Kuva: Maija Saari. Lähdekuvat: Sari Karvonen/Kempeleen seurakunta, Paimion seurakunta, Heikki Kotilainen/Toivakan lähikirkkoalue-Jyväskylän seurakunta, Katja Lösönen/Seinäjoen kaupunki ja Maija Saari

Ajankohtaista Hengellisyys

Näissä erikoisissa Suomen kirkoissa kesämatkailijan kannattaa poiketa

Kirkko ja kaupungin toimitus kokosi yhteen vinkkinsä kiinnostavista kirkoista aina Varsinais-Suomesta Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Matkamme käy etelästä pohjoiseen.

19.06.2025 12:30
Kirkko ja kaupungin toimitus

Sauvon kirkossa on runsaasti Ruotsin suurvalta-ajan hautajaisvaakunoita. Kuva: Antti T. Nissinen/Wikimedia commons (CC BY 2.0)

Apostolisen uskontunnustuksen syntyyn liittyvän kuvasarjan joka kuvassa on yksi apostoli ja yksi Vanhan testamentin henkilö. Kuvasarja alkaa Pietarilla, jolla tunnusmerkkinä on avain, ja Jeremias. Pietarin tekstinauhassa on latinaksi uskontunnustuksen alkusanat: “Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Kuva: Paimion seurakunta

Alttariseinän yläosan latinankielinen teksti kertoo kirkon tulleen rakennetuksi, saaneen seinämaalaukset ja tulleen omistetuksi p. Klemensille "Totena Herran vuonna 1472". Kuva: Paimion seurakunta

Mahdollisesti Suomen vanhin säilynyt alttari-ikkunan lasimaalaus on 1470-luvulta. Kuva: Paimion seurakunta

Kuva: Johan Fredriksson/Wikimedia commons (CC BY-SA 3.0)

Sauvon keskiaikainen kirkko

Onko tässä Suomen komein keskiaikainen kivikirkko? Ainakin Sauvon kirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään yksi parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.

Kaikki tuppaa olemaan vuosisatoja vanhaa: esimerkiksi kalkkikivinen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä 1200-luvun lopulta, puinen madonnaveistos arviolta 1200–1300-luvulta, alttaripöytänä oleva hautakivi 1390-luvulta. Kirkon lattian alla sanotaan olevan 13 hautaa vuosisatojen takaa.

Ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla, mutta nykyinen kirkko on vihitty vuonna 1472 ja omistettu pyhälle Klemensille, joka oli Rooman piispa ja toimi paavinakin.

Sauvon kirkko on avoinna tiekirkkona 3.8. asti joka päivä klo 12-18, jolloin opas on paikalla. Muulloin avoinna sopimuksen mukaan. Osoite on Sauvontie 50.

Rajamäen kirkon pyöreä, alttarille valoa antava, Kristus-ikkuna symboloi Jumalan valtakunnan iäistä valoa. Kuva: Nurmijärven seurakunta.

Kattokruunut ja alttarikyntteliköt ovat Paavo Tynellin suunnittelemat. Kuva: Nurmijärven seurakunta

Rajamäen kirkon rakennutti Alkoholiliike Oy. Kuva: Nurmijärven seurakunta

Rajamäen kirkko Nurmijärvellä

Vuonna 1938 valmistunut Rajamäen kirkko oli ensimmäisiä funkkiskirkkoja Suomessa. Valkoinen rakennus sijaitsee keskellä Alkon tehtaasta ja hiivatehtaasta tunnettua kylää. Korkea valkoinen kirkontorni ja sen huipulla oleva risti näkyvät kauas.

Kun astuu sisälle kirkkoon, edessä avautuu vaikuttava näkymä. Kapeahkon kirkkosalin valkoiset seinät kurottautuvat kohti taivasta ja samalla kapenevat katoksi. Kattokruunut ja alttarikyntteliköt ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.

Rajamäen kirkko on siitä erikoinen, että se on Oy Alkoholiliike Ab:n rakentama. Lähellä sijaitseva tehdas ei ainoastaan rakentanut kirkkoa, vaan piti sitä yllä ja maksoi puolet papin palkasta ja palkkasi Rajamäelle myös muita työntekijöitä. Kirkko oli Alkon omistuksessa toukokuuhun 1985 saakka, jolloin yhtiö lahjoitti sen Nurmijärven seurakunnalle.

Rajamäen kirkko on avoinna kesällä vain tilaisuuksien ajan. Osoite on Patruunantie 7.

Pyhän Olavin kirkossa on Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksia (kuvassa). Käyttöönottomessua, maalausurakan jälkeen, vietettiin elokuussa 2009. Kuva: Seppo Sirkka / Eastpress, Lehtikuva.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa katoliseksi kirkoksi ja alun perin se sijaitsi saarella. Valokuva on otettu 1920–1931. Kuva: Kuvakeskus/Sastamalan seudun museo

Pyhän Olavin kirkon vanhoja sisätiloja vuodelta 1974. Marja-Terttu Knapas/Wikimedia commons.

Kuori-ikkunan maalauksia. Kuva: PtG/Wikimedia commons.

Kirkon arvokas, 1600- ja 1700-lukujen interiööri tuhoutui tulipalossa vuonna 1997. Palon jälkeen kirkko jälleenrakennettiin talkoilla. Kirkko otettiin uudelleen käyttöön puuvalmiina elokuussa 2003 ja sisätilan maalaustyön päätyttyä elokuussa 2009. Tämä kuva on vuodelta 2012. Kuva: SpottingHistory/Wikimedia commons.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa

1500-luvun harmaakivikirkko kauniissa kulttuurimaisemassa kutittelee mielikuvitusta. On helppo uskoa, että täällä on ollut palvontapaikka jo ennen kristinuskoa tai kuvitella, kuinka Rautvettä pitkin on tultu kirkkoveneillä sanan kuuloon.

Kirkko paloi 1600-luvulla ja tuhopoltossa vuonna 1997. Sen paanukatto on talkootyön voimannäyte. Sisällä yhdistyvät keskiaika ja 2000-luvun taide Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksissa. Kirkko on tuttu myös Klaus Härön Postia pappi Jaakobille -elokuvan ulkokuvista.

Avoinna 31.8. asti su-pe klo 11–16. Yhteisopastus su–pe klo 14. Lauantai-iltapäivät on varattu vihkimisille. Aukio-oloaikoina kirkossa on opas paikalla. Osoite on Kallialan kirkkotie 50.

Pyhäveden Katiskalahden rannassa odottavat metsäiseen rinteeseen rakennetut penkit. Kuva: Eero Kantola

Luontokirkko sijaitsee puolen kilometrin päässä Mäntyharjun kirkosta. Kuva: Eero Kantola

Mäntyharjun seurakunta on järjestänyt luontokirkossa mm. kouluun lähtevien siunaamisia. Kuva: Eero Kantola

Mäntyharjun luontokirkko

Tässä on kirkko, jonne pääsee sisään aina! Se on avoinna ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.

Mäntyharjun luontokirkko sijaitsee vain puolen kilometrin päässä Taidekeskus Salmelasta ja Mäntyharjun kirkosta, mutta on samalla täysin omassa rauhassaan.

Kirkkoon kuljetaan leveitä pitkospuita pitkin. Perillä, Pyhäveden Katiskalahden rannassa, odottavat metsäiseen rinteeseen rakennetut penkit ja majavan muotoilemasta puusta tehty risti. Sen juurella on helppo hiljentyä tai istuskella muuten vain.

Muutaman metrin päässä on majavan pesä. Hyvällä onnella, varsinkin ilta- tai aamuhämärissä, voi kirkosta katsella majavaa puuhissaan.

Luontopolku luontokirkkoon lähtee Mäntyharjun kirkon parkkipaikalta. Mäntyharjun kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna 20.8. asti joka päivä klo 9–18. Osoite on Mäntyharjuntie 24.

Toivakan kirkon kattomaalaukset. Kuva: Heikki Kotilainen/Toivakan lähikirkkoalue

Toivakan kirkon maalausten tekijä Pellervo Lukumies. Kuva Heikki Kotilainen.

Toivakan kirkon katossa on mm. apostoli Johannes. Heikki Kotilainen/Toivakan lähikirkkoalue

Toivakan kirkko sijaitsee sijaitsee Syrjäharjulla, Salomonin tiellä. Toivakan kunta sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa. Kuva: Heikki Kotilainen/Toivakan lähikirkkoalue

Toivakan kirkon kattomaalauksia on ihailtu ja ihmetelty 70-luvulta lähtien. Heikki Kotilainen/Toivakan lähikirkkoalue

Toivakan kirkko

Jeesus keekoilee kuin rokkikukko ja enkeli Kati Josefiina poseeraa kuin Voguen kannessa. Pastellisävyisten pilvien päällä leijuu muitakin eri kulttuureita edustavia enkeleitä.

Sisäkattoon maalattujen sarjakuvamaisten hahmojen ja taivaallisen psykedelian takia Jyväskylän lähellä sijaitsevaan Toivakan kirkkoon kannattaa ajaa kauempaakin. Pellervo Lukumiehen poptaidetta henkivät kirkkomaalaukset olivat valmistuessaan vuonna 1973 pikkupaikkakunnan skandaali. Nykyään ne ovat matkailuvaltti.

Toivakan kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna 10.8. asti ma–pe klo 10–17, la–su klo 10–14. Osoite on Salomonin tie 5.

Myös kirkkosalin valaisimet ovat Aallon suunnittelemat. Kuva: Katja Lösönen/Seinäjoen kaupunki

Kirkkosuunnitelman lähtökohdaksi Alvar Aalto otti Pohjanmaalla kesäisin järjestettävät suuret, uskonnolliset juhlatilaisuudet. Kirkkosaliin mahtuu 1200 henkeä. Kuva: Kallerna/Wikimedia Commons

Arkkitehti Alvar Aalto ja tuntematon mies Lakeuden Ristin kirkossa. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland/Göran Schildts arkiv

Näkymä Seinäjoen Kirkkopuistosta idästä kohti Lakeuden Ristiä vuonna 2018. Kuva: Anna Lyyra-Seppänen/Museovirasto, kulttuuriympäristön kuvakokoelma

Lakeuden Risti kohoaa 65 metrin korkeuteen keskellä Seinäjoen aavaa. Kuva: Katja Lösönen/Seinäjoen kaupunki

Lakeuden Risti Seinäjoella

Lakeuden Risti sijaitsee Seinäjoen sydämessä, keskellä aavaa Etelä-Pohjanmaata. Vuonna 1960 valmistunut kirkko on suomalaisen arkkitehtuurin helmi, jonka on suunnitellut Alvar Aalto avustajineen.

Kirkkoon kuuluvat avara 1 200 hengen kirkkosali sekä erilleen rakennettu ristin muotoinen kellotorni, joka on Seinäjoen tunnistettavin maamerkki. 65 metrin korkeuteen kohoava torni rakennettiin aikoinaan vapaaehtoisen, ylimääräisen kirkollisveromaksun turvin. Kesävieraat pääsevät sen näköalatasanteelle ihailemaan silmänkantamattomiin jatkuvia alavia maisemia.

Kirkkovierailun yhteydessä kannattaa myös tehdä kävelylenkki lähiympäristössä, sillä kirkon ja sen kylkeen vuonna 1966 valmistuneen seurakuntakeskuksen lisäksi Aalto-keskukseksi nimetyssä korttelissa pääsee tutustumaan kaupungintaloon, virastotaloon, kaupunginkirjastoon sekä teatteriin, jotka ovat kaikki Alvar Aallon käsialaa.

Lakeuden Risti on auki tiekirkkona päivittäin 3.8. saakka kello 11–17. Paikalla on opas ja aulassa kesäkahvila. Osoite on Koulukatu 24. Lisätietoja myös osoitteesta Visit Seinäjoki.

Mustasaaren kirkko (Korsholms kyrka) ja nuori seurakuntalainen. Kuva on ajanjaksolta‎ 1890–1920. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland.

Kun hovioikeudesta tehtiin kirkko, Rakennuksen julkisivu jätettiin ennalleen, mutta sisältä se rakennettiin täysin uudelleen purkamalla seiniä ja tekemällä sisäkatto holvimaiseksi. Kuva: Brayan Jääskeläinen / Wikimedia Commons.

Nykyisin käytössä olevat 34-äänikertaiset urut vihittiin käyttöön vuonna 1972. Urut rakensi ruotsalainen Grönlundin urkurakentamo, urkufasadi on alkuperäinen vuodelta 1863. Kuva: Brayan Jääskeläinen/ Wikimedia commons.

Varhaiskustavilaista tyyliä oleva Mustasaaren kirkko rakennettiin alun perin hovioikeuden käyttöön ja on siksi hyvin erinäköinen kuin kirkot Suomessa noin yleensä. Kuva: Vaasan kaupunki.

Mustasaaren kirkko (Korsholms kyrka) Vaasassa

Eihän tämä näytä kirkolta, vaan ruotsalaiselta palatsilta! Ensivaikutelma on oikeilla jäljillä: tämä varhaiskustavilainen rakennus valmistui hovioikeuden käyttöön 1786, kun Suomi oli osa Ruotsia. Vuonna 1852 tapahtuneen Vaasan palon jälkeen keskusta siirrettiin nykyiselle paikalleen rannikolle ja tulelta säästynyt hovioikeuden rakennus muutettiin kirkoksi vuonna 1863.

Nykyään kirkko on Mustasaaren ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko, mutta siellä pidetään myös suomenkielisen seurakunnan tilaisuuksia. Kesällä 2025 kirkolla tehdään kattoremonttia.

Mustasaaren kirkko on kesäkaudella kirkko auki arkipäivisin klo 9–14. Osoite on Adelcrantzinkuja 1.

Uusklassinen ristikirkko sijaitsee Pajakkajoen rannassa. Kuva: Kuhmon matkailu

Heinäkuussa Kuhmon kirkossa kuullaan osa Kuhmon Kamarimusiikkijuhlien konserteista. Kuva: Niera/Wikimedia commons

Kirkon kellotapuli on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Kuva: Kuhmon matkailu

Saarnastuolin kullattuja yksityiskohtia. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

Kuhmon kirkko vaurioitui pahasti talvisodan pommituksissa, mutta korjattiin sodan jälkeen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

Kuhmon kirkko

Kuhmon puukirkon seiniin ovat syöpyneet paitsi pappien saarnat ja seurakunnan veisuu myös kamarimusiikki. Tänäkin kesänä kirkossa kuullaan kansainvälisten huippumuusikoiden soittoa, kun paikkakunnalla vietetään 55. Kuhmon Kamarimusiikkijuhlia. Heinäkuussa järjestettävien juhlien yhteensä 57 konsertista 16 pidetään kirkossa.

Kuhmon kirkko valmistui vuonna 1816 ja Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli viitisenkymmentä vuotta myöhemmin.

Talvisodan aikana Kuhmoa pommitettiin rankasti ja kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi. Kokonaan uuden kirkon rakentamista harkittiin, mutta vaikutusvaltaisten vetoomusten jälkeen vanha kirkko jälleenrakennettiin. Hyvä niin, sillä kauniissa rantamaisemassa sijaitseva uusklassista tyyliä heijasteleva ristikirkko on sympaattinen paikka myös ihan vain hiljentymiseen.

Kuhmon kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna 23.6.–1.8. ma–pe klo 12–18. Osoite on Kirkkotie 11.

Kuvakirkko-nimi juontuu kirkkosalin laakeassa lautaholvissa olevista maalauksista. Kuva: Kajaanin kaupunki

Alttaritaulun on maalannut maamme ensimmäinen naismaalari Margareta Capsia. Maalaus saatiin kirkkoon jo vuonna 1727. Se kuvaa pyhää ehtoollista. Kuva: Kajaanin kaupunki

Maalaukset ovat kuuluisan vihantilaisen kirkkomaalarin Emanuel Granbergin käsialaa. Kuva: Kajaanin kaupunki

Kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Länsipäässä on matala torni, joka alun perin tarkoitetiin kellotorniksi. Kuva: Kajaanin kaupunki

Paltaniemen kuvakirkko Kainuussa

Melkein kuulen ruislinnun laulun korvissani. Ollaanhan runoilija Eino Leinon lapsuuden maisemissa Kainuussa, Oulujärven rannalla, kymmenisen kilometrin päässä Kajaanista.

Täällä runoilijan perheen entisen kotitilan lähellä sijaitsee vuonna 1726 valmistunut ja upein katto- ja seinämaalauksin koristeltu Paltaniemen kuvakirkko.

Kirkon vieressä on vanha metsähautausmaa eli Vainajien varvikko, jonne on haudattu myös Eino Leinoin vanhemmat ja hänen kolme siskoaan.

Naapurikunta Puolanka on tunnettu Pessimismipäivistään. Jotain apeaa on täällä Paltamossakin. Kolmesataa vuotta vanhan kirkon parhaiten säilynyt maalaus kuvaa viimeistä tuomiota ja helvetin kurjuutta. Kirkon läheisyydessä sijaitseva Nälkään kuolleitten muistomerkki vetää hiljaiseksi.

Paltaniemen kuvakirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna 3.8. asti joka päivä klo 12–18. Osoite on Paltaniementie 851.

Vaivaisukko tervehtii päivämatkaajaa Maakallan kirkon ovella. Kuva: Maija Saari

Kirkossa on 200 istumapaikkaa.Kuva: Maija Saari

Alttaritaulu on taiteilija Veijo Juolan maalaama.Kuva: Maija Saari

Kalastajien puumerkkejä löytää joka puolelta kirkkoa.Kuva: Maija Saari

Nykyinen Kallankarien kirkko on vuodelta 1780 ja se on ollut vuosikymmeniä nähtävyys. Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelmaPekka Kyytisen kokoelma

Maakallan kirkko saaressa Kalajoen edustalla

Perämerellä, 18 kilometriä mantereelta sijaitsevassa kirkossa ei ole mukavuuksia. Penkeissäkin polvistutaan rukousasentoon. Kivijalka on koottu luodon kivistä. Vuonna 1780 rakennetun kirkon suunnitteli ja rakensi kalajokinen Simo Jylkkä (Silvén).

Maakalla kirkkoineen on kesäisin kalastajien tyyssija ja kaikille avoin nähtävyys. Saaren erikoisuus on sen itsehallinto. Se on peräisin Ruotsin vallan ajalta pohjautuen kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin. Kallankarien ylintä päätäntävaltaa käyttää kalastajasukujen karikokous, joka kokoontuu vuosittain Jaakon-päivää (25. heinäkuuta) lähinnä olevana sunnuntaina.

Maakallan kirkko on autiokirkko eli pois säännöllisestä jumalanpalveluskäytöstä. Avoinna kesäkaudella turistikuljetuksien aikaan.

Kempeleen vanha kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin puukirkkoihin. Kuva: Sari Karvonen/Kempeleen seurakunta

Seinä- ja kattomaalaukset sekä saarnatuolin henkilökuvat on tehnyt vuosina 1785–1786 ja 1795 pohjalainen kirkkomaalari Mikael Toppelius.Kuva: Wikimedia commons (public domain)

Samuel voitelee Daavidin. Kuva:/Wikimedia commons (public domain)

Kyyhky liitelee saarnastuolissa. Kuva: Sari Karvonen/Kempeleen seurakunta

Kempeleen Vanha kirkko

Kempeleen Vanhan kirkon seiniltä ja holvista löytyvät Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin hirsimaalaukset – esimerkiksi Ristiltäotto ja Marian ilmestys sykähdyttävät katsojaansa. Maalaukset ovatkin Museoviraston toimesta määritelty eräiksi 1700-luvun kauneimmista kirkollisista taideteoksista Suomessa.

Kempeleen Vanha kirkko on noussut mäen päälle, keskelle kylää kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla 1689–1691. Se on yksi maamme 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta ja yksi rakennustyyppinsä pienimmistä. Mutta vaikka kirkko on pieni ja sen penkkeihin mahtuu vain noin 130 henkeä, kohoaa torni peräti 26 metrin korkeuteen. Sen avulla ovat muinaiset merenkulkijat aikoinaan tarkanneet suuntiaan.

Kempeleen Vanha kirkko on tiekirkkona avoinna 7.8. asti maanantaista torstaihin klo 11-16. Se sijaitsee osoitteessa Vihiluodonkuja 1.

Mikä on tiekirkko?

Tiekirkot ovat tavallisia kirkkoja, jotka toimivat matkailijoille nähtävyyksinä ja levähdyspaikkoina kesäkuukausien ajan. Tiekirkot tunnistaa tien varressa olevista valkoisista opastekylteistä. Listan ja lisätietoa tiekirkoista löydät Tiekirkot-sivustolta. Tiekirkkoihin ei ole pääsymaksua.

Suomessa on vuosittain avoinna noin 270 tiekirkkoa. Mukana on sekä evankelis-luterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. Kesällä 2025 myös pääkaupunkiseudulla sijaitsee kolme tiekirkkoa: Kallion kirkko ja Saksalainen kirkko Helsingissä sekä Vantaan Pyhän Laurin kirkko.