Mielipide: Abortti oli traumatisoiva kokemus – keskusteluapu olisi tarpeen ennen päätöstä
Kun raskaudenkeskeytykseen liittyvää lainsäädäntöä ja terveydenhoidon rakenteita uudistetaan, toivoisin, että valmistelutyössä kuuluisi abortin kokeneiden ääni. Itselleni järkytys oli hirveä, kun totesin olevani ei-toivotusti raskaana.
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana hormonimuutokset ja väsymys yhdistettynä tunnemyrskyyn tekivät olon todella heikoksi. Hoipertelin terveydenhuoltoon, jossa lähete raskaudenkeskeytykseen kirjoitettiin kevyesti kuin luomen poistoon.
Jouduin tekemään tuon elämäni vaikeimman ja suurimman päätöksen erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Silloin kun oli kaikkein väsyneimmillään, oli myös vaikea arvioida realistisesti omaa jaksamistaan vanhempana. Lisäksi järkytys aiheutti jonkinlaisen tunnelukon.
Psykologien ja terapeuttien ammattitaitoon kuuluu olla tyrkyttämättä omaa vakaumustaan asiakkaalle.
Juuri silloin olisin tarvinnut terveydenhuollon tukea. Aikaa psykologiselle sairaanhoitajalle tarjottiin kuitenkin vasta abortin jälkeen. Omalla kohdallani tämä oli liian myöhään. Olin jo päättänyt lapseni elämän.
Mielestäni ennen aborttipäätöstä tulisi olla mahdollisuus vapaaehtoiseen tukikeskusteluun terapeutin kanssa. Psykologien ja terapeuttien ammattitaitoon kuuluu olla tyrkyttämättä omaa vakaumustaan asiakkaalle. Pikemmin kyse olisi siitä, että asiasta saisi keskustelussa puhua omalla äänellään ja löytää omat ratkaisunsa.
Toivoisin, että aborttikeskustelu ei polarisoituisi ääripäihin.
Tämä mahdollisuus voisi suojella naisia ulkopuoliselta painostukselta. Naisen kehosta ja sen sisällä kasvavasta elämästä on kuitenkin kyse. Tällä hetkellä tukikeskusteluja ilmeisesti on saatavilla vapaaehtoisjärjestön kautta, mutta itse en siitä tiennyt.
Mielestäni terveydenhuollon tulisi myös varmistaa, että lääkkeellisen keskeytyksen kotona tekevällä on tukihenkilö läsnä. Minulla sattui olemaan. Ilman häntä olisin vielä paljon pahemmin traumatisoitunut, enkä olisi selviytynyt isompien lasteni hoidosta. Ketään ei tulisi hylätä yksin kotiin synnyttämään vessanpönttöön ja valumaan verta. Sama pätee kohduntyhjennykseen keskenmenoissa.
Toivoisin, että aborttikeskustelu ei polarisoituisi ääripäihin. Laista ja rakenteista päätettäessä tulisi tiedostaa, kuinka kokonaisvaltainen ja traumatisoiva asia se on ainakin osalle naisista. Itse en tätä ymmärtänyt, ennen kuin sen itse koin.
Abortin kokenut
Kirkko ja kaupunki julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Tupakointikielto kerrostaloihin
Puheenvuorot
