Leikola jeesustelee: Me olemme kaikki perusoikeuksien sovittelijoita

Leikola jeesustelee: Me olemme kaikki perusoikeuksien sovittelijoita

Elämme oikeusutopiaa, vaikka aito Neuvostoliittokin kuopattiin jo aikaa sitten.

”Mistään ei saa koskaan puhua.”

”Ja millä perusteella te muka kiellätte mopokerhon?”

”Oikeus sosiaaliturvaan kuuluu jokaiselle – kuten oikeus valkoselkätikkaan meidän takapihalla, oikeus olla saamatta rappioalkoholisteja samaiselle takapihalle ja oikeus kaivaa takapihasta uraania kuuluu... No ei ainakaan australialaisille.”

Niinpä. Suomi on niin Neuvostoliitto. Mitään kivaa ei saa tehdä, ja kaikki ollaan heti kieltämässä. Paitsi, ne asiat, joita ei todellakaan pitäisi sallia.

Miten olemme päätyneet tällaiseen tilanteeseen, etenkin kun aito Neuvostoliitto hävisi jo kolme vuosikymmentä sitten?

Jeesus olisi kyllä arvannut, että kun vuoden 2000 perustuslakiimme lisättiin kansalaisten perusoikeuksia, niin tätä siitä seuraa. Ihmisluonnon tuntija kun oli.

Perusoikeuksia laissa on lueteltu heti aluksi 16 pykälän verran. Kuitenkaan kansalaisten velvollisuuksia ei ole samalla tavoin koottu yhteen: Esimerkiksi velvollisuus puolustaa maata mainitaan 127. pykälässä ja verovelvollisuutemme käy epäsuorasti ilmi 81. pykälästä. Ei ihme, jos ihmisille tulee ensiksi mieleen, että heillä on ennen kaikkea oikeuksia.

Sinun oikeutesi puhtaaseen ympäristöön pitää sovittaa yhteen tehtailijan oikeuteen valmistaa tuotteita tehtaassaan.

Iso osa perusoikeuksiin liittyvistä ongelmista ei johdu oikeuksista sinänsä tai siitä, etteivät ne olisi tarpeeksi laajat. Kyllä ne ovat. Mutta kaikkia oikeuksia ei voi toteuttaa yhtä aikaa, vaan ne törmäävät helposti toisiinsa. Kokoontumisvapaus on pyhä asia, mutta ei niin pyhä, että omat torrakot saisi ottaa torille mukaan. Oikeus tietosuojan yksityisyyteen on tärkeä, mutta myös oikeus sairaanhoitoon silloinkin, kun kansalaista tuodaan ambulanssilla päivystykseen eikä ensiapu kykene kysymään tajuttomalta lupaa urkkia tietoja aiemmasta lääkityksestä.

Mitä enemmän on oikeuksia, sitä enemmän on niiden yhteentörmäyksiä ja oikeuksien sovittamista toisiinsa.

Mitä Jeesus siis tekisi?

Muistuttaisi, että naapurilla on nuo kaikki samat oikeudet aivan yhtä tasavertaisena. Sinun sananvapautesi pitää sovittaa naapurin oikeuteen olla solvaukselta suojassa. Sinun oikeutesi puhtaaseen ympäristöön pitää sovittaa yhteen tehtailijan oikeuteen valmistaa tuotteita tehtaassaan.

Valtakunnansovittelijoita on vain yksi kerrallaan, mutta perusoikeuksien sovittelijoita voimme olla me kaikki. Mahdollisuus väistää, olla käyttämättä oikeuttaan täyteen mittaan, velvollisuus ottaa muut huomioon – sepä vasta perusoikeus onkin.


Kirjoittaja on kirjailija ja kolumnisti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi