”Koen jääväni osittain kaveriporukan ulkopuolelle, kun en tanssi. Se harmittaa”, 17-vuotias tyttö kertoo Kirkko ja kaupungin lukijakyselyssä. Kuva iStock
Lukion vanhojentanssit jätetään väliin yllättävistäkin syistä: ”En mennyt lukioon, koska olin pulleahko, ja ajatuskin vanhojentansseista kauhistutti!”
Lukijat kertovat, miksi eivät osallistuneet perinteisiin lukiojuhliin. Rahapula oli vain yksi esteistä. ”Kun en kuulunut normiin, en kokenut olevani tervetullut.”
Vanhojentanssit ovat lukioelämän kohokohta monelle, mutta eivät kaikille. ”Tiesin, etten oppisi tansseja, vaikka yrittäisin. Koko homma vaikutti piinalliselta”, 37-vuotias nainen kuvaa poisjääntinsä syitä Kirkko ja kaupungin lukijakyselyssä. Myös 68-vuotias mies tyytyi lukiossa katselemaan sivusta ”parkettien partaveitsiä”, koska hänen oma tanssitaitonsa ”oli kyseenalainen”.
Moni on kokenut olevansa jollain tapaa erilainen nuori. ”En mennyt lukioon, koska olin pulleahko, ja ajatuskin vanhojentansseista kauhistutti! Lukupäätä oli, mutta pelko naurunalaiseksi tulosta ajoi ammattikouluun”, muistelee 62-vuotias nainen.
”En tuntenut sopivani joukkoon,” 28-vuotias mies selittää. ”Meidän luokalla oli vähän huono ryhmähenki, eikä kiinnostanut viettää heidän kanssaan yhtään enempää aikaa kuin oli pakko”, sanoo 42-vuotias nainen.
39-vuotias nainen kertoo kokeneensa, että vanhojentanssit sopivat vain suosituille heteropareille. ”Perinteiset poika–tyttö-parit olivat normi, jota kukaan ei uskaltanut rikkoa. Kun en kuulunut normiin, en kokenut olevani tervetullut.”
Tanssiminen voi jäädä väliin uskonnollisista syistä, kuten 29-vuotiaalle naiselle kävi. ”Pukeuduin vanhojentanssimekkoon, mutta en osallistunut tanssiosuuteen, koska olin tuolloin vanhoillislestadiolainen, eli tanssiminen ei olisi ollut sopivaa. Lisäksi ajattelin, ettei kukaan olisi halunnut olla parini ja että olisin näyttänyt tanssiessani tyhmältä.”
Vanhojentansseja katsottiin Helsingin Käpylässä vuonna 1977. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Tanssipartnerin kysyminen on monelle lukiolaiselle vaikeaa, koulukiusatuille jopa mahdotonta. ”Vaikka minulla olikin jo lukiossa hyviä kavereita, en ollut vastakkaisen sukupuolen suhteen kauhean itsevarma”, 31-vuotias nainen kertoo.
”Oman sosiaalisen outouteni vuoksi en uskonut saavani paria, enkä siksi edes harkinnut asiaa”, kirjoittaa 30-vuotias nainen. 46-vuotias nainen jätti aikoinaan tanssimisen väliin, koska ei saanut haluamaansa tanssiparia. ”Umpityperä ratkaisu. Olin mustavalkoinen vastarannan kiiski.”
Ylimitoitettua hömppää ja turhaa rahanmenoa.
Rahapula on monelle merkittävä este vanhojentansseihin osallistumiselle. 39-vuotias nainen kirjoittaa: ”Koko hommaan olisi mennyt aivan liian paljon rahaa, etenkin kun asuin omillani.”
Vaikka kustannukset saisi jotenkin hoidettua, yhdeksi päiväksi tälläytyminen ei ole kaikista siihen kuluvan rahan arvoista.
”Se oli liian kallista. Olen vastannut kuluistani 16-vuotiaasta saakka,” kertoo 37-vuotias nainen, joka panosti mieluummin matkustamiseen. 35-vuotias nainen päätti ystävänsä kanssa, että he eivät tanssi vaan säästävät Egyptin matkaan. ”Reissu antoi varmasti enemmän.”
Moni kertoo, ettei wienervalssin, poloneesin ja cicapon tanssiminen yleisön edessä edes kiinnostanut lukiossa. ”Ihan ylimitoitettua hömppää ja turhaa rahanmenoa”, 33-vuotias nainen kuittaa. ”En koe tällaisia sukupolvikokemuksia tärkeiksi, vaan olen aina tykännyt kulkea omia teitäni”, 30-vuotias nainen sanoo.
Munkkiniemen yhteiskoulussa tanssittiin letkajenkkaa vuonna 1957 tai 1958. Kuva Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo
Terveysongelmat estivät vanhojentanssit nyt 46-vuotiaalta mieheltä: ”Oli jalka kolmesta kohtaa poikki, niin ei oikein tanssahtelut onnistuneet.” 63-vuotias nainen vietti juhlapäivän angiinassa.
Myöskään 35-vuotias nainen ei päässyt tansseihin sairautensa vuoksi. Poisjääminen tuntui sulkevan ulos ystäväporukasta. ”Puheenaiheena olivat kuukausia vain tanssit, puvut, treenit ja parinvalinta.” 17-vuotiasta tyttöä harmittaa nyt ulkopuolisuus, kun lukiokaverit juttelevat vanhojentansseista. ”Koen, ettei minulla ole aikaa, voimia eikä rahaa käytettäväksi vanhoihin.”
Päätös olla tanssimatta kannatti, sillä kirjoitustaakka abivuodelta keveni.
Stressi ja ahdistus ovat lukijoiden kertomuksissa tavallisia syitä jäädä pois vanhojentansseista. Näin kävi 37-vuotiaalle miehelle, joka osallistui tanssiharjoituksiin ja jolle vanhemmat ostivat puvun tanssiaisiin: ”En uskaltanut lopulta mennä paikan päälle.”
24-vuotias nainen katsoi tansseja vierestä parhaan ystävänsä kanssa. ”En osallistunut silloisen ahdistukseni takia. Tämä ei kuitenkaan ole haitannut minua silloin tai myöhemmin.” 26-vuotias nainen on harmitellut jälkikäteen, että jäi vaille kivaa kokemusta. ”Olin stressaantunut opiskelusta, enkä halunnut tehdä mitään ylimääräistä kouluun liittyvää.”
Kaksoistutkintoa tehneet ja tiiviissä tahdissa lukio-opintojaan suorittaneet lukijat kertoivat, ettei vanhojentansseihin yksinkertaisesti riittänyt aikaa. Yksi heistä on 31-vuotias nainen, joka kirjoitti biologian jo toisen luokan keväällä. Siihen liittyvä kertauskurssi meni päällekkäin tanssikurssin kanssa. ”Kirjoitin biologiasta eximian. Päätös olla tanssimatta kannatti, sillä kirjoitustaakka abivuodelta keveni. En kadu, enkä koe jääneeni paitsi mistään.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Muunsukupuolinen Annika Castrén, 17, perehtyi miesten perinteiseen juhlapukeutumiseen vanhojentansseja varten: ”Frakissa on fancy ja classy olo”
Hyvä elämäTorkkelin kuvataidelukion tanssitreeneissä puhutaan sukupuolineutraalisti viejistä ja seuraajista. Annika Castrén on harjoitellut koreografioita myös balettitanssija-äitinsä kanssa.
