Lapsestakin voi tulla uhriutunut marttyyri, joka ankeuttaa ympäristöään – marttyyriydestä voi päästä irti, kunhan ilmapiiri on turvallinen
Marttyyri ei sano suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän näyttää kärsivältä ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa. Kuva: Anssi Rauhala

Marttyyri ei sano suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän näyttää kärsivältä ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa. Kuva: Anssi Rauhala

Lapsestakin voi tulla uhriutunut marttyyri, joka ankeuttaa ympäristöään – marttyyriydestä voi päästä irti, kunhan ilmapiiri on turvallinen

Marttyyrilla on huono itsetunto, minkä vuoksi hän odottaa loputtomasti kiitosta. Seurauksena on ilottomuutta ja uupumusta.

Jokainen heittäytyy joskus uhriksi: Miksi joudun aina tekemään kaiken? Te ette pärjäisi ilman minua!

On myös ihanaa saada tunnustusta ponnisteluluistaan ja tuntea olonsa korvaamattomaksi.

Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi ja tietokirjailija. Kuva: Atena Kustannus

Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi ja tietokirjailija. Kuva: Atena Kustannus

Nämä ovat kuitenkin aivan eri asioita kuin varsinainen marttyyrius.

– Marttyyrillä on huono itsetunto, minkä vuoksi hän tarvitsee jatkuvasti ympärilleen hurraajia sanomaan, että kaikki kaatuisi ilman sinua. Tyly määritelmä marttyyrille on piilonarsisti. Yhtä oikein on sanoa, että hän on hieno ja herkkä ihminen, joka pelkää ristiriitoja, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Viljamaa kertoo lokakuussa julkaistussa kirjassaan Minä ja marttyyri (Atena), että uhrautuja ei osaa eikä uskalla sanoa suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän huokailee, pyörittelee silmiään ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa.

– Marttyyri kasvattaa avuttomia läheisiä. Hän ei edes halua, että muut oppisivat taitaviksi ja vastuullisiksi asioiden hoitajiksi. Lopulta marttyyri usein uupuu, ja iloton ilmapiiri leviää hänestä myös ympäröiviin ihmisiin. Kukaan ei voi hyvin perheessä, työpaikassa tai muussa yhteisössä, jota marttyyri ankeuttaa. Siksi marttyyrin passiivis-aggressiiviset manipulointitavat on tärkeä huomata.

– Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. Ajattelutapa on suurissa ikäluokissa huomattavasti yleisempi kuin millenniaalien keskuudessa, Viljamaa toteaa.

Näin tunnistat marttyyrin

1. Marttyyri kiirehtii ensimmäisenä apuun.

2. Marttyyri viestii huokailemalla ja mököttämällä.

3. Marttyyri kaipaa loputtomasti kiitosta.

4. Marttyyri ei lepää eikä delegoi. Hän antaa ymmärtää, että muut eivät osaa hoitaa asioita kunnolla.

5. Monelle tulee marttyyrin lähellä epämääräisen epämukava ja syyllinen olo.

6. Marttyyri saattaa hymyillä ja myötäillä töissä ja kaataa kasautuneen ärtymyksen illalla perheensä niskaan.

7. Marttyyri näkee itsensä olosuhteiden uhrina. Hän kieltäytyy ottamasta vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.

8. Marttyyri kärsii usein psykosomaattisista ongelmista, kuten päänsärystä, vatsavaivoista ja unettomuudesta.

9. Marttyyri rypee itsesäälissä ja muistelee myös kaukaisessa menneisyydessä kokemiaan vääryyksiä.

10. Arvosteltuna marttyyri muuttuu herkästi aggressiiviseksi. Hän uskoo aidosti tekevänsä muille hyvää.

Kenestä tulee marttyyri?

Jo lapsi saattaa ryhtyä marttyyriksi. Näin käy Janne Viljamaan mukaan erityisen helposti introvertille, vetäytyvälle, ujolle tai herkälle pienelle ihmiselle, joka miettii paljon muiden tunteita. Toistenkin lelujen kerääminen voi tuntua turvallisimmalta tavalta hakea huomiota ja tunnustusta.

– Tyttö työnnetään helposti hoivarooliin, ja häntä opetetaan uhrautumaan muiden puolesta. Kovaäänisten ja tilaa ottavien veljien kanssa elävällä siskolla on erityisen suuri riski päätyä marttyyriksi, mutta myös herkästä pojasta voi kasvaa marttyyri.

Viljamaa painottaa vanhempien merkitystä.

– Jos lapsi tuntee itsensä ja mielipiteensä arvokkaiksi, hänen ei tarvitse kerätä kehuja hyvinvointinsa kustannuksella. Silloin omat rajat on helppo asettaa kaverisuhteissa ja myöhemmin niin seksissä kuin työpaikallakin. On tärkeää oppia ilmaisemaan toiveensa ja olemaan eri mieltä muiden kanssa. Heikot viestintäkyvyt ja puutteelliset sosiaaliset taidot altistavat marttyyrin roolille.

Toinen marttyyrityyppi on Janne Viljamaan mukaan ankeusriippuvainen uhriutuja, joka saa eräänlaista masokistista nautintoa kärsimyksistään. Uhriutuja tekee selväksi, että muilla on ollut rakastavammat ja tukevammat vanhemmat, enemmän kavereita, tasokkaampi koulu, parempi puoliso, enemmän työmahdollisuuksia ja kiinnostavampi duuni. On tyypillistä, että uhriutuja puhuu elämästään kuin hänellä itsellään ei olisi mitään valtaa siihen.

Myös läheisriippuvainen ihminen voi olla marttyyri. Hän takertuu rakkaimpiinsa ja elää heidän kauttaan. Hän päätyy usein vanhemmaksi, auttamisammattiin, opettajaksi tai pomoksi.

– Ongelmana on kaikkien miellyttäminen. Jos esimieheksi noussut kollega sanoo, että olen edelleen se sama Sirpa kuin ennenkin, hän ei pysty käskemään alaisiaan vaan venyy mieluummin itse. Kun pomo on myöhään töissä, eivät muutkaan uskalla lähteä kotiin, ja uupuminen uhkaa kaikkia, Viljamaa kuvaa.

Läheisriippuvainen saattaa paapoa lapsensa avuttomaksi tai kantaa alkoholistipuolisolle krapulajuomat samalla kun kritisoi tämän juomista. Usein läheisriippuvainen huoltaa toista jonkin sortin riippuvaista ja on samalla mahdollistamassa tämän riippuvuutta. Jos nimittäin toinen kasvaisikin vahvaksi ja pärjääväksi, läheisriippuvainen lakkaisi olemansa tälle korvaamaton.

Kuinka paljon uhriudut?

1. Onko sinut hylätty lapsena tai aikuisena?

2. Oletko kokenut epäoikeudenmukaisuutta?

3. Oletko pettynyt niin monesti, ettet uskalla luottaa muihin?

4. Koetko kärsineesi niin paljon, että et jaksa välittää toisten kärsimyksistä?

5. Tuntuuko, että elämäsi on vastoinkäymisten sarja?

6. Oletko usein kateellinen ihmisille, jotka näyttävät pärjäävän elämässä sinua paremmin, ovat rikkaampia tai nuorempia?

7. Mietitkö nukkumaan mennessäsi, mitä kaikkea jätit taas sanomatta?

8. Seuraatko omaa elämääsi kuin sivustakatsoja, jolle asiat vain tapahtuvat?

9. Otatko vastuun elämästäsi töissä ja kotona?

10. Näetkö itsesi muistakin näkökulmista kuin uhrina?

Voiko marttyyriydestä päästä irti?

Ruuhkavuodet altistavat omien tarpeiden laiminlyönnille. Kakkavaippoja kotona hoitava saattaa tuntea olonsa marttyyriksi, kun oma ruoka jäähtyy sotkuisessa keittiössä samaan aikaan, kun puoliso nauttii työlounasta kollegoiden kanssa ravintolassa. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Janne Viljamaa on tavannut useita naisia, jotka ovat saaneet viisikymppisenä mittansa täyteen marttyyrin roolista.

– Sukupuolet lähentyvät vaihdevuosien jälkeen hormonaalisesti toisiaan. Silloin moni nainen alkaa vaatia osaansa. Paikkansa ottavat vanhemmat naiset voisivat työpaikoilla kertoa nuoremmilleen, miten se tehdään, Viljamaa miettii.

Kommunikoinnin parantaminen, konkreettisiin asioihin keskittyminen ja turvallinen ilmapiiri auttavat irti marttyyrin roolista. On hyvä puhua minä-muodossa ja vain omista kokemuksistaan toista syyttelemättä.

– Marttyyria voi pyytää kirjoittamaan viisi asiaa, jotka nyppivät. Sitten niille mietitään ratkaisuehdotukset ja ajankohta, jolloin tilanne tarkistetaan uudelleen. On hyödyllistä pitäytyä selkeissä faktoissa. Kannattaa laskea työminuutit ja -suoritukset tai käytetyt eurot. Voi käydä ilmi, ettei uhriutuja olekaan oikeasti tehnyt aina kaikkea. Jos itsessä on marttyyrin piirteitä, Viljamaa antaa selkeän harjoituksen.

– Ota tavoitteeksi ilmaista kerran päivässä mielipiteesi oikeassa tilanteessa ja asiaan liittyvien ihmisten kuullen. Aina, kun pystyt siihen, muutut vahvemmaksi. Seuraavalla kerralla suun avaaminen on jo vähän helpompaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi