Mielipide: Vammaisten työllistyminen ei kaadu tiedonpuutteeseen vaan asenteisiin – lakiin tarvitaan tehokkaat keinot puuttua työsyrjintään
Luin Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta jutun vammaisten henkilöiden työllistämisestä. Jutun pääväite, että kyse olisi tiedonpuutteesta, on virheellinen.
Vammainen on kattokäsite erittäin moninaiselle ihmisjoukolle. Tässä joukossa on työmarkkina-asemaltaan ja siihen vaikuttavien tekijöiden osalta monenlaisia ihmisiä. Lievästi vammaisten osallisuus palkkatyömarkkinoilla on Suomessa tilastojen mukaan Euroopan kärkitasoa, mutta pyörätuolinkäyttäjien ja sokeiden työllistymisessä kuuluumme Euroopan huonoimpiin maihin.
Ongelma ei ole uusi, mutta Suomi on pyrkinyt ratkaisemaan sitä tehottomasti, eikä tilanne ole muuttunut. Kampanjoilla on vedottu työnantajien asenteisiin ja jaettu tietoa, mutta tällä ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia vammaisten työllistymiseen. Edes palkkatuki ei ole innostanut työnantajia palkkaamaan koulutettuja vammaisia.
Laista puuttuvat tehokkaat keinot työsyrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Meillä ei ole vammaiskiintiöitä työpaikoilla. Esteettömyyslainsäädäntö koskee asiakkaille ja yleisöille tarkoitettuja tiloja, mutta ei työntekijöiden tiloja. Digitaalinen saavutettavuus ei koske vain työntekijöille tarkoitettuja intranet-ympäristöjä.
Ehdotan, että asenteiden muuttumisen odottelun sijaan otetaan käyttöön rakenteelliset keinot.
Amu Urhonen
Teologian maisteri ja pyörätuolia käyttävä vammaisaktivisti vailla palkkatyötä
Tampere
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Yleensä työnantajat lopettavat puhelun, kun kuulevat vammastani”, sanoo Tom Saarinen – Tiedonpuute estää vammaisten ihmisten työllistymistä
Hyvä elämäTöihin seurakuntaan! -hankkeen ansiosta kymmenen vammaispalvelujen asiakasta sai palkkatöitä. Räätälöinti auttaa vammaiset ihmiset osaksi työyhteisöä.
.jpg)
