Yhteiskunnan digitalisoituminen on lisännyt lähisuhdeväkivallan mahdollisuuksia. ”Esimerkiksi taloudellista väkivaltaa on helpompi tehdä sovellusten kautta. Ihminen ei välttämättä edes itse tiedä, että hänellä on pankkitili”, turvakodeissa työskentelevä sosionomi ja ekonomi Pirjo Suhonen kertoo.
Miksi lähisuhdeväkivalta on niin yleistä? Turvakodissa työskentelevä sosionomi Pirjo Suhonen nostaa esiin ilmiön juurisyyn
Lähisuhdeväkivallan uhri voi olla toimitusjohtaja, eläkeläinen, maahanmuuttaja tai teini ensimmäisessä seurustelusuhteessaan. Digitaaliset laitteet mahdollistavat väkivallan uudet muodot. Ylen uusi podcast-sarja pureutuu lähisuhdeväkivallan eri muotoihin.
Vanhemmat pakottivat 14-vuotiaan Arenin naimisiin tuntemattoman miehen kanssa, joka oli häntä 20 vuotta vanhempi. Puoliso, tämän sisaret ja äiti käyttäytyivät nuorta morsianta kohtaan väkivaltaisesti. Aren pakeni 19-vuotiaana tyttärensä kanssa Suomeen sukulaistensa luo turvaan.
Suomessa väkivalta kuitenkin jatkui. Sukulaiset rajoittivat sitä, mitä Aren sai tehdä ja kenen kanssa hän sai viettää aikaansa.
Kun Aren kapinoi, sukulaiset valehtelivat, että sosiaaliviranomaiset voisivat huostaanottaa tyttären, kertoo Aren Ylen Vaarallisia suhteita -podcastin kolmannessa jaksossa. Sarjan jaksojen aiheita ovat esimerkiksi äitien lapsiinsa kohdistama väkivalta ja miesten sekä ikäihmisten kokema lähisuhdeväkivalta.
Sarjan on toimittanut turvakodeissa työskentelevä sosionomi ja ekonomi Pirjo Suhonen.
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 15 500 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksen uhria. Määrä kasvoi edellisvuodesta 20 prosenttia, ja oli suurin rikos- ja pakkokeinotilaston kattamalla aikajaksolla 2009–2025.
Aikuisista uhreista selvä enemmistö oli naisia ja tekijät miehiä.
Turvakotien asiakkaista kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia
Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, kulttuureissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja tuloluokissa. Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista elämän kuluessa.
Väkivalta ei liity sosioekonomiseen asemaan, mutta yhteiskuntaluokka voi vaikuttaa siihen, kuinka väkivalta ilmenee, kuinka siitä puhutaan tai kuinka helppoa väkivallan kokijan on saada apua.
– Jos ihmisellä on rahaa hän voi esimerkiksi mennä kolmeksi viikoksi turvakodin sijasta hotelliin. Jos taas kokija on kielitaidoton, hänen voi olla mahdotonta etsiä ja hakea itselleen apua, Pirjo Suhonen kertoo.
Viime vuonna joka viides pari- tai lähisuhdeväkivaltaa kokenut oli ulkomaalaistaustainen. Määrä oli kasvanut 27 prosentilla vuodesta 2024.
– Turvakotien aikuisasiakkaista kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia. Määrä on jopa korkeampi pääkaupunkiseudulla, Suhonen kertoo.
Monissa Euroopan maissa miehet ja teinipojat eivät ole tervetulleita turvakoteihin. Suomessa on yhteensä 28 turvakotia, joista ainoastaan yksi on tarkoitettu vain naisille. Sen osoite on salainen. Turvakotien asiakkaista noin kymmenen prosenttia on miehiä.
Uuden kotoutumislain myötä harvemmat ovat oikeutettuja kotoutumispalveluihin
Vuoden 2025 alussa astui voimaan uusi kotoutumislaki, jonka myötä vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta siirtyi valtiolta kunnille.
– Samaan aikaan tuli voimaan sellainen muutos, että työperäisille maahanmuuttajille ei tarjota enää kotoutumispalveluita automaattisesti, vaan heidän pitää itse pyytää kunnalta kotoutumispalveluiden tarpeen arviointia, Pirjo Suhonen kertoo.
Hänen mukaansa arvioinnin tulos olisi todennäköisesti se, että henkilö ei tarvitse palveluita, koska hänellä on jo työpaikka.
Kun maahan muuttanut henkilö ei saa kotoutumispalveluita, hän ei saa tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä. Tällä hetkellä on työnantajien vastuulla, että maahan työn perässä muuttaneet saavat yhteiskuntakoulutusta. Osa työnantajista järjestää kyseistä koulutusta työntekijöilleen.
– Jos ihmisellä ei ole tietoa lainsäädännöstä, hän ei voi toimia lain mukaisesti, Suhonen sanoo.
Esimerkiksi lasten ruumiillinen kurittaminen kasvatustarkoituksessa on isossa osassa maailmaa edelleen sallittua. Suomessa lapsen pahoinpitely on ollut rikos vuodesta 1984 alkaen.
Pirjo Suhonen ajattelee, että lähisuhdeväkivallan lisäksi meidän pitäisi puhua enemmän lähisuhdeturvallisuudesta. ”Voisiko esimerkiksi kirkko järjestää kiertueen, jolla puhuttaisiin siitä, miten lähisuhdeturvallisuus voisi näkyä nuorten seurustelusuhteissa, ikäihmisten ja lasten välisissä suhteissa tai vaikkapa maahanmuuttajataustaisten ihmisten elämässä?”
Miksi lähisuhdeväkivalta on niin yleistä?
Pirjo Suhosen mukaan lähisuhdeväkivallan yksi juurisyy on väkivallan ylisukupolvisuus. Henkilö, joka on nähnyt tai kokenut väkivaltaa lapsuudessaan, jatkaa usein samaa läheisissä suhteissaan aikuisena.
– Esimerkiksi Vaarallisia suhteita -podcastin jaksossa, jossa käsitellään äitien tekemää lähisuhdeväkivaltaa, Ulla kertoo lapsuudenperheestään, jossa on ollut monimuotoista väkivaltaa ja miten se on näkynyt myöhemmin hänen omassa äitiydessään. Ihminen toistaa helposti sitä, mihin hän on tottunut, Suhonen kertoo.
– Toivoa on kuitenkin aina, mutta ihmisen on löydettävä uusia toimintamalleja vanhojen tilalle.
Jotta lähisuhdeväkivalta vähenisi, yhteiskunnan tulisi laittaa resursseja siihen, että jokainen lapsi saisi elää väkivallattoman lapsuuden. Suhosen mielestä lapsiperheiden vanhempien lapsuutta ja siellä mahdollisesti esiintynyttä väkivaltaa tulisi kartoittaa neuvoloissa, ja perheelle tulisi tarjota tarvittaessa tukea jo ennakoivasti.
Lisäksi lähisuhdeväkivallan tekijöille olisi tarjottava systemaattisemmin apua.
– Kun perhe tulee turvakotiin, ammattilaisten pitäisi olla yhteydessä myös tekijään. Aikaikkuna, jolloin tekijä on vastaanottavainen avulle, saattaa olla hyvin pieni. Lisäksi lähestymiskieltoa, erityisesti teknisesti valvottua, pitäisi käyttää huomattavasti laajemmin uhrin suojelemiseksi.
Työelämän toimijat mukaan kitkemään lähisuhdeväkivaltaa
Lähisuhdeväkivalta tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Lähisuhdeväkivallan pelko tai sen kokeminen tai tekeminen heikentää ihmisen työkykyä. Siksi Pirjo Suhonen ajattelee, että kaikkien työnantajien pitäisi olla kiinnostuneita lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä ja väkivaltaa kokeneiden auttamisesta.
– Meillä puhutaan työmaailmassa lisääntyneistä mielenterveyspoissaoloista, mutta koska lähisuhdeväkivallalle ei ole omaa diagnoosikoodia, emme voi tietää, johtuuko mielenterveysperusteinen poissaolo esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta, Suhonen pohtii.
Koronapandemiasta johtunut eristäytyminen ja lisääntynyt kotona oleminen lisäsivät lähisuhdeväkivaltaa.
– Monelle etätyöt ovat positiivinen asia, mutta joillekin se voi olla hirveää, koska koti on kaikkein turvattomin paikka ja työpaikka on ollut paikka, jossa hengähtää. Kaikilla työpaikoilla ei enää ole työtiloja kaikille työntekijöille, Suhonen sanoo.
Etenkin tietotyötä tehdään edelleen paljon kotoa.
Erityisesti työterveyshuollon pitäisi osallistua lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen. Tällä hetkellä 1,9 miljoonaa suomalaista on työterveyden piirissä.
– Ihan niin kuin työterveydessä kysytään päihteiden käytöstä, pitäisi kysyä myös siitä, onko lähisuhdeväkivalta läsnä arjessa. Kokijuuden lisäksi pitäisi kysyä myös tekijyydestä, joka on vielä suurempi tabu.
Mitä lähisuhdeväkivalta vuonna 2026 voi olla?
Lähisuhdeväkivalta voi Suomessa olla vuonna 2026 esimerkiksi fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä, puremista, viiltelyä, potkimista tai ampumista, luettelee turvakodeissa työskentelevä sosionomi ja ekonomi Pirjo Suhonen.
Pahimmillaan fyysinen väkivalta voi johtaa uhrin kuolemaan. Tämän vuoden tammi–toukokuussa nainen kuoli miehen tekemän väkivallan seurauksena keskimäärin joka toinen viikko.
Lähisuhdeväkivalta voi olla myös henkistä: haukkumista, nöyryyttämistä tai vähättelyä. Väkivallan tekijä voi uhkailla vahingoittavansa itseään tai kokijan läheistä.
– Tänä päivänä uhkaillaan myös lemmikin vahingoittamisella, koska monelle lemmikki on kaikkein läheisin, Suhonen kertoo.
Huoli lemmikin hyvinvoinnista estää osaa uhreista hakeutumasta turvakotiin, sillä suurimpaan osaa turvakodeista ei voi saapua lemmikkieläimen kanssa.
Myös lähisuhdeväkivallan tekijät tarvitsevat apua. Koska resursseja on niukasti, se kuinka paljon väkivallan tekijöiden auttamiseen halutaan käyttää rahaa, jakaa mielipiteitä. ”Väkivalta ei poistu sillä, että ihminen, joka on väkivaltainen, ei saa apua”, Pirjo Suhonen sanoo.
Lähisuhdeväkivalta voi olla myös seksuaalista. Raiskaus avioliitossa kiellettiin Suomessa vasta vuonna 1994, kun taas Ruotsissa se kiellettiin jo 30 vuotta aiemmin.
Lähisuhdeväkivaltaa ei tapahdu vain parisuhteissa. Esimerkiksi vanhukset voivat kokea väkivaltaista käytöstä lapseltaan tai omaishoitajaltaan.
– Päihdekoukussa oleva lapsenlapsi saattaa pahoinpidellä isovanhempansa saadakseen tältä rahaa päihteisiin, Suhonen kertoo.
Myös lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa vanhempiensa taholta.
Väkivaltaa voidaan yrittää perustella puolison, perheen tai suvun kunniaan liittyvänä tekona. Uskonnollista väkivaltaa tapahtuu kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Digitaaliset laitteet ovat mahdollistaneet uudet väkivallan muodot. Digitaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi uhkaavien tai kontrolloivien viestien lähettämistä, kuvien ottamista tai niiden jakamista ilman lupaa. Myös seksiä voidaan kuvata suostumuksellisesti, mutta jakaa sitten muille ilman lupaa.
– Tekoälyllä valmistetut alastonkuvat ovat lisääntyneet viime aikoina räjähdysmäisesti. Väkivaltaa voi tehdä myös niin, että asentaa jäljityslaitteen esimerkiksi uhrin reppuun tai sateenvarjoon tai yhteisten lasten leluihin.
Digitaalista väkivaltaa voi olla myös se, että vanhempi antaa alaikäisen katsoa älylaitteilla sisältöä, joka ei sovellu lapsen tai nuoren ikätasoon. Digitaalisuus mahdollistaa väkivallan tekemisen myös toiselta puolelta maapalloa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Henkinen väkivalta parisuhteessa satuttaa miehiäkin – ”Kun riita muuttuu väkivaltaiseksi, niin siinä toinen on toisen yläpuolella”
Hyvä elämäHenkinen väkivalta on toistuvaa uhkailua, mitätöintiä, kiristämistä, alistamista, kontrollointia, eristämistä, yksityisyyden loukkaamista ja itsetunnon nakertamista. Näin määrittelee Maria Siljander Pääkaupunkiseudun turvakoti ry:stä.