Kolumni: X-Men-sarjan arkkivihollinen elää väkivallan ja koston kierteessä
Magneton tausta holokaustista traumatisoituneena juutalaisena tekee hahmosta ajankohtaisen. Tuntuu, kuin hahmon yllä leijailisi Israelin ja Palestiinan konfliktin varjo, kirjoittaa Ella Luoma.
Suuri osa amerikkalaisista supersankareista syntyi toisen maailmansodan kynnyksellä ja oli osa amerikkalaista sotapropagandaa. Tarinoiden maailmankuva oli tästä syystä varsin mustavalkoinen. Ne supersankarisarjakuvat, jotka jäivät henkiin sodasta tai syntyivät sen jälkeen, sisälsivät jo huomattavasti enemmän harmaan sävyjä. Vuonna 1963 alkunsa saanut supersankarisarjakuva Ryhmä X (X-Men) käsitteli syrjintää ja rasismia Yhdysvaltojen sisäisenä ongelmana. Vaikka sarjakuvan nimikkojäsenistö eli Ryhmä X oli selkeästi hyvien puolella, myös heidän vihollistensa motiiveja oli helppo ymmärtää.
Ryhmä X kertoo siitä, kuinka joillekin ihmisille on alkanut kehittyä yliluonnollisia voimia, kuten kyky lentää tai kävellä seinien läpi. Tämä herättää muissa ihmisissä lähinnä vihaa ja pelkoa. Poikkeuksellisia ihmisiä aletaan kutsua mutanteiksi ja vainota. Osa mutanteista, kuten Ryhmä X, kokee että mutanttien ja ihmisten kanssa pitää pyrkiä rauhalliseen yhteiseloon, mutta osa kokee, että vihaan ja väkivaltaan pitää vastata vihalla ja väkivallalla. Jälkimmäisen joukon johdon ottaa voimakas mutantti nimeltään Magneto.
Ihmiset ovat pahoja ja heidät pitää tuhota ennen kuin he tuhoavat mutantit.
Magneto on juutalainen, joka oli joutunut lapsena Auschwitzin keskitysleirille, jossa hänen perheensä tapettiin. Syvästi traumatisoituneesta pojasta kasvaa katkeroitunut mies, jonka on mahdoton luottaa ihmisiin ja jolle elämä on loputonta selviytymistaistelua. Ihmiset ovat pahoja ja heidät pitää tuhota ennen kuin he tuhoavat mutantit. Magneto saa taakseen mutantteja, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Riippuu vähän mitä elokuvaa katsoo tai mihin sarjakuvaan tarttuu, mutta karuimmissa tarinoissa tämä alkaa suunnitella keskitysleirejä ihmisille ja Magnetosta tulee ikään kuin mutanttiversio kaikesta siitä, mitä vastaan hän taisteli. Toisissa versioissa hänet onnistutaan pysäyttämään vetoamalla ihmisyyteen ja anteeksiantoon.
Lienee lähinnä tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne ja Magneton juutalaisuus, mikä saa minut ajattelemaan Israelia ja Palestiinaa. Hahmo myös viettää sarjakuvissa aikaa Israelissa ja tekee töitä natseille yhdessä vaiheessa, että ota siitäkin selvää.
Rasismin käsittely holokaustin kautta oli tekijöiden tapa etäännyttää aihetta Martin Luther Kingin salamurhasta, jonka haavat olivat sarjakuvan ilmestymisen aikaan liian tuoreet. Nyt tuntuu kuin hahmon yllä leijuisi Israelin ja Palestiinan konfliktin varjo. Magnetoon henkilöityvät trauma, kosto ja katkeruus, jotka eivät johda kuin vihan ja väkivallan kierteeseen. Mitään hyvää niistä ei synny.
Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: The Zone of Interest -elokuvan keskiluokkainen perhe on irvokas kuva nykyisestä eurooppalaisuudesta
PuheenvuorotAuschwitzin naapurissa asuva Hössin perhe ei juurikaan ajattele kansanmurhaa. Pahuus ei kuitenkaan pysy poissa, kirjoittaa Ella Luoma.
