Mielipide: Luonnolla on itseisarvo
Karoliina Niemi sanoo kirkon metsistä, että ”ei ole yhdentekevää, miten tätä merkittävää omaisuuserää hoidetaan”. (K&k 13.8.)
Kirjoituksen sanamuoto kuvaa mielestäni vallitsevaa maailmankuvaamme, koska tällä tavoin muotoiltuna se kehystää kaiken jatkossa sanotun alisteiseksi ajatukselle, että metsät, eliöiden koti ja monimuotoisuuden kehto, nähdään omaisuutena.
Tässä ajattelussa piilee ihmiskunnan suurin haaste: muun luonnon välineellistäminen ilman itseisarvoa. Meidän täytyy saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, että emme ole muusta luonnosta erillisiä ja että meillä on velvollisuus ja vastuu pitää huolta ympäristöstämme.
Emme ole tässä velvollisuudessamme onnistuneet. Ihmisen asettuminen muun luonnon yläpuolelle ja sen hallitsijaksi on johtanut huolestuttavaan kehitykseen.
Tuoreen raportin mukaan eliöiden uhanalaisuuskehitys on jatkunut 1970-luvulta lähtien. Suomi muiden maiden ohella ei ole pystynyt pysäyttämään lajikatoa kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Suomen metsissä elävistä lajeista yli 800 on uhanalaisia. Sellaisetkin tutut lintulajit, jotka olivat lapsuudessani tavallisia, ovat harvinaistuneet.
Näkökulman kokonaisvaltainen vaihto on elintärkeää, jotta rikas ja hämmästyttävä luontomme säilyy myös jälkipolville.
Iina Soininen
Helsinki
Ota kantaa! Voit jättää mielipiteesi tässä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
_preview.jpg)