Moni mielenterveys- ja päihdekuntoutuja eristäytyy kotiin ilman koronaakin – heitä houkutellaan ihmisten ilmoille päivätoiminnassa
Tapio Kojo ja Heidi Tervonen ohjaavat Kulttuuripaja ELVIKSEN ryhmiä myös hybridimuodossa: hyvällä säällä ryhmät voivat kokoontua ulkona, ja halukkaat voivat osallistua etäyhteyden kautta. 

Tapio Kojo ja Heidi Tervonen ohjaavat Kulttuuripaja ELVIKSEN ryhmiä myös hybridimuodossa: hyvällä säällä ryhmät voivat kokoontua ulkona, ja halukkaat voivat osallistua etäyhteyden kautta. 

Moni mielenterveys- ja päihdekuntoutuja eristäytyy kotiin ilman koronaakin – heitä houkutellaan ihmisten ilmoille päivätoiminnassa

Leikkiväki, Helsingin Klubitalo ja Kulttuuripaja ELVIS tarjoavat myös koronaepidemian aikana aikuisten päivätoimintaa. Kuntoutuja voi löytää sieltä elämälleen uuden suunnan.

Ihminen voi kohdata elämänsä varrella hetkiä, jolloin hän tarvitsee tukea arjen pyörittämisessä. Leikkiväki, Helsingin Klubitalo ja Kulttuuripaja ELVIS ovat päivätoimintayksikköjä, jotka tukevat kävijöitään laaja-alaisesti. 

Päivätoimintayksiköillä on erilaisia painotuksia toiminnassaan. Mukana on mukavaa yhdessä tekemistä, mutta myös työelämää tai opiskelua kohti ohjaamista. Yhteistä toiminnalle on vertaistuen ja mielekkään toiminnan tarjoaminen.

Toimintaa on avattu koronarajoitusten jälkeen asteittain. Tilanteen ollessa tiukimmillaan tapaamiset järjestettiin verkossa, mutta nyt toimintaa järjestetään myös pienissä ryhmissä. 

Monipuolista kulttuuritoimintaa

Kulttuuripaja ELVIS on Niemikotisäätiön organisoima kulttuuripaja. Toiminta koostuu erilaisista vertaisohjaajien, vapaaehtoisten ja ammattihenkilöiden ohjaamista ryhmistä, ja kävijä voi harrastaa esimerkiksi kuvataidetta, käsitöitä, luovaa kirjoittamista tai bänditoimintaa. Mukaan otetaan 18–35-vuotiaita helsinkiläisiä, joilla on voimassa oleva hoitosuhde.

Niemikotisäätiön päivätoiminnan prosessivastaavan Heidi Tervosen mukaan koronakriisin alussa ryhmiä ei järjestetty. Ohjaajat olivat yhteydessä jokaiseen sen hetkiseen aktiivikävijään.

Kulttuuripaja ELVIKSEN tilat ovat täynnä soittimia. Ohjaaja Tapio Kojo kertoo, että bänditreenejä on hankala järjestää Harjun nuoristotilojen poistuttua käytöstä.  

Kulttuuripaja ELVIKSEN tilat ovat täynnä soittimia. Ohjaaja Tapio Kojo kertoo, että bänditreenejä on hankala järjestää Harjun nuoristotilojen poistuttua käytöstä.  

– Kysyimme tuen tarpeesta, ja sovimme tarvittaessa olevamme yhteydessä puhelimitse. Pian aloimme järjestää ryhmiä Teams-ohjelman kautta, Tervonen kertoo.

Hätkähdyttävin kommentti koronakriisin vaikutuksista on ollut, ettei se vaikuttanut mitenkään.
– Kulttuuripaja ELVIKSEN ohjaaja Tapio Kojo

Kun rajoituksia puretaan, järjestetään osa ryhmistä ulkoilmassa. Lähiryhmien kävijämäärää on pienennetty, ja niihin saavat osallistua vain yksin asuvat. Lähiryhmiin voi osallistua myös etäyhteyden kautta.

Kulttuuripaja ELVIKSEN ohjaaja Tapio Kojo kertoo, että hätkähdyttävin kommentti koronakriisin vaikutuksista on ollut, ettei se vaikuttanut mitenkään.

– Monet asiakaskunnastamme elävät muutenkin eristäytynyttä elämää – meidän hommamme on houkutella heitä ulos kodeistansa, Kojo sanoo. 

Jäsenet pyörittävät Klubitaloa

Suomessa on 23 Klubitaloa: kyseessä on kansainvälinen formaatti, ja kaikki toimipisteet toimivat samojen laatusuositusten mukaan. Helsingin klubitalolla käy päivittäin keskimäärin 50 jäsentä, tosin koronatilanteen vuoksi kävijöitä on nyt vähemmän.

Jäsenet pyörittävät klubitaloa: he valmistavat ruokaa lounasravintolassa, tekevät kirjanpitoa, siivoavat, ottavat esimerkiksi vieraita ja tutustujia vastaan. Klubitalo tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujia opinnoissa ja työllistymisessä.

Monen kävijämme eri instituutioilta saama tuki katkesi kriisin aikana.
– Toiminnanjohtaja Vilhelmiina Suvilinna

Korona-aikana toimintaa järjestettiin ensin etänä ja myöhemmin hybridimuodossa, jolloin osa jäsenistä on osallistunut etänä Microsoft Teamsin kautta ja osa on kokoontunut yhteen paikan päälle. Osa toiminnasta on tauolla, eikä esimerkiksi lounasravintolatoimintaa ole kriisin aikana ollut. Kun rajoituksia on purettu, ruokailuja on järjestetty ulkoilmassa grillauksen ja piknikkien muodossa.  

– Saimme ohjeistuksen kattojärjestöltämme Eskot Ry:ltä siitä, kuinka toimintaa voi jälleen avata pahimman kriisin mentyä ohi. Jäsenet ja ohjaajat on esimerkiksi jaettu ryhmiin siten, että jos koronaepäilyjä ilmenee, kaikki eivät ole olleet tekemisissä toistensa kanssa, kertoo Helsingin klubitalon työvalmentaja Minna Paloneva.

Tukiverkot katosivat

Leikkiväki on yhdistys, jota rahoittavat esimerkiksi STEA ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimipisteitä on Hermannissa ja Malmilla. Asiakkaina ovat nuoret aikuiset, joilla on haastava elämäntilanne. 

Toiminnanjohtaja Vilhelmiina Suvilinna kertoo, että Leikkiväessä käyvä voi hengähtää, pohtia omaa elämäänsä ja tehdä oivalluksia, jotka auttavat oman suunnan löytämisessä. Toiminnassa on erilaisia ryhmiä, joissa kävijät esimerkiksi valokuvaavat, näyttelevät, liikkuvat tai hoitavat yhdessä arkisia asioita. Monissa ryhmissä treenataan itseilmaisua ja sosiaalisuutta. Ryhmien lisäksi tarjolla on yksilöllistä tukea.  

Toiminnanjohtaja Vilhelmiina Suvilinna kertoo, että Leikkiväen Hermannin toimipiste on suurimmaksi osaksi palannut normaaliin arkeen. 

Toiminnanjohtaja Vilhelmiina Suvilinna kertoo, että Leikkiväen Hermannin toimipiste on suurimmaksi osaksi palannut normaaliin arkeen. 

Suvilinnan mukaan korona-ajan pelkona on ollut, että opiskelu- ja työpaikan saaminen hankaloituu. Rajoitusten ollessa pahimmillaan myös pääsy yhteiskunnan tukiverkkojen äärelle vaikeutui.  

– Monen kävijämme eri instituutioilta saama tuki katkesi kriisin aikana. Esimerkiksi opintoihin siirtyneiden koulun puolelta saama tuki katkesi. Myös psykiatriset hoitokontaktit saattoivat olla tauolla, Suvilinna jatkaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi