Onko suurmoskeija sittenkin Muslimiveljeskunnan hanke?
Alan Salehzadehin mukaan wahhabismi ja Muslimiveljeskunta ovat pohjimmiltaan salafistiliikkeitä, joita yhdistää sama päämäärä.

Alan Salehzadehin mukaan wahhabismi ja Muslimiveljeskunta ovat pohjimmiltaan salafistiliikkeitä, joita yhdistää sama päämäärä.

Onko suurmoskeija sittenkin Muslimiveljeskunnan hanke?

Tutkija Alan Salehzadehin mukaan suurmoskeijassa tärkeää ei ole rahoituslähde vaan moskeijan päämäärä. Hanke edustaa hänen mukaansa poliittista islamia.

Suurmoskeijahanke on kesästä 2015 lähtien saanut laajaa huomiota, koska joidenkin tutkijoiden mukaan Persianlahden maiden rahoittamissa moskeijoissa Euroopassa on edistetty islamistista ääriajattelua. On pelätty, että sama ilmiö toistuisi Suomessakin.

Huolta on aiheuttanut suurmoskeijaa rahoittavan Bahrainin kuningaskunnan riippuvuussuhde Saudi-Arabiaan, joka edustaa sunni-islamin vanhoillista niin sanottua wahhabistista suuntausta, joka vaikuttaa myös islamilaisten terroristien aatteeseen.

Asia saattaa olla monisyisempi.

Geopoliittisten konfliktien tutkija Alan Salehzadeh on jo viime keväänä esittänyt julkisuudessa arvion, että Helsingin suurmoskeijahanke näyttäisi olevan lähempänä Muslimiveljeskuntaa kuin Saudi-Arabian valtionuskontoa, wahhabismia.

Helsingin Suurmoskeijahanke käynnistyi vuonna 2013 toistaiseksi viimeiseksi jääneen IslamExpo-tapahtuman myötä, kun Bahrainin kuningaskunnan delegaatio kiinnostui yhteistyöstä suomalaisten kanssa.

Helsingin IslamExpo-tapahtumaa järjesti useana vuonna Suomen islamilainen neuvosto (SINE). Kirkko ja kaupunki kertoi eilen, että SINE on tehnyt tiivistä yhteistyötä Belgiassa päämajaansa pitävän Federation of Islamic Organizations in Europe -järjestön kanssa. FIOE:ta pidetään Muslimiveljeskunnan ideologiaa edustavana eurooppalaisena kattojärjestönä. Eri vuosien IslamExpo-tapahtumien puhujavieraissa oli lukuisia kansainvälisesti tunnettuja muslimiveljeskuntalaisia. Useilla suurmoskeijasäätiö Oasis Foundationin hallituksen jäsenistä on taustaa joko SINE:ssä tai Suomen islamilaisessa yhdyskunnassa, joka on korostanut Muslimiveljeskunnan edistämistä tavoitteenaan.

Monimutkaiseksi asian tekee se, että Saudi-Arabian liittolaisena myös Bahrain kuuluu rintamaan, joka pitää Muslimiveljeskuntaa terroristijärjestönä. Miksi Bahrain edelleen rahoittaisi hanketta, joka mahdollisesti edustaa Muslimiveljeskunnan ideologiaa?

Muslimiveljeskunta joutui huonoon huutoon 2013

Bahrainin delegaatio vieraili Helsingissä vuoden 2013 IslamExpossa, samana vuonna, kun Egyptin nykyinen presidentti Abdel Fatteh el-Sisi syrjäytti vallasta Muslimiveljeskunnan Muhammed Mursin. Tämän jälkeen Saudi-Arabian ja Muslimiveljeskunnan välit kärjistyivät. Kevättalvella 2014 Saudi-Arabia julisti Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi. Kireä suhtautuminen Muslimiveljeskuntaan heijastui globaalisti. Saudi-Arabian liittolainen Yhdistyneet Arabiemiraatit luokitteli useita länsimaisia Muslimiveljeskuntaan liitettyjä järjestöjä terroristiorganisaatioksi. Myös Bahrain kuuluu Saudi-Arabian liittolaisiin.

Tilanne oli uusi, sillä huolimatta joistain näkemyseroista saudiarabialainen, wahhabismia edustava Muslim World League ja Muslimiveljeskunta olivat vuosikymmenten ajan tehneet länsimaissa hyvin tiivistä yhteistyötä.

Tämä näkyi Suomessakin niin, että 2000-luvulla Suomen islamilainen yhdyskunta kertoi nettisivuillaan olevansa paitsi FIOE:n jäsen myös yhteistyössä Muslim World Leaguen kanssa.

"Tärkeää ei ole rahoituslähde vaan moskeijan päämäärä"

Alan Salehzadeh näkee, että kiista Muslimiveljeskunnan ja Saudi-Arabian wahhabiittihallinnon välillä koskee Persianlahden maiden omaa vakautta.

– Sekä Muslimiveljeskunta että wahhabismi molemmat ovat salafistiliikkeitä, eivätkä ne juuri eroa uskonkäsityksessään, Salehzadeh sanoo.

– Muslimiveljeskunnalla ja wahhabiiteilla on sama poliittinen ja uskonnollinen päämäärä. Kiista heidän välillään koskee keinoja, joilla tuo päämäärä saavutetaan, Salehzadeh sanoo.

Mielestäni suurmoskeijan ongelma ei olekaan sen rahoituksessa vaan päämäärässä.

– Alan Salehzadeh

Lähi-idässä herätysliikemäinen Muslimiveljeskunta koetaan vakiintuneiden vallanpitäjien kannalta uhkaavaksi, vaikka liike korostaakin väkivallattomuutta.

– Muslimiveljeskunnan metodina on niin sanottu pehmeä sodankäynti, soft war. Liike pyrkii saavuttamaan vallankumouksen demokratian keinoin. Wahhabismi taas korostaa uskollisuutta kuninkaalle, eikä se pyri vallankumoukseen, Salehzadeh sanoo.

Lisäksi 2000-luvulta lähtien kärjistynyt šiia–sunni-konflikti heijastuu Salehzadehin mukaan Bahrainin sisäpolitiikkaan.

– Bahrain on šiiaenemmistöinen maa, jonka hallinto on sunnalaisen vähemmistön käsissä. Tästä syystä Bahrain suhtautuu myötämielisesti maan omaan Muslimiveljeskunnan haaraan.

– Mielestäni suurmoskeijan ongelma ei olekaan sen rahoituksessa vaan päämäärässä. Hankkeen myötä poliittinen islam saisi jalansijaa Suomessa, Salehzadeh sanoo.

Veljeskunnalla paljon yksityisiä rahoittajia

Euroopan Muslimiveljeskuntaan erikoistunut tutkija Lorenzo Vidino korostaa, ettei hän ole perehtynyt Suomen tilanteeseen. Vidino johtaa amerikkalaisen George Washington -yliopiston ääriliikkeitä koskevaa tutkimusohjelmaa. Hän myös kommentoi Lähi-itää mieluiten yleisellä tasolla.

Vidinon mukaan on harhauttavaa ajatella, että huolimatta Saudi-Arabian ja Muslimiveljeskunnan välille syntyneestä nykyisestä jännitteestä, Persianlahden maat muodostaisivat yhtenäisiä blokkeja.

– Miltei jokaisessa Persianlahden maan hallituksessa on henkilöitä, joiden näkemykset eriävät hallituksen virallisesta ohjelmasta, Vidino sanoo Kirkko ja kaupungille.

– Persianlahden maissa, myös kuninkaallisten perheiden jäsenissä, on paljon yksityisiä rahoittajia, jotka voivat toimia ohi valtion virallisen ulkopoliittisen linjauksen, Vidino sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten oikeastaan kaikki Persianlahden maat rahoittivat Muslimiveljeskuntaa, mutta arabikevään jälkeen tämä on vähemmän systemaattista.

– Lorenzo Vidino

Alan Salehzadehin tavoin myös Vidino muistuttaa, että Bahrainin sunnalainen hallinto tarvitsee liittolaisekseen Muslimiveljeskuntaa.

– Bahrainin hallinto hyödyntää mitä vain sunnivoimaa, joka tukee tätä hallintoa. Tämän vuoksi hallinnon täytyy suhtautua ystävällisesti myös Muslimiveljeskuntaan ja pitää sitä liittolaisenaan.

Vidino huomauttaa, että samaan aikaan Bahrain toisaalta on jäsenenä Persianlahden maiden yhteistyöelimessä Gulf Cooperation Councilissa, joka puolestaan painostaa olemaan tukematta Veljeskuntaa.

– Tästä muodostuu jännitteisyyttä.

– Vielä kymmenen vuotta sitten oikeastaan kaikki Persianlahden maat rahoittivat Muslimiveljeskuntaa, mutta arabikevään jälkeen tämä on vähemmän systemaattista. Pelkästään Saudi-Arabiassa on tuhansia prinssejä, jotka usein ideologisista syistä tukevat ja rahoittavat Veljeskuntaa, Vidino sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi