Mari Tervaniemen meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään koululaisten äänierotteluun liittyviä aivotoimintoja EEG:n avulla. Kuva: Katri Saarikivi
Musiikki on tehokas terapeutti
Musiikin kuuntelu aktivoi laajoja alueita aivoissa ja vaikuttaa ihmisen tunteisiin. Musiikkiterapiasta voi saada apua esimerkiksi keskittymisongelmiin.
|
Mari Tervaniemen meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään koululaisten äänierotteluun liittyviä aivotoimintoja EEG:n avulla. Kuva: Katri Saarikivi |
Kun musiikkiterapeutti Tuuli Uosukainen kysyi vanhainkodissa vieraillessaan puhekyvyttömältä vanhukselta laulaen ”Mitä kuuluu?”, vanhus jäi tuijottamaan Uosukaista silmää räpäyttämättä. Hetken kuluttua kuului laulettu vastaus: ”Hyvää.”
Tällaiset hetket tekevät Uosukaisen työstä erityisen palkitsevaa. Hän on työskennellyt musiikkiterapeuttina jo parikymmentä vuotta, ja vuosien saatossa asiakkaina on ollut niin päiväkotilapsia, koululaisia kuin sylivauvoja äiteineen.
Hän on työskennellyt sekä päihdeyksikössä että kehitysvammaisten kuntoutuksessa, ja vierailee säännöllisesti vanhainkodeissa vetämässä musiikkihetkiä.
Tällä hetkellä Uosukaisen suurin asiakasryhmä ovat lapset ja nuoret. Syyt terapialle vaihtelevat syömishäiriöistä esimerkiksi keskittymisongelmiin ja käytöshäiriöihin. Musiikin kautta koetaan onnistumisia, löydetään uusia taitoja ja puretaan tunteita.
Kerran alakouluikäinen poika saapui terapiaan kiukkua täynnä. Tunnin päätyttyä pojan kehonkieli oli muuttunut täysin, ja hän oli silminnähden rentoutunut. ”Soitto vain auttoi”, poika totesi Uosukaiselle, joka kysyi syytä muutokseen.
”Jos tunteille ei ole sanoja, voimme käydä asioita läpi musiikin avulla”, Uosukainen sanoo.
Vaikka ei puhu, voi laulaa
Kun musiikin aivovaikutuksista nykyään puhutaan, aletaan helposti käyttää superlatiiveja. Se ei ole ihme: tutkimuksissa musiikin on muun muassa havaittu edistävän aivohalvauksesta toipumista, vähentävän kivun kokemusta ja sopivan motoriseen kuntoutukseen esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavilla.
Ihmisen kuunnellessa musiikkia molemmilla aivopuoliskoilla aktivoituu laajoja alueita. Siksi vaikkapa aivohalvauksen seurauksena puhekyvyn menettänyt ihminen saattaa kyetä laulamaan – puhuessa kun käytämme lähinnä vasenta aivopuoliskoa, mutta laulaessa myös oikeaa.
Terapian välineeksi musiikki sopii erinomaisesti myös siksi, että se vaikuttaa ihmiseen voimakkaasti tunnetasolla.
|
Lapsilla musiikin harrastaminen edistää muun muassa kielellisiä kykyjä. |
Musiikki aktivoi muun muassa aivojen limbisiä alueita, jotka säätelevät tunteiden ja tunnetilojen kokemista. Ihmisen kuunnellessa itselleen mieluista musiikkia aivot alkavat erittää mielihyvähormoni dopamiinia, mikä on tutkijoiden mukaan keskeinen syy musiikin aiheuttamille väkeville tunnekokemuksille.
Musiikkiterapialla voidaankin esimerkiksi lievittää masennusoireita, ja muistisairauksissa siitä on löydetty apua levottomuuteen ja ahdistuneisuuteen.
Terapiassa esimerkiksi kuunnellaan musiikkia, soitetaan tai lauletaan. Terapeutti ja asiakas voivat myös käydä vuoropuhelua soittimien avulla: asiakas improvisoi sävelmän, ja terapeutti vastaa siihen.
”Kun asiat ovat liian kipeitä sanoitettavaksi, niitä voidaan käsitellä musiikin kautta”, Uosukainen toteaa.
Terapeutin tehtävä on löytää asiakkaalle mielekkäät toimintamuodot. Yhden asiakkaan kanssa Uosukainen on käynyt valokuvaamassa luontoa ja säveltänyt kuviin musiikkia.
Kerran Uosukaisen asiakkaana oli kuusivuotias poika, joka jaksoi terapian alkuvaiheessa pysyä puolitoista minuuttia paikallaan. Lopulta hän kykeni istumaan paikallaan 40 minuuttia keskittyen, Uosukainen kertoo.
”Terapiassa löytyi pojalle mielekkäitä juttuja, kuten rytmisoittimia.”
Musiikki auttaa keskittymään
Tutkimukset siis tukevat musiikin käyttöä hoito- ja kuntoutusvälineenä, mutta yhtä lailla musiikkia voi hyödyntää arjessa kuka tahansa vaikkapa mielialan kohottamiseen tai rentoutumiseen. Kun lenkille lähtö ei houkuttele, energisen musiikin ansiosta lenkkarit saattaakin vetää innostuneena jalkaan.
Tärkeää on kuunnella sellaista musiikkia, joka tuntuu itselle hyvältä, neuvoo Cicero-tutkimusverkoston johtaja Mari Tervaniemi. Paradoksaalisesti surullisella musiikilla voi hakea hyvää oloa, hän huomauttaa.
”On akuutti tutkimuskysymys, miksi ihmiset haluavat kuunnella surullista musiikkia. Kyse voisi olla katarsiksesta: jos on surullinen ja uppoaa surullisen musiikin syövereihin, saa käsiteltyä pahaa oloa ja pääsee ehkä nopeammin tavalliseen tunnetilaan.”
Musiikkia voi käyttää myös keskittymiseen. Esimerkiksi jatkuvasti yleistyvissä avokonttoreissa hälyn voi sulkea ulkopuolelle kuuntelemalla kuulokkeilla neutraalia taustamusiikkia.
Toisille taustamusiikki sopii, toisia se häiritsee.
”Itse kuuntelen tarvittaessa instrumentaalimusiikkia taustalla”, Tervaniemi sanoo.
| Aivojen eri osat käsittelevät musiikkia monin eri tavoin. Kuva: Maija Saari |
Vaikutus vaihtelee iän mukaan
Musiikin merkitys ihmiselle muuttuu läpi elämän. Lapsena musiikin harrastaminen edistää esimerkiksi kielellisiä kykyjä ja tarkkaavaisuutta. Nuoruudessa musiikilla rakennetaan identiteettiä ja ilmaistaan tunteita, ja vanhuudessa sen avulla voidaan käydä läpi muistoja.
Uosukainen on tehnyt myös saattohoitoa ja tietää musiikin tuovan lohtua vielä elämän loppuvaiheessakin.
”Itse lauloin omalle kummimummilleni hänen kuolinvuoteellaan, jolloin hänen hengityksensä helpottui ja tasaantui. Laulaminen helpottaa myös omaisen oloa vaikeassa paikassa.”
Lähteenä on käytetty myös Teppo Särkämön ja Minna Huotilaisen artikkelia Musiikkia aivoille läpi elämän (Suomen lääkärilehti 2012).
Musiikista voimaa arkeen
Valitse musiikki mielialan mukaan. Levottomana ei kannata väkisin yrittää kuunnella rauhallista musiikkia.
Kokeile rohkeasti uutta. Kysele musiikkivinkkejä tutuilta ja vaihda välillä radiokanavaa.
Joskus on hyvä olla myös hiljaisuudessa.
Ke 1.6. klo 18 Musiikkia aivoille -yleisöseminaari Espoossa Sellosalissa, Soittoniekanaukio 1A. Järjestää: Urkuyö ja Aaria -festivaali ja Suomen Aivosäätiö.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pertti Neumann: ”Isyys merkitsee minulle enemmän kuin Dingon menestys”
AjankohtaistaMuusikko Pertti "Nipa" Neumann lauloi ekaluokkalaisena kirkon urkuparvella Maa on niin kaunis -laulun ja ihmetteli, miksi penkeissä istuvat naiset pyyhkivät poskiltaan kyyneleitä.
