KD-nuoret esittää kirkollisveron tilalle hyväntekeväisyysveroa
KD-nuorten mielestä veronmaksajien pitäisi voida valita, mitä uskonnollista yhdyskuntaa tai hyväntekeväisyysjärjestöä verovaroillaan tukee.

KD-nuorten mielestä veronmaksajien pitäisi voida valita, mitä uskonnollista yhdyskuntaa tai hyväntekeväisyysjärjestöä verovaroillaan tukee.

KD-nuoret esittää kirkollisveron tilalle hyväntekeväisyysveroa

Kirkollisvero on kirkon jäsenmaksu, jonka suuruudesta seurakunnat päättävät itsenäisesti. KD-nuorten mielestä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotuksellisesta erityisasemasta pitäisi luopua.

KD-nuoret eli kristillisdemokraattien nuorisojärjestö päätyi vuosikokouksessaan kannanottoon, jossa se esittää luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeudesta luopumista. Tilalle järjestö ehdottaa noin 1,5 prosentin suuruista hyväntekeväisyysveroa, jota maksaisivat kaikki veronmaksajat.

Vero olisi saman suuruinen kuin luterilaisen kirkon jäseniltään perimä kirkollisvero keskimäärin. Pääkaupunkiseudun seurakuntien kirkollisvero on 1,0 prosenttia ja hieman pienempi kuin muualla.

KD-nuoret esittävät, että veronmaksaja voisi päättää itse, mihin hyväntekeväisyysvero menisi. Valinnan voisi tehdä uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen tai korkeakoulujen välillä. Se olisi mahdollista jakaa useamman tahon välillä ja nämä tahot voisivat katsoa veron jäsenmaksuksi.

Kirkollisvero on tapa kerätä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenmaksua. Siitä on säädetty eduskunnan hyväksymässä laissa, joka koskee vain näitä kahta kirkkokuntaa.

Veroa maksetaan valtion- ja kunnallisverotuksen yhteydessä oman asuinalueen seurakunnalle. Veron suuruuden määrittää paikallinen seurakunta. Kirkko ei saa Suomessa verojaan ilmaiseksi, vaan maksoi viime vuonna valtiolle 14,3 miljoonaa euroa korvaukseksi veron perimisestä.

Puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa, kun KD-nuoret nyt vaatii kirkollisverosta luopumista, niin onko teillä käsitystä siitä, mikä kirkollisvero on?

– Kyllä meillä on. Kirkollisvero on vero, jota luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kunnallisveroa maksavat jäsenet maksavat. Tämä on näille kirkkokunnille laissa säädetty erityisoikeus. Meidän mielestämme lainsäädäntöä pitää muuttaa niin, että valtio ei toimi ainoastaan tiettyjen kirkkokuntien jäsenmaksujen keräämisen toteuttajana.

Pitäisikö näiden muidenkin kirkkokuntien ja järjestöjen maksaa palvelusta, kuten kirkko nyt?

– Me näemme tämän niin, että mikäli tässä kohdellaan kaikkia tasapuolisesti, niin palvelusta ei tarvitsisi kenenkään maksaa, vaan valtio maksaisi kustannukset. Totta kai voitaisiin harkita esimerkiksi pientä rekisteröitymismaksua.

Miten verovaroja saavat järjestöt valittaisiin?

– Samalla tavalla kuin nyt myönnetään rahankeräyslupia eli Poliisihallitus valvoisi ja ylläpitäisi listaa hyväksyttävistä järjestöistä. Samalla se valvoisi, ettei rahoitettaisi esimerkiksi terroristista toimintaa tai muuten yhteiskunnan arvojen vastaista toimintaa. Järjestöt täytyisi määritellä tarkasti, emmekä ole vielä miettineet kriteerejä. Ne kuuluvat lain valmisteluvaiheeseen.

Esitämme myös, että laissa olisi siirtymäaika, jotta kirkot voisivat varautua muutokseen.

– Aleksi Sarasmaa

Vuonna 2017 kirkollisveroa kertyi yhteensä 886,2 miljoonaa euroa. Jäsenmaksulla on keskeinen merkitys kirkon taloudelle. Luottavatko KD-nuoret, että kirkko saisi tämän kasaan?

– Näemme tämän kirkolle mahdollisuutena tehostaa toimintaansa. Voi hyvinkin löytyä kirkkoon nyt kuulumattomia veronmaksajia, jotka haluavat lahjoittaa hyväntekeväisyysmaksun kirkolle.

– Esitämme myös, että laissa olisi siirtymäaika, jotta kirkot voisivat varautua muutokseen. Muutoksen jälkeenkin siirtymähetkellä evankelis-luterilaisen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien veronmaksajien hyväntekeväisyysvero kohdistuisi automaattisesti omaan kirkkoon, jollei veronmaksaja toisin ilmoita.

Entä muut kuin kristilliset uskonnolliset yhdyskunnat? Pitäisikö niillekin voida maksaa veroa?

– Luonnollisesti. Kun raha tulisi valtion kautta, voitaisiin tehokkaasti valvoa, mihin sitä käytetään.

Vapaa-ajattelijat ovat jo pitkään esittäneet kirkollisverosta luopumista. Oletteko heidän linjoillaan?

– En ole tarkemmin perehtynyt heidän kannanottoihinsa. Näemme kuitenkin, että kun Suomessa on uskonnonvapaus, ei ole mitään syytä asettaa uskonnollisia yhdyskuntia eriarvoiseen asemaan.

Maksettaisiinko tässä mallissa kehitysyhteistyökin hyväntekeväisyysverolla eli se olisi kokonaan riippuvainen maksajien valinnoista eikä valtiovallan tavoitteista?

– Käytännössä ehdotuksemme johtaisi siihen. Mikäli veronmaksaja ei valitse omaa järjestöä tai kirkkoa, valtio laittaisi verotulot ensisijaisesti kehitysyhteistyöhön. Pidämme tärkeänä, että kehitysrahoituksen 0,7 % bruttokansantulo-osuus saavutettaisiin joka tapauksessa.

Pitäisikö mielestänne valtion päättää kirkon jäsenmaksun suuruudesta? Eikö tässä laki astuisi uskonnollisten yhdyskuntien itsemääräämisen alueelle?

– Totta kai seurakunnat saisivat määrittää edelleen oman jäsenmaksunsa ja kerätä vaikka enemmän kuin 1,5 prosenttia. Hyväntekeväisyysveron saaminen edellyttäisi myös rekisteröitymistä, joten jos ei halua rekisteröityä, ei voisi myöskään saada osuutta veron tuotosta.

Miten kannanotto syntyi? Onko KD-nuorissa paljon muihin kuin luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia?

– En osaa sanoa, sillä emme kysy jäsenistömme uskonnollisia kantoja. Tämä oli vuosikokouksen kannanotto, josta äänestettiin. Siitä keskusteltiin ensin hallituksessa ja minä toin sen kokoukseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi