Mielipide: Sotilasvala on onttoa kulttuuria

Mielipide: Sotilasvala on onttoa kulttuuria

Dosentti Niko Huttunen puolusti vanhan sotilasvalan säilyttämistä väitteellä, että sodan musertavuus luo tarpeen Jumalan nimen lausumiseen. Täytyykö lohdun tai avun saamiseksi puhua ääneen, ja onko vala hätäviestinnän harjoitus? Minusta sekä armeijan että kirkon tulisi vaatia yhden vakuutuksen käytäntöä.

Sata vuotta sitten oli ehkä tarkoituksenmukaista elättää käsitystä, että armeijamme nojautuu arvomaailmaan, johon sisältyy monoteistinen usko.

Enää tällaiseen käsitykseen ei ole varaa. Armeijan olisi profiloiduttava rationaalisena turvallisuuden tuottajana, joka pitää ateistin, agnostikon tai hindun maanpuolustustahtoa yhtä uskottavana ja tarpeellisena kuin kristityn tai juutalaisen.

Toiseksi: jos halutaan, että kaikki kokevat sotilasvalan aidoksi sitoumukseksi, siihen eivät sovi ilmaukset, joilla on suurelle osalle varusmiehistä vain rituaalinen tai mytologinen merkitys.

Kirkkoa palvelevista teologeista jopa skeptisimpien täytynee olla sitä mieltä, että Jumalan käsitteeseen liittyy jotakin merkityksellisempää kuin raamatulliset nimitykset, joita on mieluisa kuulla hartaissa tilaisuuksissa.

Siksi kirkon luulisi paheksuvan sitä, että valtion laitos saa laillisesti kaiuttaa Jumalan nimeä vannomistapahtumissa, joissa ei lupauduta mihinkään hengellisen kasvun tavoitteluun.

Yksilönvapautta ei suinkaan loukattaisi viemällä varusmiehiltä yksi mahdollisuus ulkonaiseen hurskauteen olosuhteissa, joita tunnetusti leimaa kova yhdenmukaisen käyttäytymisen paine.

Seppo Vanamo

Helsinki

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi