null Mielipide: Hylkäämiskokemus lapsuudessa vaikuttaa koko elämään

Puheenvuorot

Mielipide: Hylkäämiskokemus lapsuudessa vaikuttaa koko elämään

Psykoterapeutti Juha Klaavun haastattelu lapsuuden kehityksellisestä traumasta toi mieleeni tilanteen, jossa lapsi joutuu hylätyksi vauvana.

John Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää on luottamus, joka syntyy vauvan ja äidin tai muun läheisen hoitajan välille ensimmäisenä ikävuotena. Vauvan saama kokemus vaikuttaa myöhempiin ihmissuhteisiin mallina, joka toistuu. Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy, jos äiti vaikka masennuksen takia ei kykene vastaamaan vauvan tarpeisiin, jolloin vauvalla ei ole keinoja saada äitiä lähelleen. Hän huutaa, raivoaa ja ehkä lakkaa suutuksissaan ilmaisemasta tarpeitaan.

Äiti kokee myöhemmin syyllisyyttä ja pyrkii korvaamaan tilanteen olemalla erityisen hellä lapselle. Lapsi kokee tilanteet ristiriitaisina. Hän on aikuisena ihmissuhteissaan vaihdellen erityisen läheinen tai odottamatta tosi viileä.

Itse haastattelin neljää aikuista, jotka olivat varhaislapsuudessa menettäneet molemmat vanhempansa, yksi sodan ja kolme vanhem­pien kyvyttömyyden takia. Kaikkien menetys oli yhtäkkinen, eikä lapsille osattu selittää tapahtunutta.

”Ensimmäinen tunne lapsella oli arvottomuus, tunne, ettei kelpaa mihinkään. Sitä seurasi huono itsetunto, jonka kanssa kaikki kamppailivat pitkään. Olenks mä tuhma, ruma, laiska vai syönks mä liikaa”, mietti 5-vuotias sotalapsi, kun hänet ”hylättiin” Ruotsiin.

Häpeä ja syyllisyys heräävät myöhemmällä iällä. Haastattelemieni henkilöiden oli vaikeaa luottaa ihmisiin, he kokivat yleensä olevansa ulkopuolisia ja pyrkivät kaikessa pärjäämään omillaan. He peittivät tunteitaan, varsinkin vihaisia, etteivät olisi häiriöksi kellekään. He olivat sinnikkäitä ja yritteliäitä.

Ystävyyssuhteet olivat heille helpompia kuin läheiset ihmissuhteet, joissa näkyi varautuneisuutta. Oma identiteetti oli monella hukassa. Unelmissa eläminen lievitti arjen kurjuutta.

Kaarina Swanljung

lastenlääkäri (eläkkeellä)

Helsinki

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kun mikään ei tuo hyvää oloa – näin tunnistat kehityksellisen trauman ja saat apua

Hyvä elämä

Jos ihminen ei ole tullut vauvana ja pienenä lapsena nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, hän mukautuu, suorittaa ja yrittää ostaa huomiota, jota luulee rakkaudeksi, sanoo kouluttaja­psykoterapeutti Juha Klaavu.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.