null Eri puolilla Suomea on avoinna satoja Tiekirkkoja – pääkaupunkiseudulla matkailijan pysäkkinä toimii kolme kivikirkkoa

Ajankohtaista Hyvä elämä

Eri puolilla Suomea on avoinna satoja Tiekirkkoja – pääkaupunkiseudulla matkailijan pysäkkinä toimii kolme kivikirkkoa

Matkailijalla on mahdollisuus pysähtyä levähtämään kotimaassa yli 260 kirkkoon. Osassa on paikalla kesäopas kertomassa kohteesta.

Tiekirkot ovat pääteiden varsilla olevia kirkkoja, jotka pitävät ovensa auki kesällä ja tarjoavat näin levähdyspaikan matkailijoille elokuun puoliväliin asti. Tänä vuonna Suomessa on Tiekirkkoja yli 260, ja monessa niistä on paikalla kesäopas kertomassa kirkon historiasta.

Idea avointen ovien kirkoista on lähtöisin Saksasta. Ensimmäiset Tiekirkot avautuivat Suomessa 1990-luvun alussa, jolloin avoinna oli muutama kirkko Pohjois-Suomessa. Mukana on sekä evankelis-luterilaisia että ortodoksisia kirkkoja.  

Kirkot ovat hieman toisenlaisia matkailijan taukopaikkoja. Ne kutsuvat ihailemaan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita nähtävyyksiä sekä hiljentymään. Tiekirkkotoimintaa koordinoivan Sanja Fältin mukaan Suomessa on valtavasti upeita kohteita, joihin liittyy lukuisia mitä ihmeellisimpiä tarinoita.

Omalle matkareitille osuvat kirkot löytyvät helposti tiekirkot.fi -sivulta. Sivuston karttaan voi syöttää matkan lähtö- ja päätepisteen ja tarkastella matkan varrelle osuvia kirkkoja. Samalta sivulta voi tarkistaa myös Tiekirkkojen tarkat aukioloajat. Pääsääntöisesti kirkot ovat avoinna 13.8. saakka joka päivä kello 11-16, mutta aukioloajoissa on vaihtelua. 

Pääkaupunkisedulta on Tiekirkkojen valikoimassa mukana kolme kirkkoa: Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Espoon tuomiokirkko ja Kallion kirkko.

1. Vantaan Pyhän Laurin kirkko

Vantaan Pyhän Laurin keskiaikaisen kivikirkon rakentamisajaksi on arvioitu 1450-lukua. Jo tuota ennen samalla paikalla on sijainnut puinen kirkko. Vuonna 1893 tapahtuneen tulipalon jälkeen kirkko kunnostettiin arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. Lopputulos on yhdistelmä keskiaikaa ja höijeriläisyyttä, ja kirkko on ainutlaatuinen Suomen rakennustaiteen historiassa. Myös kellotapuli uusittiin samaan aikaan.

2. Espoon tuomiokirkko

Keskiaikainen Espoon tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1485-90, ja sen alkuperäinen muoto on ollut kolmilaivainen suorakirkko. Kirkkosalin holvien munkkimaalausten on arvioitu olevan 1510-luvulta. Kivikirkon käytyä ahtaaksi muutettiin se 1820-luvulla ristikirkoksi. Alttari ja alttarikehä siirrettiin 1980-luvulla kirkkosalin keskelle. Uudet urut valmistuivat vuonna 2012.

3. Kallion kirkko

Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvistä maamerkeistä.

Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvistä maamerkeistä.

Helsingissä sijaitseva Kallion kirkko valmistui vuonna 1912, ja se on yksi Helsingin näkyvistä maamerkeistä. Arkkitehti Lars Sonckin suunnitteleman kirkon torni yltää 94 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Harmaagraniitista rakennettu kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendtyyliä. Kirkon alttarialue uusittiin 1950-luvulla. Alttariseinällä on puunveistäjä Hannes Autereen taulu, jossa Jeesus kutsuu luokseen Kallion asukkaita. Kellotapulissa on seitsemän Saksassa valmistettua pronssikelloa. Jean Sibelius sävelsi kelloja varten oman sävelmän.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.