Pääkaupungin turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikön asiantuntija Maria Siljanderin mukaan naiset puhuvat kohtaamastaan henkisestä väkivallasta, miehet eivät juurikaan.
Henkinen väkivalta parisuhteessa satuttaa miehiäkin – ”Kun riita muuttuu väkivaltaiseksi, niin siinä toinen on toisen yläpuolella”
Henkinen väkivalta on toistuvaa uhkailua, mitätöintiä, kiristämistä, alistamista, kontrollointia, eristämistä, yksityisyyden loukkaamista ja itsetunnon nakertamista. Näin määrittelee Maria Siljander Pääkaupunkiseudun turvakoti ry:stä.
Lähisuhteissa esiintyy paitsi fyysistä myös henkistä väkivaltaa. Jälkimmäisestä puhutaan vähemmän, vaikka se on varsin yleistä. Pääkaupungin turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikön asiantuntija Maria Siljanderin mukaan henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa.
Siljanderin mukaan henkinen väkivalta on tahallista, toistuvaa ja toista satuttavaa kohtelua, kuten uhkailua, mitätöintiä, kiristämistä, alistamista, kontrollointia, eristämistä, yksityisyyden loukkaamista ja itsetunnon nakertamista.
Henkisen väkivallan ja huonon kohtelun välillä on se ero, että henkinen väkivalta on aktiivista toimintaa, jonka tarkoitus on nujertaa toinen osapuoli.
– Fyysinen väkivalta on hieman erilaista, siinä rikotaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja rajoja. Fyysinen väkivalta voi olla myös seksuaalista. Eri väkivallan muodot myös sekoittuvat toisiinsa, Siljander kertoo
Miesten kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta vaietaan
Vaikka lähisuhdeväkivalta on piilossa ja kodin sisällä tapahtuvaa, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 47 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä on kokenut henkistä väkivaltaa.
Maria Siljanderin mukaan avun hakeminen on vaikeaa sukupuoleen katsomatta. Miesten kokema lähisuhdeväkivalta on vielä naisiin kohdistuvaa väkivaltaakin suurempi yhteiskunnallinen tabu, josta helposti vaietaan.
– Taustalla on yhteiskunnan yleinen ilmapiiri. Nainen on aina uhri, mies tekijä -näkökulma on liian kapea. Moni mies ei usko, että häntä uskotaan, Siljander sanoo.
Jopa 47 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä on kokenut henkistä väkivaltaa lähisuhteissaan.
Tunnistavatko miehet lähisuhteissa tapahtuvan henkisen väkivallan?
– Käsitykseni on, että naiset puhuvat henkisestä väkivallasta, mutta miehet eivät juurikaan. Yleisesti henkistä väkivaltaa on vaikeaa tunnistaa. Siihen tarvitaan usein ulkopuolista, jonka kanssa voi peilata omaa kokemustaan. Naisilla on ehkä enemmän tilanteita, joissa voi käsitellä aihetta, vaikkapa kohtaamisia ystävien kanssa. Häpeä, joka liittyy lähisuhdeväkivaltaan, estää usein siitä puhumisen, Siljander avaa.
– Ehkä naisiin kohdistuva väkivalta on ollut enemmän tapetilla. Naisten on edelleen miehiä helpompi hakea apua, mutta meiltä ja esimerkiksi Miessakeilta apua on kuitenkin saatavilla. Apu henkisestä väkivallasta kärsivälle on ilmaista, Siljander kertoo.
Kaikki erimielisyydet eivät ole henkistä väkivaltaa
Mitkä asiat altistavat henkiselle väkivallalle?
– Puhuisin mieluummin suojaavista tekijöistä, siitä, että huolehditaan parisuhteen hyvinvoinnista ja kommunikaatiosta. Omista rajoista huolehtiminen ja tarpeiden sanoittaminen on tärkeää. Tietoisuus kiintymyssuhdetyyleistä ja persoonallisuuksista auttaa myös ehkäisemään henkistä väkivaltaa, Siljander sanoo.
Kaikki skisma puolisoiden tai kumppaneiden välillä ei ole henkistä väkivaltaa. Siljanderin mukaan asiakkaalle pitää joskus sanoittaa tämä.
– Parisuhteessa voidaan kyllä riidellä ja olla eri mieltä. Ero on siinä, että kun riita muuttuu väkivaltaiseksi, niin siinä toinen on toisen yläpuolella. Jos toinen on toisen yläpuolella, emme ole tasavertaisia, Siljander sanoo.
Jos on yksi huono suhde, niin ei rajata pois kaikkia ihmisiä sen ulkopuolelta.
Siljanderin mukaan suurin osa ihmisistä haluaa hyvää toisilleen. Vaikka on ollut joku, joka on kohdellut huonosti, se ei määritä tulevaisuutta.
– Joskus minulla on asiakkaita, jotka sanovat, että eivät enää ikinä seurustele. Eivät enää uskalla. Minä aina sanon, että ei anneta yhden ihmisen määrittää sitä. Jos on yksi huono suhde, niin ei rajata pois kaikkia ihmisiä sen ulkopuolelta, Siljander kuvaa.
– Joskus meidän pitää aloittaa kaikki itsemme korjaamisesta. Hyvä lähisuhdekin voi auttaa asioiden korjaantumisessa. Jos on turvallinen seurustelusuhde, sillä voi olla suuri vaikutus toipumiseen. On kuunneltava sisäistä ääntä, tuntuuko tämä hyvältä, ja onko tämä hyvä suhde minulle.
Siljander huomauttaa, että jos joku kohtelee sinua huonosti, ei pidä kantaa sen toisen häpeää. Ei ole sinun häpeäsi, että sinua on kohdeltu huonosti.
– Lähisuhdeväkivaltaan liittyy tosi vahvasti häpeä siitä, että on antanut jonkun toisen ihmisen kohdella näin huonosti. Se häpeä pitää siirtää tekijälle, Siljander sanoo.
– Melkein kaikki miesasiakkaani ovat kokeneet, että on hyödyllistä puhua. Jotenkin se helpottaa. Tulee nähdyksi, Maria Siljander kertoo.
Puhuminen ja kuulluksi tuleminen auttaa
Moni kokee, että kun pääsee sanoittamaan omia ajatuksiaan ääneen ammattiauttajan kanssa, tilanne helpottaa.
– Se tuo myös omaa toimijuutta asiaan ja auttaa ajattelemaan, miten pääsee eteenpäin. Ja vaikka meillä on lyhyttä työskentelyä täällä ammattiavun piirissä, pääsemme ainakin hyvin käyntiin. Ohjaamme tarvittaessa eteenpäin, Siljander kertoo.
Siljander toivoo, että erityisesti miesten kynnys tulla ammattiavun piiriin madaltuisi.
– Melkein kaikki miesasiakkaani ovat kokeneet, että on hyödyllistä puhua. Jotenkin se helpottaa. Se, että joku uskoo, eikä tuomitse tai vähättele, vaan ottaa asian niin kuin se on ja tarkastelee sitä, tuntuu hyvältä. Tulee nähdyksi. Tämä on semmoinen asia, mistä ei välttämättä ole kenenkään muun kanssa puhunut, Siljander kuvaa.
Pääkaupungin turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikön asiakkaista noin 30 prosenttia ilmoittaa sukupuolekseen mies. Suurin osa avunhakijoista tulee pareina. Yksinkin voi yhtä lailla hakea apua.
Mistä apua?
Pääkaupungin turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa keskusteluapua kaikille perheenjäsenille, kokijoille, tekijöille, miehille, naisille ja muunsukupuolisille sekä lapsille ja nuorille, kun perheessä on tai on ollut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Työskentelyn tavoitteena on väkivallan tunnistaminen, sen loppuminen ja väkivaltakokemuksesta selviytyminen.
Työmenetelmiä ovat yksilö-, pari-, ja perhetapaamiset, erilaiset ryhmät sekä yhteistyö toisten perhettä auttavien ammatillisten toimijoiden kanssa. Yksikön väkivaltatyön asiantuntijat työskentelevät sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan kokijoiden että tekijöiden kanssa. Pariskunnat saavat apua myös yhdessä. Myös aikuisasiakkaiden lapsille ja nuorille tarjotaan apua, jossa he voivat turvallisesti käsitellä omaa kokemustaan.
Miessakit tarjoaa apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinkiläinen Anne eli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa – ”Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme”
Hyvä elämäTurvaverkko Helsingin vertaisryhmä on tärkeä tuki niille, joiden minuus on pyritty tuhoamaan väkivaltaisessa parisuhteessa. Naistenklinikalla puolestaan toimii Seri-tukikeskus, jossa muun muassa sairaalapappi auttaa seksuaalista väkivaltaa kohdanneita.
