Jerusalemin temppelin Länsimuuria pidetään pyhimpänä paikkana, jossa juutalaiset rukoilevat.
Tutkija: Iran horjuttaa Lähi-idän rauhaa enemmän kuin kysymys Jerusalemista
Donald Trumpin päätös siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ei ole erityisen dramaattinen, sanoo Olli Ruohomäki.
Yhdysvaltain kongressi oli jo Oslon rauhansopimuksen toisen vaiheen solmimisen aikoihin 1995 päättänyt tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, ja Bill Clintonista alkaen Yhdysvaltain presidentit olivat puheissaan luvanneet tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.
Kun Donald Trump edeltäjistään poiketen toteutti lupauksensa, hän perusteli sitä sillä, että Israel–Palestiina-konfliktissa on otettava uusia avauksia, koska neuvottelut ovat pitkään olleet jäissä.
– Trump on ihan objektiivisesti oikeassa siinä, että niin sanottu rauhanprosessi on pysynyt paikoillaan jo kauan ilman mitään tulosta, sanoo Suomen ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.
– Olen kriittinen suhteessa niihin ääniin, että tämä oli takaisku rauhanprosessille. Olin itse Suomen apulaisedustajana palestiinalaishallinnossa Ramallahissa 2005–2007, ja rauhanprosessi oli jo silloin kuolinkouristuksissaan. Ei tämä siinä mielessä mikään viimeinen niitti ole, Ruohomäki sanoo.
Välittömänä reaktiona Ruohomäki näkee niin sanotun arabikadun eli arabimaiden kansalaismielipiteen kiihtymisen. Palestiinan itsehallinto perui torstaina koulupäivän, jotta nuoriso pääsee kaduille. Torstaina salafijihadistinen terroristijärjestö Hamas ampui Gazasta raketin. Eri puolilla palestiinalaisalueita on raportoitu levottomuuksista.
– Esimerkiksi Saudi-Arabia, joka Lähi-idässä on vahvimpia Washingtonin liittolaisia, joutuu pelkän oman arabikatunsa vuoksi tuomitsemaan Trumpin päätöksen, mutta ei se tarkoita, että saudi-kuningashuone oikeasti ajattelisi asiasta aivan niin, Ruohomäki arvioi.
Israel jopa arabimaiden liittolainen
Ruohomäen mukaan Lähi-idässä paljon suurempi kysymys koskee tällä hetkellä Irania, joka 2015 solmitun ydinsopimuksen jälkeen on pystynyt ulottamaan valtansa Välimeren rannikolle saakka.
Irakin ja Syyrian pitkittyneessä tilanteessa šiialaisen Iranin ja sunnalaisen Saudi-Arabian välinen kilpailu on johtanut siihen, että arabikadusta riippumatta arabivaltiotkin etsivät yhteisiä intressejä Israelin kanssa.
Unescon päätöslauselma olikin häpeällinen, koska se ei ollut objektiivinen ja faktoihin perustuva.
– Olli Ruohomäki
– Iran kontrolloi jo Bagdadin hallintoa, mutta lisäksi Syyria ja Libanonissa toimiva Hizbollah ovat sen talutusnuorassa. Tässä suhteessa Saudi-Arabia, Jordania, Egypti ja Israel ovat liittolaisia, vaikka suhde Israeliin onkin tutkan alla, Ruohomäki sanoo.
– Silti heillä on yhteinen intressi Irania vastaan. Tämä määrittää Lähi-idän geopolitiikkaa nykyään paljon enemmän kuin Israel–Palestiina-kysymys, Ruohomäki sanoo.
Paikallistasolla voidaan silti nähdä levottomuuksia. Heti Trumpin päätöksen jälkeen palestiinalaisjärjestöt julistivat kolme vuorokautta kestävät "vihanpäivät".
– Aina, kun jotakin tapahtuu, Länsirannalla ja Gazassa järjestetään mielenilmaisuja. Se on ihan normihommaa. Jää kuitenkin nähtäväksi, seuraako tästä muuta kuin se, että arabikatu velloo jonkin aikaa, Ruohomäki toteaa.
Trumpin taustalla YK:n tapa mitätöidä juutalainen historia
Trumpin päätös voi Olli Ruohomäen mukaan olla osittain myös reaktiota YK:n toimintaan. Lokakuussa 2016 YK:n kasvatus-, kulttuuri- ja tiedejärjestö Unesco antoi päätöslauselman, joka puhuu Jerusalemin Temppelivuoresta käytännössä yksinomaan vain osana islamin historiaa ja käyttää siitä vain paikan islamilaista nimeä Haram al-Sharif.
– Unescon päätöslauselma olikin häpeällinen, koska se ei ollut objektiivinen ja faktoihin perustuva. Trump katsoo, että Israelia on kohdeltu kansainvälisen politiikan areenoilla väärin, Ruohomäki sanoo.
Hän pitää kaksinaismoralistisena sitä, että kun Ruotsin hallitus lokakuussa 2014 yksipuolisesti tunnusti Palestiinan valtion, sitä ei pidetty rauhanprosessin kuoliniskuna.
– Siitä ei kuitenkaan seurannut voimakkaita kannanottoja, Ruohomäki huomauttaa.
– Trump taas näyttää ajattelevan, että jokaisella valtiolla on oikeus itse määrätä oman pääkaupungin sijainti. Palestiinalaishallinto puolestaan de facto toimii Ramallahista käsin. Itä-Jerusalemin identiteetti on palestiinalaiselta kannalta puhtaasti symbolinen, Ruohomäki sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uutisanalyysi: Israelin, Arabiemiraattien ja Bahrainin diplomaattisuhteet lisäävät vakautta mutta myös vahvistavat kylmän sodan asetelmia
AjankohtaistaLähi-idän tuoreet diplomaattisopimukset on otettu ilolla vastaan lännessä. Sen sijaan Iran, Turkki sekä palestiinalaiset äärijärjestöt ovat torjuneet sopimuksen. Myös lännen kirkot ovat vaiti.
