”Nuorempana maine, kunnia ja raha olivat tärkeämpiä asioita, mutta nykyään ajattelen, että musiikilla on itseisarvo“, Jiri Kuronen sanoo.
Muusikko Jiri Kuronen käy messussa mielellään silloin, kun saa soittaa – ”Ei ole minun tehtäväni pantata säveliä”
Yhdessä laulamista rakastavan Jiri Kurosen tavoite on koluta porukalla virsikirja läpi.
Valoisaa olohuonetta Espoon Kaupunginkalliossa hallitsee komea flyygeli. Sen omistaja, muusikko ja säveltäjä Jiri Kuronen on monelle tuttu koskettimien takaa. Kuronen on soittanut Kaihon Karavaanissa yli 15 vuotta ja sitä ennen pitkään serkkunsa Olavi Uusivirran bändissä.
Kun suositun Kaihon Karavaanin keulakuva Tuure Kilpeläinen kolme vuotta sitten irtautui bändistä, Kurosen kalenteri tyhjeni.
– Se oli aluksi tosi vaikea tilanne. Jäin taiteellisesti tyhjän päälle, koska bändi oli ollut upea foorumi toteuttaa itseäni, Kuronen sanoo.
Viimeiset vuodet hän on hakenut uusia suuntia ja miettinyt, mitä haluaa vielä elämässään tehdä. On ollut teatteriprojekteja ja uusia yhteistöitä eri artistien kanssa.
Isoimpana työnään hän on säestänyt sopraano Taru Nymania, joka on jo lähes kolme vuosikymmentä esittänyt Kaj Chydeniuksen tuotantoa. Kuronen on myös säveltänyt itse runoja heidän konsertteihinsa. Se on ollut inspiroivaa.
– Olen tajunnut olevani projekti-ihminen. Tykkään siitä, että jutut alkavat ja että ne myös loppuvat, Kuronen sanoo.
Yhteisön palvelija
Jiri Kuronen ajattelee muusikkona olevansa yhteisön palvelija. Yhteisö voi olla yhtä hyvin yleisö kirkossa, risteilylaivalla tai festareilla.
– Soitan ja laulan aina, jos joku sitä haluaa. Nuorempana maine, kunnia ja raha olivat tärkeämpiä asioita, mutta nykyään ajattelen, että musiikilla on itseisarvo. Ei ole minun tehtäväni pantata säveliä, hän sanoo.
Yksi hänen rakkauksistaan on yhdessä laulaminen, joka on hänen mielestään aivan erityinen läheisyyden muoto. Viitisen vuotta sitten hän ja toimittaja, kirjailija Heimo Hatakka huomasivat molemmat olevansa kiinnostuneita virsistä. Niitä, jos mitä, olisi luontevaa laulaa yhdessä!
Syntyi Viiniä ja virsiä -kerho, joka kokoontuu osallistujien kodeissa noin kerran kuussa. Tavoite on koluta virsikirja läpi kasviskeiton, viinin ja kahvin voimalla. Laulamatta on vielä noin sata virttä.
– Virret olivat itselleni lähtökohtaisesti aika pimeää aluetta, mutta halusin tutustua tällaiseen valtavaan sävel- ja sana-aarteistoon, Kuronen sanoo.
”Minusta ihmisten ei pitäisi tuomita toisiaan”, Jiri Kuronen sanoo. Hän kuvaa itseään hengellisesti aika maltilliseksi ja tosi liberaaliksi.
Hän kokee virsien olevan yksi suomalaisen kulttuurin kulmakivistä.
– Amerikassa kaikki musiikkityylit ovat syntyneet kirkoissa. Pidän siitä, että siellä hengellisen musiikin ja muun musiikin raja-aita on matalampi kuin meillä.
Kaikki virret eivät ole hänen mielestään hyviä, mutta niissä on silti läsnä sukupolvia ylittävää viisautta.
– Edelliset sukupolvet ovat tampanneet teitä, joita meidän on sitten helpompi kulkea. Heitä kannattaa kuunnella.
Musiikki vei voiton matikasta ja fysiikasta
Jos Jiri Kurosen diplomi-insinööri-isältä olisi 35 vuotta sitten kysytty, hän ei olisi toivonut pojastaan muusikkoa. Kotona taiteilijuutta ei pidetty mahdollisena ammattina.
– Oli kova paikka, kun ilmoitin, että jätän matikan ja fysiikan kurssit ja keskityn musiikkiin, Kuronen muistaa.
Tämä tapahtui Tapiolan musiikkilukion ensimmäisen vuoden jälkeen. Hän tajusi silloin, että hänen virtansa tuli siitä, kun mentiin porukalla jonnekin ja alettiin soittaa. Lukion lisäksi hänelle tärkeä vaikuttaja oli Espoon musiikkiopisto, jossa hän aloitti orkesterin lyömäsoitinopiskelijana.
– Olen espoolaisen kulttuurielämän ja musiikkikasvatusjärjestelmän tuotos.
Espoo – Kurosen sanoin merellinen taiteilijakaupunki – on ollut hänen kotinsa aina. Yhteisöllinen mielenlaatu näkyy aikuisiän asumisratkaisussa. Samalla tontilla on nimittäin neljä taloa, joissa asuvat hänen perheensä lisäksi puolison vanhemmat ja kaksi siskoa. Yhteiseloa on jatkunut jo 25 vuotta. Kurosten talon alakerrassa on koko porukan yhteinen kuntosali, ja pihalla latautuvat ”enimmäkseen yhteiskäytössä olevat” sähköautot.
– Kun lapset olivat pieniä, freelance-muusikolle oli valtavasti hyötyä siitä, että isovanhemmat asuivat vieressä. Saatoin työntää lapset tarvittaessa mummolan ovesta sisään, hän muistelee.
Isoskoulutuksesta löytyi kiva tyttö
Jiri Kurosen lapsuudenkoti ei ollut uskonnollinen, mutta hän löysi itsensä seurakunnan toiminnasta jo nuorena.
– Ehkä sekin oli omanlaistaan kapinaa vanhempia kohtaan, hän arvelee.
Rippikoulun jälkeen hän hakeutui Olarin seurakunnan isoskoulutukseen, ja sen vaikutuksista tuli elämän mittaisia.
Ensinnäkin isoskoulutuksesta löytyi kiva tyttö. Hänen nimensä oli Taija, ja hänen kanssaan Kuronen on jakanut elämänsä siitä saakka.
Toiseksi Olarissa vaikutti noihin aikoihin Koivuniemen lahko, jonka karismaattisten sanansaattajien perään useampi seurakuntakaveri lähti. Kuronen näki, miten heidän omaa harkintakykyään painettiin lahkossa alas. Se paljasti, mitä uskonnon nimissä voi ihmiselle tehdä.
Aika oli hänelle traumaattista ja ristiriitaistakin, mutta muodosti samalla hänen oman hengellisen ajattelunsa pohjan. Hän sanoo saaneensa rokotuksen ehdottomuutta vastaan.
– Olen aika maltillinen ja tosi liberaali. Minusta ihmisten ei pitäisi tuomita toisiaan, hän kiteyttää.
Olen espoolaisen kulttuurielämän ja musiikkikasvatusjärjestelmän tuotos.
Messussa hän käy mielellään silloin, kun saa istua pianon takana. Se on hänelle luonteva paikka palvella yhteisöä. Kirkonpenkissä istuminen tuntuu vieraalta.
Esimerkiksi Tuomasmessussa hän soittaa silloin tällöin.
– Nautin kyllä messun hengellisestäkin sisällöstä. Sillä on maadoittava ja puhdistava vaikutus.
Tällä hetkellä Jiri Kuroselle on tärkeintä oma luova työ, soittaminen ja säveltäminen. Hänen kotinsa olohuonetta hallitsee flyygeli.
Jiri Kuronen on haastattelupäivänä herännyt ensimmäistä kertaa uuteen arkeen. Kodin tunnelma on muuttunut: parikymppisistä tyttäristä toinenkin on muuttanut pois. Kuroselle ja Taija-vaimolle pitää seuraa enää 13-vuotias jackrussellinterrieri Topi.
– Olen ajatellut, että alan vähitellen tuoda sisustukseen asioita, joista minä itse nautin, hän sanoo.
Töissäänkin hän on suuntautunut yhä enemmän niihin asioihin, jotka kokee erityisen merkityksellisiksi. Yhden päivän viikossa hän opettaa Sibelius-Akatemiassa vapaata säestystä. Lisäksi hän istuu Teoston ja Suomen musiikintekijät ry:n hallituksessa.
Tärkeintä on kuitenkin oma luova työ, soittaminen ja säveltäminen. Se tapahtuu oman talon olohuoneessa flyygelin ääressä, bändikämpällä Vallilassa tai vaikka Kokkolassa, jossa hän on osakkaana kulttuuriväen ylläpitämässä Matkustajakoti Ykspihlajassa.
Hän nauttii ajatuksesta, että säveltämisessä ikääntymisestä voi olla jopa hyötyä.
– Haaveilen, että koneestani tulisi jotakin mahtavaa ulos vielä iäkkäänäkin.
Isän hoitaminen on tärkeämpää kuin laivakeikat
Viisikymppisenä elämän rajat hahmottuvat entistä selvemmin. Muutama vuosi sitten Jiri Kurosen isä sai sairauskohtauksen, ja sen jälkeen hän on hoitanut aktiivisesti tämän asioita. Se tuntuu oikealta.
– Kun punnitsen, onko tärkeämpää käyttää aikaa sairaan isän hoitamiseen vai soittaa Finnhitsejä Ruotsin-laivalla, vastausta ei tarvitse kauan miettiä.
Kotiseurakuntansa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tapahtumassa Kuronen soittaa loppuvuodesta neljäntenä adventtina 21. joulukuuta. Jo perinteeksi muodostuneen tilaisuuden nimi on Kauneimmat joululaulut aikuiseen makuun kevyesti jazzaillen, ja se järjestetään tänä vuonna Tuomiokirkon seurakuntatalolla.
Yhdessä lauletaan myös Kurosen Anna-Mari Kaskisen sanoihin tekemä sävellys Jouluna he kaikki ovat täällä.
– Kauneimmissa joululauluissa yhdistyy monta asiaa, joista tykkään: yhteisöllisyys, yhdessä laulaminen ja ylisukupolvisuus. Odotan sitä innolla, Kuronen sanoo.
Kuka?
Jiri Kuronen, 51, on muusikko ja säveltäjä, joka on kotoisin Espoon Kivenlahdesta ja asuu Kaupunginkalliossa. Hänet tunnetaan muun muassa Kaihon Karavaani -yhtyeestä.
Mitä?
Esittää ja säveltää tällä hetkellä omia ja Kaj Chydeniuksen runosävellyksiä yhdessä sopraano Taru Nymanin kanssa. Valmistelee keväällä ilmestyvää yhteislevyä Arppa Airolan kanssa.
Motto
Yhdessä onnistuminen on kivempaa kuin yksin onnistuminen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arvo Pärtin musiikki auttaa keskittymään, meditoimaan ja olemaan tässä hetkessä – ”Konsertti voi ravistella”
Hengellisyys Hyvä elämäPyhän Laurin kirkossa ja Myyrmäen kirkossa pääsee Terje Kukkin suunnittelemalle aikamatkalle Arvo Pärtin sävellysten maailmaan.
Ripareilla lauletaan nyt myös Samu Haberia ja Arppaa – Nuoren seurakunnan veisukirja uudistui
Ajankohtaista Hengellisyys