Narsisti ei koe koskaan olevansa väärässä
Narsisti on omasta mielestään erehtymätön. Hänen kanssaan eläminen vaatii lujuutta. Kuva: Thinkstock

Narsisti on omasta mielestään erehtymätön. Hänen kanssaan eläminen vaatii lujuutta. Kuva: Thinkstock

Narsisti ei koe koskaan olevansa väärässä

Narsisti voi edetä urallaan huipulle, mutta on kanssaihmisenä täysin sietämätön. Narsismin hoitaminen on vaikeaa, mutta useimmiten mahdollista.

Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä.  Niin pitääkin olla, tiettyyn rajaan saakka. Narsistinen persoonallisuushäiriö määritellään pitkäaikaiseksi tilaksi, syvälle juurtuneeksi ja kestäväksi käyttäytymismalliksi, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa. Sen piirteet tulevat psykoanalyytikko, psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulmanin mukaan näkyviksi yleensä ihmissuhteissa.

"Varsinainen diagnostiset kriteerit täyttävä narsisti ei yleensä selviä työelämässä ollenkaan. Vahvoja narsistisia piirteitä omaava, riittävän älykäs narsisti  kerää ympärilleen ikään kuin hovin alistettavia, hännystelijöitä, palvelijoita ja eri tavoin hyväksikäytettäviä lähimmäisiä", Schulman kertoo.

Narsisti on ihmisenä mahdoton ja manipuloi muita. Vaikka hän käyttäytyisi kuinka silmittömän väkivaltaisesti, pettäisi puolisoaan, ryyppäisi ja törttöilisi kaikin tavoin, hän ei kykene näkemään itsessään virheitä. Narsisti löytää vikoja ainoastaan muista – tai syyttää olosuhteita ja ympäristöä. Hänellä on omasta mielestään pelkkiä oikeuksia, velvollisuudet ovat muiden kontolla.
 

12 narsistin ominaisuutta 

1. Narsisti on hyvin itseriittoinen, narsistilla on jo omat ennalta omaksutut mielipiteet muista ihmisistä ja heidän tekemisistään.

2. Narsistille on tyypillistä toimia moraalin vastaisesti, kun hän hyötyy siitä. Hän perustelee usein toimintaansa sillä, että teko on oikeutettu, jos siitä ei jää kiinni. Vaikka narsisti loukkaisi läheistään, mutta on omasta mielestään toiminut parhaansa mukaan, hän ei ole mielestään velvollinen kokemaan syyllisyyttä. Hän ei osaa pyytää todellisesti anteeksi, sillä hän ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan tai näkemään omaa syyllisyyttään.

3. Narsistilla ei ole lähes ollenkaan tai ollenkaan myötäelämisen ja empatian kykyjä ja häneltä puuttuu syyllisyydentunne. Hän tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta hän ei välitä tästä, sillä hänellä on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa. Narsisti ei kadu tekemisiään tai sanomisiaan. Hän voi kyllä kokea häpeää ja pelkää joutuvansa riippuvaiseksi tai alistetuksi.

4. Narsisti ei tee mitään, mistä hän ei hyödy, sillä toisen hätä ei narsistia kiinnosta. Hän osaa kuitenkin teeskennellä empatiaa ja esiintyä vapaaehtoisena hyväntekijänä, aina auttavana ystävänä, jos hän kokee saavansa palveluksia tehdessään hyvityksenä ainutlaatuisuuden ja ihailun tunnetta. Narsisti tekee tai ainakin väittää tekevänsä kaiken itse, koska tekee kaiken mielestään paremmin kuin muut. Narsisti uskoo olevansa korvaamaton ja nero silloinkin, kun hän on todellisuudessa älyllisesti keskiverto.

5. Narsistilla on aina heikko itsetunto siitä huolimatta, että hänen käytöksensä perusteella voisi luulla juuri päinvastaista. Narsistin käsitys omasta itsestään ja vuorovaikutustaidoistaan on vääristynyt. Narsistilla on tapana loukata jatkuvasti läheisiään vähättelemällä, piikittelemällä ja arvostelemalla. Hän tekee näin voidakseen alistaa toisen ja kokea olevansa parempi, toisen yläpuolella. Narsistin on aina sanottava viimeinen sana.

6. Narsistin ihanneminä ja todellinen minä ovat kaukana toisistaan. Narsistin itsearvostus ei ole kehittynyt normaalisti, sillä hän ei ole lapsuudessaan voinut kokea olevansa hyväksytty sellaisena kuin hän on. Tämän vuoksi hän ei aikuisenakaan koe olevansa riittävä ja kelpaavansa muille, teki tai toimi hän sitten miten tahansa.

Narsistilla on jatkuva tarve peittää alemmuuden ja huonommuuden tunnetta. Tähän hän haaskaa valtavan määrän energiaa, mutta voi myös pyrkiä kovalla työllä oikeasti saavuttamaan ylivertaisuuden ja todisteen paremmuudestaan. Hän saattaa pelätä eristetyksi jäämistä, ei niinkään omasta syystään, vaan siksi, että muut ovat hänen mielestään niin narsistisia. 

7. Narsisti nauttii siitä, kun hän etsii ja löytää asiasta kuin asiasta huonon puolen. Hän valittaa ja arvostelee sekä on itse aina vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin. Kritisointi kohdistuu kaikkeen ja lähes kaiken aikaa, milloin maailmaan, työpaikkaan, perheeseen, ystäviin ja sukulaisiin.

8. Narsistin mielestä hänen omat ongelmansa ovat suurempia kuin kenenkään muun. Hänen työnsä on arvokkaampaa, vastuullisempaa, haastavampaa ja siten rasittavampaa kuin muiden, häntä ei ymmärretä tai hän kohtaa muuten vain kohtuuttomia vastoinkäymisiä. Siten hän on oikeutettu olemaan jatkuvasti pahantuulinen.

9. Narsistin ihmissuhteet ovat riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja kestävät tasan tarkkaan niin pitkään kuin hän niistä hyötyy. Hän saattaa ostaa läheisensä kiitosvelkaan lahjoittelemalla lahjoja ja huomionosoituksia. Tosiasiassa narsistin jokaisen lahjan tavoitteena on saada itse huomiota, arvostusta, kiitosta ja palvontaa.

10. Kaikki narsistin rakkaussuhteet alkavat hyvin epärealistisella vastavuoroisella ihailulla ja idealisoinnilla. Narsisti kokee löytäneensä täydellisen ihmisen, sellaisen kuin hän itse on.  Hyvin pian kupla puhkeaa ja kumppanin osoittautuessa tavalliseksi ihmiseksi, jolla on omia ajatuksia ja mielipiteitä, jotka eroavat narsistin toiveista ja näkemyksistä.

Narsisti jättää surutta suhteen ja etsii pian uuden, jolle käy samalla tavalla. Tämä voi jatkua koko elämän, vaikka narsisti tietoisesti toivoisi voivansa perustaa perheen.  Suhteet toistavat edetessään samankaltaista kaavaa: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi, jossa eletään lyhyesti onnen ja vihan rajua vuorovetoa, kunnes toinen ei enää kestä ja lähtee.

11. Narsisti nostaa joka paikassa ihmisten keskuudesta suosikkeja ja syntipukkeja sen mukaan, saako narsisti heiltä ihailua vai tarvitseeko hän jonkun syyllisen kantamaan vastuuta narsistin teoista.

12. Totuudella ei ole narsistille merkitystä. Hänen ihailun tarpeelleen ei ole rajoja, joten hän kaunistelee tekojansa ja parantelee saavutuksiansa. Tämä toteutuu useimmiten jatkuvana pienimuotoisena liioitteluna tai patologisena valehteluna.

Kenestä tulee narsisti?

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan narsismi kulkee geeneissä ja sen voivat laukaista lapsuuden väkivaltaiset kokemukset tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen. Gustav Schulman toteaa, että monessa tapauksessa narsismi voi olla onnettomien kasvuolosuhteiden tulosta ja siirtyä sukupolvesta toiseen.

"Narsistisilla vanhemmilla ei ole myötäeläytymiskykyä, joten lapsikaan ei sitä voi heiltä omaksua", Schulman toteaa. 

Narsististen vanhempien lapsi joutuu kokemaan alistavaa tai traumaattista nöyryytystä ja yksinäisyyttä. Hänen itsetuntonsa ei pääse kehittymään normaalisti samalla kun hän jää ilman riittäviä tunteidensäätelykeinoja. Hänen mahdollisuudekseen jää narsistisen ylivertaisuuden eli narsismin illuusioon suojautuminen.

"Onneksi kuitenkin hyvä parisuhde tai perhe-elämä, jos vanhemmat eroavat, tai syväluotaava psykoterapia voi kompensoida vaurioita", Schulman sanoo.

Narsisti voi työelämässä yhtä hyvin toimia lääkärinä, opettajana, poliisina tai lakimiehenä – jopa sosiaalityöntekijänä. Asiaa on tutkinut Drew Keys, jonka mukaan narsisteja houkuttelevat erityisesti ammatit, joissa he saavat valtaa ja ihailua osakseen ilman, että heidän toimiaan ymmärretään tai uskalletaan kyseenalaistaa.

Voiko narsismista parantua?

Gustav Schulmanin mukaan narsismia voi hoitaa onnistuneesti.

"Mitä tietoisemmaksi henkilö tulee narsisminsa haitoista ja vahingollisuudesta itselleen ja muille, sen paremmin hän motivoituu sen hillitsemiseen", Schulman kertoo.

Narsistin hoito on kuitenkin vaikeaa ja pitkäaikaista, sillä narsisti kokee ja on vakuuttunut, että hänen narsisminsa on hänelle elintärkeä ja sen purkaminen aiheuttaa kovaa ahdistusta.

"Lisäksi hoito edellyttää kokenutta terapeuttia ja riittävän tiheätä käyntitiheyttä, sillä narsistisen suojakuoren purkautuessa narsisti on vakuuttunut, että hän murtuu tai romahtaa. Itse asiassa kyseessä on läpimurto terveyteen”, Schulman kertoo.

  • Narsistista persoonallisuushäiriötä pyritään lieventämään psykoterapian avulla. Hoito on kuitenkin aina hyvin vaikeaa ja edellyttää suurta ammattitaitoa.

  • Valtaosa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttävistä henkilöistä ei koskaan tule hoitoon, sillä he pitävät itseään normaaleina eivätkä koe itseään sairaaksi.

  • Vaikeimmin narsistisesti häiriintyneiden kohdalla psykososiaaliset hoidot ja psykoterapiat eri muodoissaan päinvastoin saattavat tehdä potilaasta entistä manipulaatiokykyisemmän narsistin.

  • Hyvin pieni joukko narsistisista persoonallisuushäiriöisistä voi esimerkiksi kriisien yhteydessä saada oireita, ahdistua tai masentua, jolloin he motivoituvat hakemaan apua. Yleensä he haluavat kuitenkin, että oireet poistetaan niin, että voivat palauta entiselleen, eikä parantua narsismistaan.


Miten narsistin kanssa voi elää?

"Voimakkaan itsekeskeisen, toisen tunteista ja oikeuksista välittämättömän henkilön kanssa elävän on oltava selkeä ja johdonmukainen ja tehtävä selväksi, ettei hän ei aio hyväksyä narsistista käyttäytymistä. On myös tehtävä selväksi, että jollei tilanteeseen tule muutosta, eikä toinen edes yritä pyytää anteeksi ja ryhdy toimenpiteisiin, niin hän lopettaa suhteen."

Schulmanin mukaan uhrin selkeä, johdonmukainen toiminta voi olla paras palvelus, minkä narsistille voi tehdä.

 

Narsisti saattaa havahtua hakemaan apua voimakkaan epäonnistumisen ja pettymyksen kohdattuaan.

 

"Muuten hän ei havahdu - eikä usein silloinkaan. Päinvastoin, hän jättää kumppaninsa ennen sitä tai kääntää asian mielessään niin, ettei  hänen itsensä kannata olla sellaisen itsekkään ja narsistisen ihmisen kanssa kuin hänen partnerinsa on. Vika on aina toisessa. Yleensä suhdetta narsistiin ei kannata kovin pitkään yrittää jatkaa. Ja todennäköisesti ennen pitkää suhde kuitenkin menisi poikki.”

"Jokaisella on vain yksi rajallinen elämä, niin myös narsistilla. Ajan tuhlaaminen sellaiseen, mistä ei kuitenkaan tulisi mitään, ei ole viisasta kummallekaan. Narsisti saattaa havahtua hakemaan apua voimakkaan epäonnistumisen ja pettymyksen kohdattuaan. Avioero tai kumppanin jämäkkä hyvin perusteltu ja valmisteltu päätös jättää narsisti on toisinaan sellainen", Schulman toteaa.

Apua narsistien uhreille

Narsistien uhrien tuki ry

Maksuton vertaistukipalvelu maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin  klo 17-20, 
keskiviikkoisin klo 14-20 numerossa 044 717 9000

Lue narsismin uhrien selvitymistarinoita täältä.

Narsistin läheinen voi hakea tukea myös seuraavista:
Väestöliitto
Suomen Mielenterveysseura: SOS-kriisikeskus
Rikosuhripäivystys

Lähteet ja lisätietoa: 
Narsistien uhrien tuki ry:n kotisivu
Janne Viljamaan kotisivu
lighthouse.org-nettisivusto

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta: