Suomessa kaadetun metsän tilalle kasvaa aina uusi metsä, kirjoittaa Atte Isoaho. Kuva: Esa Hiltula ja Anastasiia Akh/Istock
Näkökulma: Metsäteollisuus pitää huolta kotimaisesta työstä, turvallisuudesta ja uusiutuvasta metsästä
Metsäteollisuus työllistää lähes satatuhatta suomalaista. Metsien monimuotoisuuden edistämiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä, joka myös tuottaa tulosta.
Joel Haahtela kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissaan 2.2.2026, että Suomi on ”tuhansien murheellisten metsien maa” ja että avohakkuut jatkuvat horisonttiin saakka.
Teologian maisterina ja metsästä elantoni ansaitsevana on syytä todeta, että metsämme ovat enemmänkin Kalevalan sampo kuin murheellinen metafora.
Näillä kylmillä leveyspiireillä on luojan lykky, että Suomeen on vuosikymmenten aikana rakentunut metsäteollisuuden pitkä arvoketju. Suomalainen metsäteollisuus rakentaa hyvinvointia tavalla, joka on tälle katajaiselle kansalle ollut sukupolvien ajan elintärkeää.
Metsäteollisuus arvoketjuineen tarjoaa tänäkin päivänä työn ja toimeentulon lähes 100 000 suomalaiselle ja luo pohjan yhteiskuntamme palveluille yli 3,1 miljardin euron vuotuisella verokertymällä. Samalla ala on yksi suomalaisista vientimoottoreista, 30 miljardin euron liikevaihdollaan.
Suomeen rakennettu metsätieverkko ja metsien aktiivinen käyttö tukevat myös koko maan ja Euroopan kokonaisturvallisuutta, ei vain taloutta. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on arvokasta, että unionin itäisimmällä rajalla infrastruktuuri on kunnossa, alueet ovat asuttuja ja puolustettavia. Tästä kiitos kuuluu osaltaan metsäteollisuuden toimijoille, jotka ovat vuosikymmeniä pitäneet yllä teitä ja elinvoimaa.
Mustikan, puolukan ja variksenmarjan peitteisyys on 1990-luvulta lähtien kasvanut.
Avohakkuiden määrässäkin on syytä pitäytyä tosiasioissa. Suomessa tehdään vuosittain noin 150 000–160 000 hehtaaria avohakkuita, mikä vastaa vain 0,5–0,7 prosenttia metsäpinta-alasta. Horisonttiin jatkuvista hakkuista ei siis ole kyse, vaikka mielikuvat toisinaan elävät omaa elämäänsä.
Eikä avohakkuu Suomessa tarkoita metsän häviämistä tai metsäkatoa, päinvastoin. Se on aina uuden elämän alku ja elinvoimaisen metsän tae. Suomessa kaadetun metsän tilalle kasvaa aina uusi metsä. Tämä kierto on myös ilmaston kannalta parasta.
On myös tärkeää huomata, että metsäteollisuuden pitkäjänteinen työ monimuotoisuuden edistämiseksi tuottaa tulosta. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn monimuotoisuustiekartan tutkimuksissa näkyy positiivinen kehityssuunta monilla keskeisillä mittareilla. Esimerkiksi mustikan, puolukan ja variksenmarjan peitteisyys on 1990-luvulta lähtien kasvanut.
Suomen metsistä voi olla montaa mieltä, mutta niiden kuvaaminen murheellisena maisemana ei tee oikeutta todellisuudelle ja suomalaisille. Ennemmin suomalaiset metsät kertovat hyvin hoidetusta, uusiutuvasta ja karttuvasta luonnonvarasta, jonka varaan suomalainen hyvinvointi ja turvallisuus ovat jo sukupolvien ajan rakentuneet ja rakentuvat myös jatkossa.
Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö ja koulutukseltaan teologian maisteri.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Suomi on tuhansien murheellisten metsien maa
PuheenvuorotElämä pohjolassa oli ankaraa joskus 1800-luvulla, mutta kovuus ei tunnu uskottavalta selitykseltä luonnon tuhoamiselle 2000-luvulla, kirjoittaa Joel Haahtela.
