Tänä vuonna Leikkipäivää vietetään lauantaina 22. huhtikuuta.
Kännykkä voi olla hyvä leikkikalu lapselle, sanoo MLL:n koordinaattori – leikki ei ole vain lasten juttu, vaan se pilkahtelee myös työpaikoilla, taiteessa ja harrastuksissa
Valtakunnallinen Leikkipäivä kutsuu kaikenikäisiä tekemään kivoja asioita yhdessä.
Leikkipäivä on Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) koordinoima perheiden yhdessäoloon ja iloon kannustava vuosittainen teemapäivä.
– Ajatuksena on, että eri-ikäiset ihmiset viettäisivät kiireetöntä aikaa yhdessä tekemällä kivoja juttuja. Leikkitapahtuma voi olla vaikka tervapataa leikkipuistossa, futista kentällä tai laulu- ja leikkituokio, sanoo MLL:n leikkipäivä-ohjelman koordinaattori Karolina Lamroth.
Leikkipäivää vietetään lauantaina 22. huhtikuuta. Tuolloin kuka tahansa voi järjestää leikkitempauksen. Virallinen Leikkipäivä on lauantaina, mutta tapahtuman voi järjestää myös leikkiviikolla 17.–22.4. tai milloin tahansa.
Leikkipäivän tapahtuman voi järjestää perheen tai naapuruston kesken, mutta jos haluaa paikalle lisää väkeä, tilaisuuden voi ilmoittaa MLL:n leikkipäivätapahtuma-sivustolle. Sääntönä on, että tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Samalta sivustolta voi myös katsoa, löytyisikö sieltä tilaisuus, johon itse haluaa osallistua.
Idea tuli Englannista
Leikkipäivä-verkostossa on yli 50 toimijaa, joista yksi on Kirkkohallitus. Verkostoon kuuluvat toimijat ovat kiinnostuneita leikin edistämisestä. Seitsemän seurakuntaa eri puolilta Suomea on ilmoittanut Leikkipäivä-sivustolla toiminnastaan. Seurakuntien tapahtumat ovat laulu- ja leikkihetkiä.
Pääkaupunkiseudulta on tähän mennessä tullut mukaan kaksi leikkitapahtumaa, järjestäjinä Munkkiniemen ja Lauttasaaren seurakunnat.
Leikkipäivän esikuva tulee Englannista. Siellä on Playday, jota on järjestetty 30 vuotta. Suomessa vuonna 2016 MLL ja Suomen Punainen Risti järjestivät Koko Suomi leikkii -hankkeen.
– Tämän hankkeen jälkeen MLL:ssä mietittiin, miten leikille saataisi jatkoa ja silloin keksittiin Leikkipäivä. Nyt olemme saaneet Leikkipäivälle toistaiseksi voimassa olevan rahoituksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta, Lamroth kertoo.
Leikki pilkahtelee joka puolella
Leikki ilmiönä näkyy muuallakin kuin lasten leikeissä. Aikuisten harrastukset ovat yhdenlaista leikkiä, niin kuin esimerkiksi höntsäsäbä-treenit.
– Pelaaminen on myös leikkiä. Kaikenlaiselle leikille on tilaa tässä maailmassa. Itse olen harrastelijakirjoittaja, ja lorujen sommitteleminen on minulle tietynlaista leikkiä, Karolina Lamroth kertoo.
Hänen mielestään leikki pilkahtelee vähän joka puolella. Työpaikkojen tiimipäivillä ryhmäydytään usein leikillä. Leikkiä voi nähdä myös taiteessa. Johtamisoppaissakin on paljon leikillisiä elementtejä yrityksien käyttöön.
– Esimerkiksi IT-firmoissa, joissa panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin, on käytössä erilaisia pelejä muun muassa flippereitä. Maailma on kovin suorituskeskeinen. Leikki vapauttaa, Lamroth sanoo.
Aikuisen tehtävä on raivata kiireestä tilaa ja aikaa lasten leikkimiselle.
Tärkeää leikkimisessä on, että kaikki ovat siinä mukana vapaaehtoisesti. Leikki ei ole suorittamista, eikä siinä tarvitse olla lopputulosta.
Aikuisen tehtävä on raivata kiireestä tilaa ja aikaa lasten leikkimiselle.
– Leikin avulla lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Leikkiminen lisää myös luovuutta. Leikki on mielen vapautta, Lamroth sanoo.
Leikki muuttaa muotoaan
Leikkikulttuuri muokkautuu muuttuvassa maailmassa. Aikuiset saattavat nostalgisesti muistella omia lapsuuden leikkejään ja ihmettelevät, kun nykylapset eivät leiki samoja leikkejä.
– Maailma on nyt erilainen kuin omassa lapsuudessamme. Nykyään kännykkä voi olla hyvä leikkikalu. Sieltä löytää pelejä ja inspiraatiota leikkeihin tai sillä voi ottaa hassuja valokuvia, Karolina Lamroth sanoo.
– Lapset leikkivät kyllä perinteisiä ryhmäleikkejä päiväkodissa ja koulussa. Mutta nykyään ei enää näe taloyhtiön lapsilaumoja, joissa leikittäisiin yhdessä hippaa tai rosvoa ja poliisia. Leikki muuttaa muotoaan.
Lamroth kertoo esimerkin tämän ajan leikkihetkestä. Kun korona-aikana ei saanut kyläillä, lapsi soitti videopuhelun ystävälleen ja he leikkivät yhdessä Pets-leluillaan kumpikin omassa kodissaan.
Aikuisen pitää Lamrothin mukaan osoittaa mielenkiintoa lapsen leikkeihin, vaikka kertomalla, mitä itse on lapsena leikkinyt. Kannattaa myös nostaa esiin sitä, että leikkiminen on hauskaa.
– Leikissä voi myös unelmoida. Se vahvistaa lapsen uskoa tulevaisuuteen.
Bongaa Leikkipäivä-tapahtuma täältä, mukana myös seurakuntien tapahtumia. Ilmoita järjestämäsi Leikkipäivä-tapahtuma täällä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Laita lapsi keskittymään tähän hetkeen ilman älylaitteita – mindfulness-puuhavinkit perheen pienemmille
Hyvä elämäNäinä päivinä älylaitteille on erinomaista käyttöä, mutta lapsille on hyvä kehitellä myös muuta. Nämä Ruutuvapaata-kirjasta poimitut ideat edistävät rauhoittumista ja läsnäoloa.
