Mielipide: Säästäkää kuuden hehtaarin metsä Vihdissä – samalla kirkko varjelisi luonnon monimuotoisuutta
Helsingin seurakuntayhtymä omistaa Vihdissä, Olkkalan kylässä ja Averia-järven rannalla sijaitsevan Holmannokan niemen – kuuden hehtaarin metsän, jota Lammassaareksi kutsutaan. Kesällä 2022 metsään ilmaantui kuitunauhoja ja jalopuita raivattiin, ja siitä alkoi yhden naisen taistelu Holmannokan pelastamiseksi.
Se on aarniomainen, virkistyskäytössä oleva metsä, jonka rantaviivassa on kuhalle tärkeä lisääntymisalue sekä uhanalainen ja erityisesti suojeltava, lajinsa Suomen vanhin, kasviesiintymä. Siellä on tehty havaintoja suurpedoista, liito-oravasta ja valkoselkätikasta. On järeitä kuusia ja haapoja, iäkkäitä koivuja ja lahopuuta.
Hakkuu on hakkuu, ja sen myötä kulttuurihistoriallinen maisema muuttuu.
Kun suunnitellaan tehtäväksi eri-ikäisrakenteista hoitoa monimuotoisessa metsässä, jossa puulajit ovat edustettuina sirkkataimista ikihonkiin, herää kysymys hakkuiden tarkoitusperästä. Tukista taloutta vihtiläisten hyvinvoinnin ja luonnon kustannuksella?
Omistaja voi päättää maastaan, mutta luontoa ei omista kukaan. Kirkolla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei luontokatoa edistetä hävittämällä arvokkaita luontokohteita. Perustuslaillinen vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Kaikkien on pyrittävä toiminnallaan edistämään luonnon monimuotoisuutta ja sen säilymistä myös tuleville sukupolville.
Helena Stockinger
paikallisluonnon kokemusasiantuntija, lähimetsäaktiivi, Vihti
Seurakuntayhtymä vastaa: Helsingin seurakuntayhtymä noudattaa metsienhoidossaan Kirkon ympäristödiplomin mukaisia metsänhoidon periaatteita sekä muun muassa WWF:n suosittamaa jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon tapaa aina siellä, missä se on mahdollista.
Kyseiselle metsäkuviolle Vihdin Holmannokassa ei tehdä avohakkuuta tai maisemaan vaikuttavia hakkuita. Alueelle on suunniteltu jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen poimintahakkuu, jossa metsästä poistetaan kirjanpainajan vahingoittamia vanhoja kuusia.
Poimintahakkuu osin synkässä metsässä mahdollistaa rikkaamman lajiston valon määrän kasvaessa. Alueelle jätetään metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta sekä pysty- että maapuuna. Ylitiheitä lehtipuukasvustoja harvennetaan, jotta liian tiheään kasvavien nuorien puiden kilpailu vähenee.
Kyseessä ei ole taloudellisista syistä tehtävä hakkuu. Hakkuissa huomioidaan metsän virkistyskäyttö ja turvallisuus.
Risto Lehto
ympäristö- ja hautaustoimen päällikkö
Helsingin seurakuntayhtymä
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
