Sodan tuhoama asuinalue Jabalian pakolaisleirillä Pohjois-Gazassa huhtikuussa 2025.
Näkökulma: Rauha olisi mahdollinen, jos Palestiinan valtiota hallinnoisi aluksi YK
Neuvotteluratkaisu on vaativa tehtävä, mutta sitä edesauttaisi yhteinen päätös alistaa uusi valtio aluksi YK:n alaisuuteen. Siitä on kokemusta Kosovon ja Itä-Timorin osalta, kirjoittaa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen rauhanehdotuksessaan.
Vaikka sodan lopettamisen näkymät Gazan ja Ukrainan sodissa ovat heikot, lopettamisyritykset jatkuvat. Seuraava vakava yritys Gazan osalta on YK:n järjestämä konferenssi Palestiinan tulevaisuudesta juhannusviikolla.
Konferenssissa todennäköisesti keskeinen kysymys on Palestiinan valtion tunnustaminen. Suomikin saattaa antaa konferenssissa tunnustuksen. Neuvotteluratkaisu tunnustamisesta eteenpäin on vaativa tehtävä, mutta sitä edesauttaisi yhteinen päätös alistaa uusi valtio aluksi YK:n hallintoon. Siitä on kokemusta Kosovon ja Itä-Timorin osalta. Palestiinassa tarvittaisiin sekä siviilihallinto että rauhanturvajoukot.
YK:n hallinnossa sen nimittämillä henkilöillä olisi ylin päätäntävalta. YK nimittäisi ns. korkean edustajan, jonka alapuolella olisivat sektorijohtajat ja ministerit. Varsinaisen virkakunnan muodostaisivat pääosin palestiinalaiset.
Länsirannan pienehköllä alueella (18 % koko Länsirannasta) on voimassa palestiinalaisten itsehallinto, joka voisi toimia uuden valtion perusmallina. Sen johtaja olisi presidentti, jonka toimivalta tulisi rajoittaa määräajaksi.
Kansainvälisen yhteisön rahoittaman jälleenrakennuksen jälkeen Gazasta tulisi osa uutta valtiota.
YK-hallinnon ensimmäisiä tehtäviä olisi turvata yleinen järjestys, rajojen valvonta sekä perustoiminnot, kuten paikallishallinto, terveydenhoitojärjestelmä ja ravintoturva. Tehtäviä on paljon. Paikallisvaalit olisi pidettävä melko pian. Sitä varten YK-hallinnon olisi tarkistettava, onko palestiinalaisten soveltama malli demokraattinen. Selvää on, ettei vaaleihin saisi osallistua vaaliohjelmalla, johon kuuluu terroristista väkivaltaa. Muutaman vuoden kuluessa olisi pidettävä parlamenttivaalit ja valittava presidentti.
YK-hallinnon suuri tehtävä olisi valtiokoneiston luominen, joka perustuu demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteille. Niitä turvaamaan olisi luotava perustuslaki ja tuomioistuinlaitos, jossa YK-hallinnon aikana voisi olla kansainvälisiä tuomareita.
Rajoja valvovien rauhanturvajoukkojen tulisi vakuuttaa Israel siitä, ettei Palestiinan puolelta tapahtuisi hyökkäyksiä. Toki myös Israelin tulisi kunnioittaa Palestiinan rajoja.
YK-hallinto vetäytyisi asteittain sitä mukaa kun palestiinalaisvaltion toimintakyky vakiintuisi.
Miten neuvottelut voisivat edetä? Neuvotteluissa sotilaallisesti voimakas Israel olisi vahvassa asemassa – tukenaan Yhdysvallat. Kuitenkin, jos neuvottelut Palestiinan valtion perustamisesta lykkäytyisivät siihen tulevaisuuteen, jolloin Israelilla olisi nykyistä rauhantahtoisempi hallitus ja Yhdysvallat olisi selvinnyt Donald Trumpista, neuvotteluja olisi tuntuvasti helpompi käydä. Palestiinan puolella olisi pääosa valtioyhteisöstä, mutta sillä ei olisi sellaista voimaa kuin Israelilla ja Yhdysvalloilla.
Joka tapauksessa vähimmäisvaatimus olisi se, että uudella valtiolla olisi yksi riittävän yhtenäinen ja kooltaan riittävä alue, ei vain nykyinen ”reikäjuusto”– siis Länsiranta tai Gaza. Vähintäänkin osa Israelin Länsirannalle rakentamista siirtokunnista tulisi tyhjentää asukkaista ja Israelin valtaamia raja-alueita palauttaa osaksi Länsirantaa. Itä-Jerusalemin asemasta tulisi saavuttaa kompromissi. Kansainvälisen yhteisön rahoittaman jälleenrakennuksen jälkeen Gazasta tulisi osa uutta valtiota, ei Trumpin kaavailema suuryhtiöiden temmellyspaikka.
Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori.
lauri.hannikainen@evl.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näkökulma: Antisemitismi ei tunne poliittisia rajoja
PuheenvuorotAntisemitismi ei kuulu länsimaiseen sivistysperintöön. Sen torjunta on yhteinen velvollisuus, kirjoittaa Pekka Väisänen.
