Pääkirjoitus: Tarkoitus ei pyhitä keinoja Gazassa käytävässä sodassa
Emme hyväksyisi tällaista sodankäyntitapaa muiltakaan mailta, eikä sitä pidä hyväksyä myöskään Israelilta.
Uutiskuvat Gazan sodasta ovat olleet karmeaa katsottavaa. Ensin tulivat kuvat terroristijärjestö Hamasin verisestä iskusta Israeliin, ja sen jälkeen ovat päivästä toiseen jatkuneet kuvat Gazan siviilien loputtomasta kärsimyksestä. Sodan kummallekin osapuolelle siviiliuhrit ovat sivullisia uhreja, joita syntyy tavoiteltaessa suurempaa päämäärää.
Hamas on islamistinen ja nationalistinen järjestö. Sillä ei sodankäynnissään ole muuta etiikkaa kuin ajaa kylmästi asiaansa kaikin mahdollisin keinoin. Kyse on ideologiasta, jolle omat siviiliuhrit ovat kansainvälisen propagandasodan aseiksi sopivia marttyyreja.
Jos Hamas jää sodan päätyttyä valtaan Gazan alueella, siitä ei seuraa Gazan asukkaille mitään hyvää. Hamasille sodan päättyminen ei merkitsisi rauhaa vaan ainoastaan väliaikaista tulitaukoa
Kahta miljoonaa ihmistä ei saa jättää kuukausiksi ilman humanitaarista apua.
Hamas tekee siis sitä, mitä sen kaltaiselta järjestöltä voi odottaa. Jos halutaan, että Hamas lopettaa taistelun ja vapauttaa panttivangit, siltä pitää viedä rahoitus ja aseellinen tuki.
Israel sen sijaan on valtio, jota sen tukijat usein kutsuvat Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi. Yleensä he lisäävät, että Israelia arvioidaan mediassa ja YK:n päätöksenteossa koko ajan eri mittareilla kuin maailman muita maita. Tukijat sanovat Israelin armeijan toimivan poikkeuksellisen moraalisesti vaikeassa tilanteessa.
Kyllä, Israel on demokratia, ja totta on, että maa on ollut moniin raskaasti ihmisoikeuksia rikkoviin maihin verrattuna paljon useammin kovan kritiikin kohteena. Sekin on totta, että tiheästi asutetulla kaupunkialueella sodittaessa siviiliuhreja on vaikea välttää. Millään näistä argumenteista ei kuitenkaan voi perustella kaikkea sitä, mitä nyt näemme.
Israelin toimia ei pidä arvioida tiukemmin, mutta ei myöskään yhtään löysemmin kuin muiden. Jos keskiajalla ja myöhemminkin sodissa on ollut osa sotastrategiaa se, että piiritettyjen alueiden siviilit on näännytetty nälkään, niin nykypäivänä se ei ole hyväksyttävää.
Kahta miljoonaa ihmistä ei saa jättää kuukausiksi ilman humanitaarista apua, eikä ole oikein suunnitella kokonaisen kansan pakkosiirtoa. Emme hyväksyisi tällaista sodankäyntitapaa muiltakaan mailta, eikä sitä pidä hyväksyä myöskään Israelilta. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Gazan asukkaiden on saatava ruokaa ja lääkkeitä.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhdeksän piispaa vetoaa: ”Gazaan tarvitaan välitön tulitauko ja saarron poistaminen”
AjankohtaistaYhdeksän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispaa vaatii yhteisessä vetoomuksessaan tulitaukoa, panttivankien vapauttamista ja loppua Gazan saarrolle.
