Turvallisuusasiantuntija Jarmo Limnéll tekee jatkuvasti töitä uhkien parissa. Vastapainoksi hän suuntaa rauhoittumaan Sorlammen luontopolulle. ”Henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää olla välillä irti informaatiovirroista”, Limnéll kertoo.
”Tuli mitä tuli, hanskat eivät saa tippua”– kansanedustaja Jarno Limnéll ottaa etäisyyttä sotauutisiin samoilemalla Nuuksion luontopoluilla
Puolustusvaliokunnassa istuva turvallisuusasiantuntija kehottaa panemaan puhelimen välillä pois ja menemään metsään. Syyskuun alussa Jarno Limnéll tulee puhujavieraaksi Lauttasaaren kirkolle.
– Turvallisuudesta puhutaan nyt eri tavalla kuin koskaan aiemmin kolmikymmenvuotisen urani aikana, arvioi kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll.
Puolustusvaliokunnassa istuva Limnéll on turvallisuusasiantuntija niin monella meriitillä, että niitä on vaikea koostaa. Hän on muun muassa kyberturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen asiantuntija, sotatieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston dosentti sekä entinen ammattisotilas (majuri evp).
– Tämä aikakausi on sellainen, että nyt tapahtuu tosi paljon asioita, eikä pelkästään hyviä sellaisia. Epävakautta aiheuttavat suurvaltasuhteet, Lähi-idän tilanne, Kiina, Venäjän toiminta, ja myös varsin arvaamaton hallinto Yhdysvalloissa. Eurooppa hakee vähän omaa paikkaansa. Tässä on paljon isoja liikkuvia osia.
Limnéll seuraa muuttuvia turvallisuuspoliittisia tilanteita aktiivisesti sekä töissä että vapaa-ajalla ja kommentoi niitä esimerkiksi viestipalvelu X:ssä. Uhkaavat uutiset kuormittavat niin tavan tallaajaa kuin turvallisuusasiantuntijaakin.
– Kun jatkuvasti näkee, kuulee ja lukee ikäviä asioita ihmisten kuolemista Ukrainassa ja Gazan nälänhädästä, niin kyllä välillä meinaa alkaa itkettää. Saattaa vähän ryhti lösähtää, että tätäkö tämä maailma on, eikö ole mitään valonpilkahdusta.
Elämän perusasiat auttavat sietämään epävarmuutta
Jarno Limnéll ei oikein osaa itse sanoa, mistä hänen loputon kiinnostuksensa turvallisuusteemoihin kumpuaa.
– Siskoni, psykoterapeutti Maaret Kallio arvioi joskus, että se johtuu alakoulussa kokemastani rajusta kiusaamisesta. Koin vahvaa turvattomuutta, yksin jäämistä ja pelkoa. Ehkä se on osasyy siihen, miksi näistä turvallisuusasioista on tullut intohimoni ja ehkä vähän jopa elämäntehtävä.
Nykyisen turvallisuustilanteen sietämisessä Limnéll peräänkuuluttaa elämisen peruspilareista, kuten unesta, syömisestä, fyysisestä kunnosta ja tukiverkoista huolehtimista. Tärkeää olisi, että lähipiirissä syntyy turvallisuuden tunteita ja kokemuksia.
– On vähän yksinkertaista sanoa näin, mutta tässä epävarmassa ajassa aika moni suomalainen kaipaa toista ihmistä vierelleen. Turvattomuusuutisten keskellä saattaa tulla tosi ikäviä ajatuksia, jos on yksin.
Jarno Limnéll arvioi, että törmäämme päivittäin paljon enemmän turvattomuutta kuin turvallisuudentunnetta herättävään tietoon. Se nakertaa hyvinvointia. Omassa arjessa kannattaa tukeutua lähipiiriin, laittaa välillä puhelin pois ja lähteä urheilemaan tai metsään.
Kun Limnéll itse tarvitsee hengähdystaukoa, hän suuntaa Espoon Nuuksioon Sorlammen luontopolulle.
– Tänne pääsen kotoani viidessätoista minuutissa. Korona-ajoista lähtien olen käynyt paljon polkujuoksemassa. Nuuksiossa voi halutessaan samoilla tuntikausia ilman melua, tungosta ja uutisia. Luonnonrauhalla on tosi suuri merkitys henkiselle hyvinvoinnille.
Kun uutiset ahdistavat, kannattaa Jarno Limnéllin mukaan keskittyä esimerkiksi ympärillä olevaan luontoon ja oman yhteisön tukiverkkoihin. ”Yksin turvattomuusuutisten keskellä saattaa tulla tosi ikäviä ajatuksia”, Limnéll pohtii.
Yksilön hyvinvointi on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Henkinen hyvinvointi on keskeinen osa paitsi yksilön elämänlaatua, myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Kokonaisturvallisuus on 2020-luvun poliittisen keskustelun trendisana. Limnéllin mukaan se tarkoittaa mallia, jossa turvataan eri sektoreiden yhteistyöllä kaikki yhteiskunnan toiminnot, esimerkiksi veden, ruuan, lääkkeiden ja sairaanhoidon saanti kriisitilanteessa.
– Olemme toisen maailmansodan päättymisestä alkaen rakentaneet tätä mallia, jossa huolehditaan koko yhteiskunnan turvallisuudesta mahdollisimman laajassa yhteistyössä viranomaisten, julkishallinnon, yksityisen sektorin, koululaitosten ja yksilöiden tasolla.
Limnéll on huomannut esimerkiksi Nato-parlamentin jäsenenä, kuinka suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia arvostetaan maailmalla ja siitä otetaan vahvasti oppia.
Olen huomannut Suomea kiertäessäni, että kaikkialla korostuu nyt huolestuneisuus, mutta myös halu tehdä tilanteelle jotakin.
Käytännön järjestelyjen lisäksi kokonaisturvallisuus tarkoittaa myös psyykkistä kapasiteettia, jolla kansalaiset pystyvät kohtaamaan ja sietämään epävarmuutta.
– Suomalaiset ovat realisteja. Olen huomannut Suomea kiertäessäni, että kaikkialla korostuu nyt huolestuneisuus, mutta myös halu tehdä tilanteelle jotakin, Limnéll kertoo.
Jarno Limnéll toivoisi, että mediassa tuotaisiin turvattomuutta herättävien uutisten ohella enemmän esiin myös turvallisuudentunnetta herättäviä puheenvuoroja. ”Moni asia on täällä meillä Suomessa todella hyvin” Limnéll toteaa.
Suomalaiset haluavat tarttua toimeen
Suuriin maailmanpoliittisiin suunnanmuutoksiin ei välttämättä yksilönä juuri pysty vaikuttamaan, mutta omaa turvallisuudentunnetta voi lisätä keskittymällä arkielämään ja lähipiiriin.
– Kun asiat ovat epävakaita, Venäjä vaikuttaa ja eri tahot tekevät kyberhyökkäyksiä, silloin suomalaiset haluavat, että tapahtumista kerrotaan rehellisesti. Se luo suomalaisille turvallisuuden tunnetta, että saa varautua ja tehdä jotain, Limnéll kertoo.
Mieti, mitä klikkaat ja mitä tietoa uskot.
Limnéllin mukaan esimerkiksi kriittinen informaatiolukutaito, 72 tunnin kotivaran hankkiminen sekä omasta kyberturvallisuudesta huolehtiminen ovat tehokkaita tapoja turvata omaa arkielämää.
– Nettiin pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin liikenteeseen. Satoi tai paistoi, oli itsellä hyvä tai huono päivä, on oltava tarkkana. Mieti, mitä klikkaat ja mitä tietoa uskot.
Limnéll muistuttaa, että laitteille kannattaa tehdä ohjelmistopäivityksiä, luoda varmuuskopiot tärkeistä tiedostoista sekä käyttää kaksivaiheista tunnistautumista.
– Nämä kun jokainen muistaisi niin sanotusti kansalaisvelvollisuutena, niin ottaisimme ison hypyn kyberturvallisuudessa eteenpäin.
– Mutta sitten on toinen puoli turvallisuudessa. Kaikkeen ei pysty varautumaan. Välillä tulee jotain odottamatonta ja silloin kysytään sietokykyä eli resilienssiä. Tuli mitä tuli, hanskat eivät saa tippua.
Vakavimpia lähitulevaisuuden turvallisuuskysymyksiä tulevat Limnéllin mukaan olemaan ilmastonmuutos ja luontokato. ”Kun on paljon sotaa ja muuta epävakautta, kansainvälinen huomio ympäristökysymyksille jää liian vähäiseksi”, Limnéll arvioi.
Kirkko auttaa ja tarjoaa yhteisön
Yksi yhteiskunnallisen resillienssin ylläpitäjistä voi olla kirkko, joka tarjoaa monelle henkistä ja hengellistä tukea sekä yhteisöllisyyttä.
Jarno Limnéll kertoo rukoilevansa itse joka ilta, sillä usko antaa hänelle näkökulmia ja voimaa käydä läpi sekä vaikeita maailmanpoliittisia tapahtumia että arkielämän huolia.
Kirkko on minulle henkinen selkäranka. Tiedän, että siellä on luotettavia ihmisiä.
Limnéll osallistuu syyskuun alussa puhujana Lauttasaaren kirkossa järjestettävään Kokonaisturvallisuus tänään -asiantuntijailtaan.
– Kirkko on minulle henkinen selkäranka. Tiedän, että siellä on luotettavia ihmisiä. Kirkon tärkeä rooli on yhteisöllisyyden esille nostaminen, ja tähän toivon siltä lisää panostusta jatkossakin.
Limnéll istuu Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa, jonka työn hän näkee paitsi moraalisesti tärkeänä, myös panostuksena turvallisuuteen.
– Emme voi ajatella niin, että Suomi ja suomalaiset rakentaisivat turvallisuutta vain Suomen rajojen sisäpuolella. Kyllä turvallisuus on globaali asia.
Luonnossa liikkuminen lisää monin tavoin ihmisten hyvinvointia, mikä puolestaan kasvattaa yhteiskunnallista resilienssiä, eli kriisinsietokykyä.
Miksi turvallisuus on kirkon asia?
Projektipäällikkö Juulia Siikala Lauttasaaren seurakunnasta kertoo, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa kirkon tehtävä on henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen ja vahvistaminen.
– Kirkko lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Diakoniatyöllä autetaan avun tarpeessa olevia. Kun sattuu jotain ikävää, seurakunta antaa henkistä hoivaa koko yhteisölle.
– Erilaiset turvallisuuteen liittyvät asiat ovat todella pinnalla, olivat ne sitten geopolitiikkaa, ilmastoa tai digiturvallisuutta. Ihmisillä herää monenlaista huolta ja ahdistusta, että mitä maailmassa oikein tapahtuu. Haluamme Lauttasaaressa olla aloitteellisia toimijoita ja tarjota faktatietoa siitä, millainen turvallisuustilanteemme tällä hetkellä on, Siikala kertoo.
Kokonaisturvallisuus tänään - turvallisuuden asiantuntijaillassa puhuvat Jarno Limnéllin lisäksi Helsingin hiippakunnan valmiuspäällikkö Satu Huttunen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Seurakunta järjestää tilaisuuden yhdessä Lauttasaari-Seuran ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kanssa.
Yleisö saa asiantuntijaillassa uutta tietoa yhteiskunnan kriiseihin varautumisesta sekä konkreettisia neuvoja oman resilienssin ja turvallisuuden parantamiseen.
– Haluamme rauhoittaa sekä vahvistaa luottamusta ja toivoa. Olemme kaikki turvallisuuden tekijöitä, Siikala painottaa.
Kokonaisturvallisuus tänään – turvallisuuden asiantuntijailta 2.9.2025 Lauttasaaren kirkossa. Tilaisuus alkaa kello 18. Lisätietoja tapahtumasta ja puhujien aikataulusta löydät Lauttasaaren seurakunnan verkkosivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Bertha Simojoki lähti armeijaan, Vili Nurmi valitsi siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen – kumpikin löysi tukea valinnalleen myös kristinuskosta
Hyvä elämäBertha Simojoen, 21, mielestä asepalveluksessa on kyse myös vastuusta ja epäitsekkyydestä. Vili Nurmi, 22, ei halua osallistua rakenteelliseen väkivaltaan, johon armeijakin liittyy.
