Lasse Sakara on huomannut, ettei voi lopettaa soittamista. Se on voima, joka ajaa häntä eteenpäin.
Glow-gospelfestivaalia luotsaava muusikko Lasse Sakara: ”Kaikilla ihmisillä on kaipuu suurempaan”
Helluntailaisessa ympäristössä varttunut Lasse Sakara ei enää näe asioita niin mustavalkoisesti kuin mitä hänelle on opetettu.
Aluksi Lasse Sakara oli perusammattikitaristi: hän soitti erilaisten artistien bändeissä, teki levytyssessioita ja opetti kitaran soittoa.
Sitten häntä alkoi kiinnostaa bändien johtaminen ja isojen musiikillisten kokonaisuuksien rakentaminen.
– Antti Tuisku oli ensimmäinen, joka antoi siihen mahdollisuuden. Esittelin hänelle konsertti-ideoitani ja hän sanoi, että hyvä idea, alapa tehdä.
Ja niin Sakara teki. Hän työskenteli määrätietoisesti ja innostuneesti. Yksi asia johti toiseen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sakara on johtanut useissa isoissa tapahtumissa musiikkia, kuten Tuiskun ja Kaija Koon stadionkonserteissa.
– Minua on aina kiinnostanut se, mitä musiikki pitää sisällään, miltä se kuulostaa ja minkälaisia tunteita se herättää. On tärkeä ymmärtää, mitä artisti haluaa sanoa ja onnistuuko bändi vastaamaan juuri siihen. Työni on aika herkkää tuntosarvet pystyssä olemista.
Monenlaisesta musiikista voi saada ylimaallisia kokemuksia
Tampereen Nokia Areenalla järjestettävä Glow Festival 2025 on pitänyt Lasse Sakaran viime aikoina kiireisenä. Hän toimii tapahtuman musiikillisena ja taiteellisena johtajana. Sakara toimi samassa pestissä jo viime vuonna, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran.
– Glow Festivalin kokoisen tapahtuman rakentaminen kestää noin vuoden, tai ehkä vähän yli. Tämä tapahtuma on gospelmaailmassa ainutlaatuinen kokonaisuus. Samanlaista ei maassamme ole.
Sakaran mukaan Suomessa gospelilla on kaksi merkitystä. Perinteisesti se on amerikkalaista hengellistä musiikkia, ja gospeliksi meillä kutsutaan myös kristillistä rockia ja kristillistä popmusiikkia. Kristillisten bändien kappaleissa ovat kristilliset sanoitukset.
– 1970-luvulla Pro Fide ja 1980-luvulla Livingstone nousivat esille ja myöhemmin Exit ja Bass’n Helen. Esimerkiksi näiden bändien esittämää musiikkia on kutsuttu gospeliksi tai oikeastaan suomigospeliksi.
Työssään Sakara on nähnyt, että suomigospel ja muu popmusiikki ovat tiukasti omissa karsinoissaan. Suomigospel on harvoin levinnyt kuultavaksi muualle kuin seurakuntiin ja niiden tilaisuuksiin.
Sakara kokee karsinat keinotekoisina, sillä kaikenlaisen esitettävän musiikin toivotaan tavoittavan ja puhuttelevan ihmisiä, jotka sitä tulevat kuuntelemaan. Musiikin esityspaikka on hänen mielestään toissijainen.
– Kristityt ja seurakunnat eivät yksin omista hengellisyyttä. Kaikilla ihmisillä on kaipuu suurempaan. Usein myös musiikissa, jota ei luokitella hengelliseksi, on koettavissa joku suurempi viesti taustalla.
– Ihmiset voivat saada ylimaallisia kokemuksia musiikista muualtakin kuin kristillisen musiikin piiristä.
Sakaran mielestä Antti Tuiskun Hyökyaalto on esimerkki biisistä, jonka voi kokea vaikka miten hengellisesti, jos niin haluaa.
Samalla hänelle tulee mieleen, että suomigospelbändi kls. onnistui tekemään sen harvoin nähdyn tilanteen: sillä oli kiertue maamme isoimmissa rockklubeissa vuonna 2024.
– Kls:n kiertue oli loppuunmyyty ja Spotifyn striimausmäärä korkealla. Tämän vuoden Glow Festivalissa kls. tekee comebackin ja samalla viimeisen keikkansa. He ovat hiljattain lopettaneet uransa.
Työn pitää tuntua merkitykselliseltä
Lasse Sakaran ura muusikkona alkoi 1990-luvun lopussa. Korona-aikana hän joutui miettimään valintaansa. Ei ollut tapahtumia, ihmiset eivät voineet kohdata ja esiintymismahdollisuudet olivat kiven alla.
– Minulle löytyi paljon tekemistä virtuaalitapahtumissa, mutta huomasin, etten voi lopettaa soittamista. Se on minua eteenpäin ajava voima ja saan siitä hengen ravintoa valtavasti. Korona-aika näytti sen, miltä elämä tuntuu, kun ei saa tehdä omaa työtään.
Sakaran uraan liittyy vaihe, kun hän ei ollut missään bändissä, eikä hän itse pystynyt vaikuttamaan siihen, miten soitetaan ja mitä soitetaan, mutta hän sai olla mukana tekemässä televisiossa upeita ohjelmia. Idolsissa hän soitti melkein kaikki tuotantokaudet ja studiosessioita oli paljon.
– Kun puhutaan työn merkityksellisyydestä ja sisällöstä, niin jossain vaiheessa ymmärsin, että minun on aika tehdä jotain muuta. Oppia ikä kaikki. Niistä ajoista ollaan tultu aika paljon eteenpäin. Tänä päivänä olen onnellinen omasta toimenkuvastani.
Varsinkin työssään Sakara on päättäväinen ja kunnianhimoinen. Luovia kokonaisuuksia johtaessaan taas hänen herkkyydestään on paljon hyötyä.
– Tällä alalla harvoin nykyään ketään käsketään tekemään mitään. Ihmisillä pitää olla tilaa toteuttaa itseään.
– Olen aina sanonut, että sen hetken, kun noustaan lavalle ja soitetaan yleisölle, pitää antaa enemmän kuin muusikon työ muuten antaa. Silloin kaikki kääntyy plussan puolelle, vaikka on ollut pitkiä päiviä ja matkustamista. Musiikillinen yhteys bändin jäsenten kesken voi olla älyttömän syvä.
Muutokset ovat osa aikuiseksi kasvamista
Lasse Sakara kertoo saaneensa ”hyvin uskovaisen kasvatuksen”. Hän kasvoi helluntailaisessa kodissa.
Aikuisena hän ei ole kokenut tarvetta käydä missään seurakunnassa, mutta ihmisten välinen yhteys ja yhteenkuuluvaisuuden tunne ovat hänelle arvokkaita. Kokemus voi olla hengellinen tai sitten ei.
– Helluntailaisessa ympäristössä oli aika leimaavaa kasvaa. Siellä tuli valmiita vastauksia, että maailma on tällainen ja elä näin, niin sitten tapahtuu näin. Tänä päivänä en allekirjoita asioita niin mustavalkoisesti kuin minulle on opetettu. Minusta se on osa aikuiseksi kasvamista.
– En ole mitään uskonnollista suuntausta vastaan ja uskon siihen, että elämässä on tärkeintä löytää yhdistäviä asioita. On harmi, että yhteisellä asialla olevat ihmiset löytävät riidanaiheita opillisista kysymyksistä tai aika merkityksettömistä asioista.
Muusikon työssä on harvoin mahdollisuus osallistua johonkin säännölliseen toimintaan. Sakaran mielestä on hyvä saada rakennusaineita itselleen muualtakin kuin seurakunnasta, jos on kaipuuta yhteyteen.
Glow Festivalin työn puitteissa hän on kokenut kohtaamiset vaikka Jukka Leppilammen ja Jepa Lambertin kanssa toisinaan myös hengellisesti rakentaviksi.
– Jos minulla ei olisi vakaa ymmärrys siitä, kuka olen, niin voi olla, että tarvitsisin elämääni struktuureja paljon enemmän. En väheksy sellaista, enkä sano, että kaikkien pitäisi tehdä niin kuin minä teen. Viestini ydin on, että meillä kaikilla on oma reitti.
Lasse Sakara
– Helsinkiläinen 45-vuotias muusikko. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 15- ja 8-vuotiaat lapset.
– Toimii Bessin musical directorina vastaten kiertueilla livemusiikin kokonaisuuksista ja kitarasta.
– Nokia Areenalla Tampereella pe 22.8. klo 16–23 pidettävän Glow Festivalin 2025 musiikillinen ja taiteellinen johtaja. glowfestival.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Minua ärsytti hirveästi jako vuohiin ja lampaisiin” – Puolison punakynä kasvatti Jaakko Löytystä ripariveisujen sanoittajan
HengellisyysJaakko Löytyn ensimmäinen levy ilmestyi viisikymmentä vuotta sitten. Siitä alkoi hipin matka kirkolliseksi vaikuttajaksi, jonka laulut ovat kasvattaneet jo monta riparilaisten sukupolvea.
