Lisää hanaa, yllyttää kuoronjohtaja – Johannes-passio tarjotaan Vallilassa maksutta pääsiäislahjana
Laulakaa niin, että kuulijoilta nousee tukka pystyyn! kehottaa Seppo Välimäki Paavalinkirkossa.

Laulakaa niin, että kuulijoilta nousee tukka pystyyn! kehottaa Seppo Välimäki Paavalinkirkossa.

Lisää hanaa, yllyttää kuoronjohtaja – Johannes-passio tarjotaan Vallilassa maksutta pääsiäislahjana

Kuoronjohtaja Seppo Välimäellä ei ole pappa Bachin puhelinnumeroa. Jos olisi, hän rimpauttaisi säveltäjälle ja tarkistaisi muutaman asian.

Soitto loppuu. Maestro hakkaa parit riitasoinnut pianolla ja viuhtoo sitten kärsimättömästi käsillään ilmaa. Kuoro vaikenee.

– Tenorit, missä te tipuitte?

Ei mikään ihme, jos tenorit tippuivat. Harjoitellaan Bachin Johannes-passion erästä hankalaa kuorokohtausta. Kuoron on siinä muuntauduttava vihaiseksi väkijoukoksi, jossa ei armoa tunneta eikä anneta. Yhtä piinaa laulajille: nopeita lähtöjä, aina vain korkeammalle!

– Ja muistakaa, nuotit irti! Muuten menee mömmöksi Paavalin akustiikassa, evästää kuoronjohtaja.

Ei saa kuulostaa liian kiltiltä

Paavalin kirkon kanttori Seppo Välimäki perusti Graduale-kuoron 30 vuotta sitten. Sinä aikana hän on ehtinyt harjoituttaa kuorolla kaikki suurimmat messut ja oratoriot. Johannes-passiokin on pitkäperjantain ohjelmassa jo kolmatta kertaa. Siitä huolimatta Välimäki löytää aina uusia vivahteita esitykseen.

Hän on pohtinut esimerkiksi osaa Bist du nicht, joka lähtee epävarmasti, mutta kiihtyy jatkossa, kun väkijoukko tunnistaa Pietarin.

– Ei saa kuulostaa liian kiltiltä, ja viimeisellä sivulla laulakaa niin että verenpaine nousee, Välimäki vaatii.

– Todennäköisesti Bach tarkoitti näin. Minulla ei ole Bachin kännykän numeroa, muuten soittaisin hänelle ja kysyisin.

Olen musiikillisesti sokeritautinen – en kestä liikaa makeutta.

Onneksi mus.cant. Välimäki voi käydä Sibelius-Akatemian kirjastossa tutustumassa Bachin alkuperäisten nuottien faksimile-kopioihin aina kun kanttorin hommiltaan ja kahden kuoron (kirkkokuoron ja Gradualen) harjoituksilta joutaa.

Nuottikirjojen eri painoksissa on nimittäin eroavaisuuksia. Niistä saattaa löytyä esimerkiksi joku kaari, joka arveluttaa kanttoria. Hän on kuin aarteen löytänyt saatuaan asiasta varmuuden Bachin omista käsikirjoituksista.

Graduale-kuorolaisia on yhteensä seitsemänkymmentä, ja lisää olisi tulossa, jos kuoroon vain mahtuisi.

Graduale-kuorolaisia on yhteensä seitsemänkymmentä, ja lisää olisi tulossa, jos kuoroon vain mahtuisi.

Kyllä on upeasti sävelletty!

Graduale-kuorolaisia on yhteensä seitsemänkymmentä, ja lisää olisi koko ajan tulossa. Enempää ei kuitenkaan mahdu telineille, jotka konsertteja varten pystytetään Paavalin kirkkoon.

– Nämä on niin haastavia juttuja, että jokaisen on osattava ne 100-prosenttisesti, Välimäki muistuttaa.

Milloin basso hidastaa, sopraanon d jää matalaksi tai altolla on alavireinen g.

Maestron kasvoille leviää kuitenkin autuas ilme silloin kun joku Johannes-passion kauniista koraaleista menee ihan nappiin.

– Kyllä on upeasti sävelletty, täytyy sanoa!

Välillä taas koko touhu on "ompeluseuraa", varsinkin silloin kun kuoro esittää raivoisaa kansaa, joka vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi.

– Lisää hanaa! Kuulosti siltä kuin sanoisitte että "voisitteko ystävällisesti ristiinnaulita hänet"! Laulakaa niin että kuulijoilta nousee tukka pystyyn!

Pitkäperjantain Johannes-passio on Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan mukaan seurakunnan pääsiäislahja seurakuntalaisille, siksi se on ilmaiskonsertti.

Johannes-passio loppuu kehtolauluun Ruht wohl, josta Välimäki ei halua liian hunajaista.

– Olen musiikillisesti sokeritautinen, enkä kestä liikaa makeutta.

– Eikä saa hidastella. Orkesterissa ne ryökäleet menee kuin juna eteenpäin. Ei ne jää fundeeraamaan ja odottamaan, että te lähdette.

– Tätä ei voi harjoitella liikaa, tämä on niin arka. Koko sali kuulee, jos siellä tulee virhe. Otetaan se vielä kerran.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi