Vanha krematorio toimii nyt työtilana, jossa muun muassa valetaan kynttilöitä. Kuva: Leevi Laakso
Malmin hautausmaan alla on erikoinen työtila, jota harva on nähnyt
Harva Malmin hautausmaalla vieraileva tietää, että maan alla sijaitsee entinen krematorio. Krematoriota ei suinkaan ole purettu, vaan tilat ovat edelleen hyötykäytössä.
Maan alle rakennettu krematorio oli jo valmistuessaan vuonna 1966 poikkeuksellinen ratkaisu. Vaikka tuhkaustoiminta päättyi vuonna 2005 uuden krematorion valmistuessa, vanhaa krematoriota ei koskaan purettu, vaan tilat ovat säilyneet osana hautausmaan infrastruktuuria.
Malmin hautausmaan pääpuutarhuri Paula Niemelä kertoo, että siunauskappelin yhteyteen rakennettua krematoriota ei purettu rakennuksen monimutkaisuuden vuoksi.
– Sen purkaminen olisi ollut iso homma ja hirveän suuri työ. Niin se päätettiin jättää sinne. Piippu on kyllä purettu, sitä ei enää ole.
Krematorio on jätetty lähes koskemattomaan kuntoon. Laminoitu turvallisuusohje löytyy yhä edelleen teipillä kiinnitettynä sisäänvientivaunusta, jolla arkut siirrettiin uuniin.
Koska krematorio sijaitsee maan alla, vainajia varten rakennettiin hissi. Ruumishissi on Niemelän mukaan Koneen valmistama ja se olisi periaatteessa edelleen toimiva.
– Hissiä ei voi tosin enää käyttää, koska jos se katsottaisiin käyttökelpoiseksi, meille tulisi siitä vuosittain tarkastus- ja huoltovelvoitteita. Hissi poistettiin käytöstä, kun sille ei ollut enää oikeasti mitään käyttöä.
Nykyään vanha krematorio on käytössä lähinnä varastona ja pienenä työpisteenä.
– Se on sellainen pieni rauhallinen tila, missä me hautausmaantyöntekijät esimerkiksi joskus valamme kynttilänpätkistä muoteilla uusia kynttilöitä. Jos jollakin on hiljaisempi hetki, niin voi sitten tehdä niitä.
Vanha krematorio on poistettu käytöstä vuonna 2006. Kuva: Leevi Laakso
Arkun sisäänvientiaukon edessä on nykyään muun muassa kenkienkiillotuspiste. Kuva: Leevi Laakso
Malmin vanha krematorio valmistui 1960-luvun puolivälissä samoihin aikoihin Maunulan uurnalehdon kanssa. Emeritusprofessori Jyrki Knuutilan mukaan krematorio oli valmistuessaan todella harvinainen koko Euroopassa.
– Vanha krematorio oli toteutukseltaan poikkeuksellinen, koska se sijaitsi kallion sisällä maan alla. Muut krematoriot olivat tuohon aikaan sekä Suomessa että ulkomailla maanpäällisiä rakennuksia.
Syiksi maan alle rakentamiseen Knuutila kertoo muun muassa esteettisyyden ja tilansäästön.
– Krematorion tilojen sijoittaminen maan alle säästi arvokasta hautausmaa-aluetta. Toiseksi ratkaisu oli maisemallisesti hienovarainen, sillä rakennukset eivät hallinneet ympäristöä. Kalliorakentaminen tarjosi myös teknisiä ja toiminnallisia etuja, kuten tasaiset olosuhteet ja suojaisan sijainnin.
Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Marko Laakso arvelee, että krematorio on voitu rakentaa maan alle siksi, ettei se herättäisi huomiota.
– Näiden arvorakennusten julkisivuja ei ole haluttu tai voitu muuttaa, jolloin maan alle rakentaminen on ollut ainoa mahdollinen vaihtoehto. Voisiko olla myös niin, että kun tuhkaus ei ole ollut valtavirtaa, on krematorio haluttu tästäkin syystä hieman piilottaa katseilta.
Malmin hautausmaan kappeli näytti tältä ennen uuden lisäosan rakennusta vuonna 1996. Kuva: P.O. Welin / Helsingin kaupunginmuseo
Malmin hautausmaalle on haudattu vuosien varrella yli 200 000 vainajaa. Kuva: Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo
Tuhkaus ei todellakaan ollut valtavirtaa, mutta Knuutilan mukaan asenteet kääntyivät 1960-luvulta alkaen vähitellen suopeammiksi.
– 1960-luvulle saakka tuhkaamiseen suhtauduttiin erittäin kielteisesti uskonnollisista ja hautauskulttuurillisista syistä. Vainaja tuli haudata kokonaisuutena odottamaan ylösnousemusta. Näkemykset alkoivat muuttua hiljalleen sallivimmiksi.
Yksi mielipiteiden muuttumiseen vaikuttaneista syistä oli Marko Laakson mukaan raha.
– 1960-luvulle tultaessa tuhkaukseen tuli vahvemmin mukaan taloudellinen näkökulma. Täyttyvien hautausmaiden laajentaminen olisi ollut kallista, eivätkä omaiset halunneet haudata läheisiään kaukaisille uusille hautausmaille.
Tänään tuhkaaminen on Laakson mukaan Suomessa selkeästi suosituin hautaamistapa. Suurissa kaupungeissa tuhkattujen osuus voi olla lähes 90 prosenttia. Koko maassa kaksi kolmasosaa vainajista tuhkattiin vuonna 2024.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uudet vainajatilat aukesivat Malmin hautausmaalla – neljä kysymystä ja vastausta vainajien säilytys- ja hyvästelypaikasta
AjankohtaistaTilat ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Keskitetty vainajatila vähentää tilanteita, joissa hautaustoimistot joutuvat etsimään ruumiille vapaata paikkaa ympäri kaupunkia.
