Hamze Ahmedin mukaan media kehystää usein rikollisuuden nuoria koskevaksi asiaksi. Imaami Sharmarke Said Aw-Musse (oik) on huolestunut muslimeihin liitetyistä viholliskuvista Euroopassa.
Muslimit kohtaavat syrjintää työnhaussa – erityisesti yrityksissä tarvitaan enemmän uskontoja koskevaa ymmärrystä
Tuoreen Islam Suomessa -selvityksen mukaan työnhaussa kohdattu syrjintä heikentää nuorten muslimien kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta.
Muslimien edustus suomalaisessa työelämässä kasvaa, mutta syrjintä heikentää merkittävästi heidän työnsaantimahdollisuuksiaan, ammatillista etenemistään ja taloudellista hyvinvointiaan. Tämä käy ilmi tuoreesta Islam Suomessa -selvityksestä (USKOT-foorumi ry), joka julkistettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 5. helmikuuta.
Selvityksen ovat tehneet teologian maisteri Aino Vihonen sekä Sharmarke Said Aw-Musse, joka toimii As-Salam moskeijan imaamina Vantaan Myyrmäessä. Selvityksen tiedot on koottu pääosin pääkaupunkiseudulta ja Turusta.
Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan työmarkkinoilla ilmenevä syrjintä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä.
– Elämme monimuotoisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset tulevat erilaisista taustoista ja kannattavat erilaisia arvoja. Historia osoittaa, mitä tapahtuu, jos vähemmistöjen ääni hiljenee ja heidät suljetaan pois yhteiskunnasta.
Selvitys kuvaa etniseen alkuperään ja uskontoon perustuvaa työsyrjintää laajalle levinneeksi ja systemaattiseksi. Syrjintä on osa muslimien kohtaamaa arkipäivän rasismia, jossa suomalaisuuden mittari perustuu ulkonäköön.
Kenttätutkimus näytti eriarvoisuuden työnhaussa
Erityisesti muslimitaustaiset somalit, irakilaiset ja arabit kokevat Islam Suomessa -selvityksen mukaan työmarkkinoilla merkittävää syrjintää. Se vähentää heidän mahdollisuuksiaan työllistyä, vaikka koulutus ja työkokemus vastaisivat suomalaistaustaisia hakijoita.
Työministeriö julkaisi vuonna 2020 kenttätutkimuksen, jossa somalialais- ja irakilaistaustaiset hakijat saivat merkittävästi vähemmän kutsuja työhaastatteluihin kuin koulutukseltaan, kokemukseltaan ja taidoiltaan vastaavat suomalaistaustaiset hakijat. Muslimimiehet kohtasivat työnhaussa voimakkaampaa syrjintää kuin naiset.
Kouluissa musliminuoria arvioidaan samojen todistusten ja meriittien mukaan kuin muitakin, mutta työelämässä tasa-arvon toteutuminen on pirstoutuneempaa.
Kun suomalaistaustaisista työnhakijoista 39 prosenttia sai kutsun haastatteluun, irakilaistaustaisista hakijoista työhaastatteluun pääsi 13 prosenttia ja somalialaistaustaisista vain 10 prosenttia. Samassa vertailussa englantilaistaustaisista työnhakijoista 27 prosenttia sai kutsun haastatteluun.
Selvitystä varten tehdyistä haastatteluista käy ilmi, että monilla nuorilla muslimeilla on vahva kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta, mutta siirtyessään työelämään he alkavat kohdata yhä enemmän esteitä.
– Kun musliminuoret hakeutuvat kouluihin, heitä arvioidaan samojen todistusten ja meriittien mukaan kuin muitakin, mutta työelämässä tasa-arvon toteutuminen on pirstoutuneempaa. Julkisen sektorin työnantajat toimivat usein tasapainoisemmin kuin yksityiset yritykset, arvioi Nuorten Muslimien Foorumin puheenjohtaja Hamze Ahmed.
Imaami Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan poliisi suojeli ramadania viettävää Myyrmäen moskeijaa tuhopolttoyrityksen jälkeen keväällä 2024.
Osa työnantajista vieroksuu huivin käyttöä
Myöskään akateemisilla aloilla ja asiantuntijatehtävissä muslimeja ei Islam Suomessa -selvityksen mukaan aina palkata koulutustaan vastaaviin työpaikkoihin. Monien musliminaisten työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin vaikeuttaa se, että osa työnantajista suhtautuu torjuvasti huivin käyttöön ja valtavirrasta eroavaan pukeutumiseen.
Selvityksen mukaan asenteet ovat kuitenkin muuttumassa etenkin työvoimapulasta kärsivässä terveydenhuollossa, jonka tehtäviin on palkattu huivia käyttäviä musliminaisia. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) huivin käyttö osana työasua on ollut mahdollista 2000-luvun alusta lähtien.
Islam Suomessa -selvitys suosittelee työnantajille koulutusta monimuotoisuudesta ja syrjimättömyydestä. Lisäksi työpaikoilla tulisi lisätä uskontoja koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä.
Vuonna 2019 Suomessa asuvien muslimien ja muslimitaustaisten henkilöiden määräksi arvioitiin yli 120 000 henkilöä, joista noin 19 000 kuului rekisteröityihin islamilaisiin yhdyskuntiin. Muslimit muodostavat kristittyjen jälkeen Suomen toiseksi suurimman uskonnollisen ryhmän.
Islam Suomessa -selvitys tuo esiin myös muslimien kokemuksia vihapuheesta ja häirinnästä sekä kuvaa viittä islamilaista yhteisöä. Selvitys on osa ulkoministeriön tukemaa Pohjoismaisen uskontodialogin vahvistaminen -hanketta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami”, sanoo Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse, joka tekee työtä vantaalaisten nuorten hyväksi yhdessä kirkkoherrojen kanssa
Ajankohtaista Hyvä elämäYhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista, mutta Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan ensisijainen vastuu nuorista on perheillä.
