Mielipide: Mielenterveystyö auttaa toipumaan, mutta ei opintoihin tai työelämään – ”Me emme ole pysyviä potilaita”
Suomalaisessa mielenterveystyössä keskitytään usein hoitamaan ihmisen oireita ja saamaan hänen vointinsa vakaaksi. Harvemmin puhutaan siitä, millaista elämä on hoidon jälkeen.
Moni mielenterveyden kriisin kokenut ihminen haluaa toipua ja rakentaa elämänsä uudelleen. Silti järjestelmä ohjaa monet paikkaan, jossa elämä jää odottamisen tilaan.
Kun ihmisellä on pitkä psykiatrinen sairaushistoria, se voi seurata mukana vuosia. Vaikka ihminen olisi valmis ottamaan uusia askelia, mahdollisuudet opintoihin tai työelämään voivat tuntua kaukaisilta. Vaihtoehdoksi tarjotaan silloin usein mielenterveysyhdistysten toimintaa.
Mielenterveysyhdistykset tekevät tärkeää työtä ja tarjoavat monille yhteisön, mutta eivät vastaa kaikille siihen tarpeeseen, joka on toipumisen ytimessä. Moni ei kaipaa vain paikkaa ajanviettämiseen vaan suuntaa: mahdollisuutta opiskella, tehdä työtä, rakentaa elämälleen uusi alku ja löytää itselleen uudelleen paikka yhteiskunnassa.
Me emme ole pysyviä potilaita. Olemme ihmisiä, joilla on kyky toipua ja rakentaa elämänsä uudelleen, jos siihen annetaan mahdollisuus.
Yksi toipujista
Helsinki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Työelämä on rakennettu täysin terveiden ja kokotyökykyisten ehdoilla – ”Ihmisiltä odotetaan valtavasti tehokkuutta”, tutkija sanoo
Hyvä elämäHelsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan lehtori Anna Leppo peräänkuuluttaa asennemuutosta, jota tarvitaan kaikille saavutettavan työelämän rakentamiseen.
.jpg)
