Sharmarke Said Aw-Musse on yksi Myyrmäen moskeijan kolmesta imaamista. Moskeijassa käy väkeä Länsi-Vantaalta ja Helsingistä esimerkiksi Malminkartanosta, Kannelmäestä ja Pohjois-Haagasta. Perjantairukouksiin osallistuu satoja muslimeja.
”Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami”, sanoo Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse, joka tekee työtä vantaalaisten nuorten hyväksi yhdessä kirkkoherrojen kanssa
Yhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista, mutta Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan ensisijainen vastuu nuorista on perheillä.
Myyrmäen As-Salam moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse on kolmekymppinen suomensomalialainen mies, joka on syntynyt Turussa, kasvanut Helsingissä, käynyt lukion Dubaissa ja opiskellut teologiaa Saudi-Arabiassa. Sen lisäksi hän on syventänyt tietojaan islamista, sen historiasta ja eri kulttuureista useissa eri maissa.
Aw-Musse puhuu viittä kieltä, mistä on hyötyä monikulttuurisessa moskeijassa, jonka toimintaan osallistuu viikoittain noin tuhat henkeä. Jäseniä on noin 2 500.
Aw-Musse on yksi moskeijan kolmesta imaamista. Hänen rooliinsa kuuluu erityisesti yhteiskunnallinen työ ja verkostoituminen alueen eri toimijoiden kanssa. Imaamin työ on suurelta osin vapaaehtoistyötä eli hän tekee sitä päivätyönsä ohella.
– Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami. Äitini toivoi, että meistä lapsista tulisi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Isäni oli lukenut paljon uskonnoista ja historiasta ja keskusteli asioista kanssani. Nämä asiat ovat varmaan vaikuttaneet valintoihini, Aw-Musse sanoo.
Moskeijoissa pidetään joka päivä viisi rukoushetkeä. Viikon keskeisin tilaisuus on perjantairukous ja sen saarna. Imaamin työhön sisältyy monenlaista muutakin. Hän on mukana yhteisön iloissa ja suruissa: keskustelee, neuvoo ja auttaa.
– Viime aikoina meillä on ollut aika paljon traagisia tapahtumia, kuten 12-vuotiaan lapsen kuolema skuuttionnettomuudessa. Yhteisöämme on koeteltu. Meidän voimavaramme on kuitenkin se, että kun jotain sattuu, kaikki yrittävät parhaansa mukaan auttaa.
Imaami Sharmarke Said Aw-Musse kertoo moskeijan näyttötaululla olevista rukousaikatauluista. Rukoushetkiä on viisi, ensimmäinen aamunkajon ja aamunkoiton välisenä aikana. Haastattelupäivää edeltävänä päivänä Aw-Musse oli moskeijassa auringonlaskun ja yön rukouksissa.
Kirkkoherrojen kanssa viestitään matalalla kynnyksellä
Sharmarke Said Aw-Musse ajattelee, että moskeijoiden pitää toimia aktiivisesti kotikaupunkinsa ja yhteiskunnan parhaaksi. Kun jotain ikävää tapahtuu, asioita ei pidä pallotella edestakaisin eri toimijoiden välillä, vaan niihin on syytä tarttua yhdessä eri tahojen, kuten kaupungin, järjestöjen, koulujen ja myös kirkon kanssa.
Vantaa on tilastojen kärjessä nuorisoväkivallassa ja nuorten kokemassa turvattomuudessa. Viime syksynä Aw-Musse otti yhteyttä Vantaan kaupunkiin ja pyysi neuvottelua siitä, mitä asialle voitaisiin Länsi-Vantaan alueella yhdessä tehdä.
Hän otti mukaansa noin kuudenkymmenen huolestuneen äidin viestin. Äidit toivoivat lisää tiloja, joissa nuoret voisivat kokoontua koulun jälkeen. Moskeija päätti itse pitää pyhäpäivien aikaan ovensa auki tavallista laajemmin. Alueen nuoret järjestivät jalkapalloturnauksen, johon osallistui runsaasti nuoria.
Aw-Musse korostaa, että työ ei alkanut vasta tästä eikä loppunut siihen.
– Vantaalla asuu todella paljon nuoria, ja isossa joukossa tapahtuu myös ikäviä asioita. Yritämme moskeijassa auttaa nuoria, jotka oireilevat ja joilla on elämässä vaikeaa, ja ohjata heitä pois rikosten maailmasta. Näin olemme toimineet jo pitkään, Aw-Musse sanoo.
Yhteistyöllä saadaan hänen mukaansa kuitenkin enemmän aikaan. Aw-Mussen yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen ja Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyry. Imaami ja kirkkoherrat ovat toisiinsa yhteydessä matalalla kynnyksellä, mistä Aw-Musse kertoo olevansa kiitollinen.
– Jos alueella sattuu jotain tai halutaan kehitellä jotain tai on jokin idea, voimme lähettää viestejä tai soittaa ja kysyä, miltä tämä kuulostaisi, hän kertoo.
Meillä on uskontojen kesken yhteisiä arvoja, joita haluamme edistää, esimerkiksi lähimmäisenrakkaus.
Kun Hämeenkylän alueella oli nuoriin liittynyt väkivaltatilanne, Hyry kutsui alueen toimijoita neuvonpitoon kirkolle. Aw-Musse piti tilaisuudessa kirkkoherrojen kiittämän puheenvuoron.
– Kirkko on toiminut Suomessa pitkään ja tekee paljon työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Meillä on uskontojen kesken yhteisiä arvoja, joita haluamme edistää, esimerkiksi lähimmäisenrakkaus. Yhdessä voimme myös tuoda esille uskonnon merkitystä yhteiskunnalle ja tarttua ääri-ilmiöihin ja vastakkainasetteluun, Aw-Musse sanoo.
Kun eri uskontokuntiin kuuluvat lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivistään yhdessä päiväkodeista alkaen, on Aw-Mussen mukaan hyvä, että aikuiset eivät rakenna rajoja.
Yhtäkään nuorta ei ole varaa hukata
Ensisijainen vastuu nuorista on Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan perheillä, mutta yhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista.
– Meidän aikuisten arki on pitkään ollut kiinni urassa ja muissa asioissa. Lasten kanssa oleminen ja heidän asioihinsa keskittyminen on jäänyt sivuun, kun arki on kiireistä. Tiedän tämän omasta kokemuksesta ja myös koulumaailmassa, jossa olen työskennellyt kuuden vuoden ajan uskonnonopettajana ja resurssiopettajana. Kaikkein eniten nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa.
”Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki. Joka neljäs vantaalainen puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Moskeijassa käytetään enimmäkseen suomea tai englantia”, imaami Sharmarke Said Aw-Musse kertoo.
Aw-Musse lisää, että kun Suomessa syntyvyys on laskenut ennätysmäisen alas, ei yhteiskunnalla ole senkään puolesta varaa menettää yhtäkään nuorta.
– Perhe on ensisijainen, mutta kaikilla ei ole perhettä tukenaan. Kouluilla on tässä paljon tekemistä. Lastensuojelulla on paljon tekemistä, samoin järjestöillä. Vaikka elämässä on ongelmia ja haasteita, nuoret tarvitsevat toivoa. Tukea siihen, että koko elämä ei ole tässä ja heillä on vielä mahdollisuus tavoitella unelmiaan.
Joidenkin etnisten ryhmien nuoret ovat ryhmän kokoon nähden yliedustettuina poliisin tietoon tulleissa väkivaltarikoksissa. Aw-Musse ei kiistä tätä, mutta nostaa esille kolikon toisen puolen. Enemmistö nuorista pärjää hyvin ja antaa aikuistuttuaan panoksensa kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin eteen.
– Tutustuin muutama kuukausi sitten Suomen somalilääkäreiden yhdistykseen, johon kuuluu yli 250 jäsentä. Vuonna 2022 Espoon vuoden yrittäjäksi valittiin somalialaistaustainen nainen. Tämä on mielestäni se iso kuva, joka ei riittävästi näy julkisuudessa, Aw-Musse sanoo.
Miksei myös islamofobiaa tuomita?
Toissakesäinen rasismikeskustelu johti hallituksen rasisminvastaiseen toimenpideohjelmaan ja nyt myös kampanjaan. Rasistiset puheet, kuten musliminaisten nimittäminen mustiksi säkeiksi, ja teot, kuten oululaisessa kauppakeskuksessa tapahtuneet puukotukset, aiheuttavat suomalaisissa muslimiyhteisöissä turvattomuutta.
– Toimenpideohjelmassa tuomitaan antisemitismi selkein sanoin, ja niin pitääkin tehdä. Muslimiyhteisöjen kysymys kuitenkin kuuluu, miksei myös islamofobiaa tuomita. Eräs 18-vuotias nuori kysyi tätä minulta, ja en oikein osannut vastata siihen.
Perheessäkin voi olla hyvin eri tavoin ajattelevia ihmisiä
Imaamin mukaan kyse ei ole siitä, ettei muslimeita saisi kritisoida tai islamia arvostella.
– Kyllä saa, siihen meillä ei ole sanomista. Mutta kun keskustelu menee sille tasolle, että leimataan rasistisesti ihmisiä tai levitetään salaliittoteorioita, niin se on epäasiallista. Muslimitaustaisista nuorista, joista monet ovat syntyneet Suomessa, on erittäin hämmentävää kokea, ettei heitä pidetä ihmisinä yhtä arvokkaana kuin muita.
Muslimiyhteisöt ja moskeijat haluavat omasta puolestaan olla osa suomalaista yhteiskuntaa ja integroitua siihen. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä integroituminen tarkoittaa, mutta Aw-Mussen mukaan se ei tarkoita sitä, että pitäisi luopua uskostaan. Lakeja pitää noudattaa, veroja maksaa ja kunnioittaa yhteiskunnan keskeisiä periaatteita. Arvoja ja poliittisia näkemyksiä Suomessa on monenlaisia. Aw-Mussen mielestä olennaista on, että keskustelua erilaisten katsomusten ja näkemysten kesken käytäisiin kunnioittavasti.
– Perheessäkin voi olla hyvin eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Siinä haetaan tapoja ja yhteisymmärrystä, jotta perhe toimii yhdessä riippumatta näistä eroista. Suomalaisten pitäisi olla yksi suuri perhe, jossa asioita ratkottaisiin sovussa dialogilla. Jos kaikki pakotetaan yhteen malliin, eletään diktatuurissa, ei demokratiassa, Aw-Musse pohtii.
Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan ihmiset ovat erilaisia ja ajattelevat asioista eri tavoin. Vain diktatuureissa ihmisiä puristetaan pakolla yhteen lokeroon, mutta demokraattisissa yhteiskunnissa, kuten Suomessa, pitää keskustella ja opetella elämään yhdessä sovussa ja rauhassa.
Väärästä tiestä ei seuraa mitään hyvää
Niille muslimiperheistä oleville nuorille, jotka lähtevät elämässään harhapoluille ja tekevät rikoksia, imaamilla on sanottavaa.
– Viestini heille on, että väärästä tiestä ei seuraa mitään hyvää. Kannattaa katsoa, miten muille rikoksia tehneille on elämässä käynyt. Jos on elämässä haasteita, niistä kannattaa keskustella turvallisen aikuisen kanssa, Sharmarke Said Aw-Musse sanoo.
Hän iloitsee siitä, että viimeaikaiset tutkimukset, kuten Nuorisobarometri, osoittavat, että uskonto on alkanut kiinnostaa aiempaa enemmän nuoria miehiä. Hänen mukaansa pitää kuitenkin myös tiedostaa se, mistä nuoret hakevat tietoa uskonnosta ja erilaisista maailmankatsomuksista.
Jos lähde on some ja nettimaailma, radikalisoitumisen riski on olemassa. Kaikenlaiset ääriliikkeet kalastelevat nuoria, joilla on elämässä vaikeaa tai jotka etsivät sille merkitystä.
– Esimerkiksi islaminuskosta löytyy sosiaalisesta mediasta ja internetistä monenlaista, joka vie väärään suuntaan. Jos islaminusko kiinnostaa, on parempi kysyä omasta moskeijasta kuin etsiä tietoa somesta, Aw-Musse kehottaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Islamilaisen teologian opiskelijat laativat oppaan muslimipotilaiden kohtaamiseen – terveydenhuollon henkilöstön voi olla vaikea ottaa uskoa puheeksi
AjankohtaistaOpas käsittelee konkreettisia tilanteita sekä suhtautumista sairauteen ja terveyteen ylipäätään.
