Vangitut Egyptin Muslimiveljeskunnan johtohenkilöt, keskellä ylin neuvonantaja Muhammed Badie, näyttävät Rabaa-käsimerkkiä protestoidakseen vuoden 2013 verilöylyä Rabaa el-Adaweja -aukiolla Kairossa. Kuva: Khaled Desouki / Getty Images
Muslimiveljeskunnalla on laaja verkosto länsimaissa – islamistisen järjestön aktivisteja on tuomittu rahanpesusta terrorismille
Muslimiveljeskunta on islamistinen herätysliike, joka esiintyy demokratian ystävänä. Liike toimii myös Suomessa.
"Sana, jonka ymmärrän ja jonka määritelmästä uskoakseni kaikki ovat samaa mieltä, on väkivalta. Ja se on jotakin, mitä vastaan olemme ja mikä meidän täytyy torjua."
Salissa raikuvat aplodit. YouTubessa nähtävässä iERA- eli Islamic Education and Research Academy -järjestön paneelikeskustelussa Englannissa lokakuussa 2015 väkivaltaa vastustanut Anas Altikriti on lumoavan hyvä puhuja. Hän on Ison-Britannian johtavia Muslimiveljeskunnan aatteen edustajia. Altikritin mielestä Muslimiveljeskunta edustaa monikulttuurisuutta ja demokratiaa.
Sama sävy oli myös vuonna 2012 Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin perustaman Clinton Global Initiativen tapahtumassa New Yorkissa, jossa vastavalittu Egyptin presidentti, tekniikan tohtori Muhammed Mursi piti hillityn ja elegantin puheen:
"Egyptin yhteiskunnassa on parhaillaan käynnissä perusteellinen siirtymä diktatuurista demokratiaan", englantia murtaen puhuva Mursi vakuutti.
Pienelle osalle amerikkalaisista Mursi oli entuudestaan tuttu, sillä 1980-luvulla hän opetti Kalifornian valtionyliopistossa materiaalitekniikkaa.
Vain muutama kuukausi aiemmin Mursin arabiankielisessä kampanjapuheessa oli ollut toinen sävy.
"Sharia! Sitten sharia! Ja lopultakin sharia!" Mursi huusi mikrofoniin Kairossa.
Muslimiveljeskunnan logo. Kuva: Wikimedia Commons
"Jumala on päämäärämme. Profeetta on johtajamme. Koraani on lakimme. Jihad on tiemme. Kuolla Jumalan tiellä on toiveistamme korkein. Jumala on suurin!"
Mursin presidenttiys muodostui katastrofiksi, jonka jälkeen Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat harkinneet Muslimiveljeskunnan luokittelemista terroristijärjestöksi. Muslimiveljeskunta on moni tavoin ajankohtainen, sillä myös Saudi-Arabian ja Qatarin välistä kriisiä on selitetty maiden suhtautumisella Muslimiveljeskuntaan.
Ratkaisu ongelmiin on rukouksessa
1920-luvulla perustettu Muslimiveljeskunta on maailman vaikutusvaltaisin islamistinen järjestö. Se syntyi aikana, jolloin länsivaltojen vitsauksina tulleet siveetön ja pinnallinen elämäntyyli, alkoholismi ja ateismi rehottivat Suezin kanavalla.
Osmanien kalifaatti oli tuhottu ensimmäisessä maailmansodassa, ja voittajavaltiot – käytännössä Iso-Britannia ja Ranska – jakoivat Lähi-idän keskenään. Egypti itsenäistyi vuonna 1922, mutta Iso-Britannia piti Suezilla sotilastukikohtaa. Islamilaisen maailman nöyryytys näkyi kaikkialla.
Muslimiveljeskunnan perustaja Hassan al-Banna. Kuva: Wikimedia Commons
Nykyään Muslimiveljeskunta on maailmanlaaja liike, mutta sen jäsenmäärää ei tiedetä.
Muslimiveljet uskovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan, kun usko näkyy arjen valinnoissa. Kun sydämen valinta on tehty, seuraava aste on saattaa lainsäädännön voimalla koko yhteiskunta noudattamaan uskonnollista lakia. Juuri siinä on islamismin ydin. Sen pyrkii lainsäädäntöä myöten islamisoimaan yhteiskunnan. Tästä tuli jo Hassan al-Bannan elinaikana Muslimiveljeskunnan päämäärä.
Epävakaissa oloissa Veljeskunta perusti aseellisen siiven, ja järjestö sekaantui väkivaltaan. Kun eräs veljeskuntalainen vuonna 1954 yritti salamurhata Egyptin johtajan Gamal Abdel Nasserin, seurasi vaino, jossa viranomaiset pidättivät ja kiduttivat kymmeniä tuhansia veljeskuntalaisia. Muslimiveljeskunta radikalisoitui. Liikkeen pääideologiksi nousi Said Qutb, joka korosti aseellisen jihadin tärkeyttä. Qutbista tuli monien terroristien oppi-isä, mutta itse Muslimiveljeskunta sanoutui irti väkivallasta 1970-luvulla.
Näitä järjestöjä sitoo yhteen syvä usko islamiin kaiken kattavana elämäntapana, jonka ne pidemmällä aikavälillä eri taktiikoita soveltamalla toivovat kehittyvän poliittiseksi järjestelmäksi.
– Lorenzo Vidino
Rahoitus tulee Persianlahdelta
Kun veljeskuntalaiset 1950-luvulla joutuivat Egyptissä ja muissa Lähi-idän maissa vainotuiksi ja jopa vankiloihin, monet hakivat pakolaisuutta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Huomattava osa maahanmuuttajista oli korkeakouluopiskelijoita, jotka toteuttivat Muslimiveljeskunnan perustajan Hassan al-Bannan visiota verkostoitumisesta perustamalla erilaisia muslimiyhdistyksiä.
Länsimaat suhtautuivat islamiin avomielisesti, ja niinpä Lähi-idässä vainotut islamistit löysivät turvallisen toimintaympäristön uusista kotimaistaan.
Nykyään Muslimiveljeskunnan kannatus länsimaiden muslimien keskuudessa on vähäistä, mutta koska Veljeskunta saa Persianlahden rikkailta suvuilta paljon rahaa, se kykenee organisoitumaan tehokkaasti. Siten se on monissa maissa saavuttanut aseman, jossa se voi puhua kaikkien muslimien äänenä. Esimerkiksi Saksan sisäministeriö arvioi, että maan noin 4,7-miljoonaisesta muslimiväestöstä Veljeskunnan aktiivikannattajia on ainoastaan 1 300. Veljeskunnan näkyvyys perustuu siihen, ettei mikään muu islamilainen ryhmä ole kyennyt järjestäytymään yhtä taitavasti.
Yhdysvaltalaisen George Washington -yliopiston ääriliikkeitä koskevan tutkimusohjelman johtaja, kansainvälisestä politiikasta tohtoriksi väitellyt Lorenzo Vidino sanoo, että Muslimiveljeskunta ei muodosta maailmanjärjestöä, jolla olisi keskusjohto.
Vidino on poliittisen islamin tutkija, joka on erikoistunut Muslimiveljeskunnan toimintaan Euroopassa.
Hänen mukaansa maailmanlaaja Muslimiveljeskunta on lähinnä löyhä liittouma, jossa eri maiden organisaatiot jakavat saman uskomusjärjestelmän mutta valitsevat itse omaan tilanteeseensa sopivan taktiikan.
– Näitä järjestöjä sitoo yhteen syvä usko islamiin kaiken kattavana elämäntapana, jonka ne pidemmällä aikavälillä eri taktiikoita soveltamalla toivovat kehittyvän poliittiseksi järjestelmäksi, Vidino sanoo Kirkko ja kaupungille.
– Muita konkreettisia yhteyksiä ovat operatiiviset, henkilökohtaiset, organisatoriset ja taloudelliset siteet Veljeskunnan eri järjestöjen välillä maailmanlaajasti.
Veljeskunnan näkyvyys perustuu siihen, ettei mikään muu islamilainen ryhmä ole kyennyt järjestäytymään yhtä taitavasti.
Länsimaissa satojen järjestöjen verkosto
Muslimiveljeskuntaan linkittyviä järjestöjä on länsimaissa satoja. Verkosto on laaja, ja eri järjestöjen nimet muistuttavat paljon toisiaan.
Yksi vanhimmista Muslimiveljeskunnan järjestöistä on koko liikkeen perustajan Hassan al-Bannan vävyn Said Ramadanin vuonna 1958 perustama Islamische Gemeinschaft Deutschland Saksassa. Iso-Britanniassa Muslimiveljeskunta otti jalansijaa 1960-luvulla perustetun The Federation of Student Islamic Societies (FOSIS) -kattojärjestön kautta. Vähitellen syntyi pitkä luettelo järjestöjä, joilla on yhteys Muslimiveljeskuntaan. Näitä ovat esimerkiksi Muslim Council of Britain (MCB), Muslim Association of Britain (MAB), British Muslim Initiative (BMI) sekä Friends of Al-Aqsa.
Veljeskunnan leviäminen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan noudatti samantyyppistä kaavaa kuin Euroopassa. Keskeisimpiä Veljeskunnan organisaatioita ovat yhteistyöstään kirkkojen kanssa tunnettu, vuonna 1981 perustettu Islamic Society of North America (ISNA), joka on aktiivinen Suomessa asti näkyvyyttä saaneessa islamofobianvastaisessa Shoulder to Shoulder -kampanjassa. ISNA:n rinnalla merkittävä Muslimiveljeskunnan järjestö on 1994 perustettu Council on American Islamic Relations (CAIR), jolla Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n raportin mukaan on siteitä terroristijärjestö Hamasiin.
Hamas on lyhenne arabiankielisestä nimestä Islamilainen vastarintaliike. Se on Muslimiveljeskunnan palestiinalaishaara, joka viime toukokuussa uudistamassaan perusasiakirjassaan kuitenkin ottaa etäisyyttä emojärjestöönsä. Israel, EU, Yhdysvallat, Japani, Kanada, Egypti ja Jordania luokittelevat Hamasin sekä aseellisen että poliittisen siiven terroristijärjestöksi.
Muslimiveljeskunnan hengellinen johtaja, sheikki Jusuf al-Qaradawi kättelee vastavalittua Egyptin presidenttiä Muhammed Mursia vuonna 2012. Kuva: Fady Fares / AFP / Lehtikuva
Hengellisenä johtajana radikaali sheikki
Vuonna 1989 Euroopan eri maihin rekisteröidyt, Muslimiveljeskunnan ideologiaan sitoutuneet järjestöt muodostivat Belgiassa toimistoaan pitävän Federation of Islamic Organization in Europe (FIOE) -kattojärjestön. Se kokoaa yhteen järjestöjä, jotka jakavat Muslimiveljeskunnan ideologian.
FIOE:n jäseninä on kaksi merkittävää Muslimiveljeskunnan teologiaa edustavaa organisaatiota. Ranskassa perustettiin 1992 Institut Européen des Sciences Humaines (IEHS) eli European Institute of Human Sciences (EIHS), joka on kouluttanut satoja eurooppalaisia imaameja. Kun ensimmäinen vuosikurssi valmistui, tilaisuutta isännöi Muslimiveljeskunnan hengellisenä johtajana tunnettu sheikki Jusuf al-Qaradawi.
Toinen tärkeä organisaatio on al-Qaradawin perustama European Council for Fatwa and Research (ECFR). Se on shariatutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tuottaa Euroopan muslimeille fatwoja, jotka Muslimiveljeskunnan kannalta olisivat hyödyllisiä. Fatwa tarkoittaa pätevöityneen uskonoppineen antamaa tulkintaa tai mielipidettä mihin tahansa elämänongelmaan.
Union of Good ilmoitti avustavansa hädänalaisia palestiinalaisia, mutta tosiasiallisesti varoja ohjattiin myös Hamasin varustamiseen.
Qatarissa asuva al-Qaradawi on 90-vuotias muslimiälykkö, joka on kirjoittanut yli sata kirjaa. Hän on yksi sunnalaisuuden näkyvimpiä uskonoppineita, jonka puheita on parhaimmillaan seurannut arviolta jopa 250 miljoonaa muslimia. Vaikka Muslimiveljeskunta pitää al-Qaradawia ylimpänä hengellisenä auktoriteettinaan, al-Qaradawi itse on kieltäytynyt järjestön kaikista luottamustoimista perustellen sitä sillä, ettei hän halua olla vain Veljeskunnan vaan kaikkien muslimien opettaja. 1990-luvulta lähtien al-Qaradawin jokasunnuntainen Sharia ja elämä -televisio-ohjelma Al Jazeera -kanavalla on kerännyt samanaikaisesti jopa 60 miljoonaa katsojaa.
Vuonna 2005 Wall Street Journalin toimittaja, Pulitzer-palkittu Ian Johnson pääsi osallistumaan ECFR:n toimintaan ja kokouksiin. Johnson raportoi Wall Street Journalissa, että yhdessä kokouksessa luettiin ääneen antisemitististä teosta Siionin viisaiden pöytäkirjat todisteeksi siitä, miten juutalainen salaliitto yrittää murentaa islamilaisen moraalin ujuttamalla sisään seksuaalisia perversioita. Siionin viisaiden pöytäkirjat on tsaarinajan venäläinen propagandateos, joka mustamaalaa juutalaisia ja esittää salaliittoteorian juutalaisten pyrkimyksestä maailmanvaltaan.
Wall Street Journalin mukaan al-Qaradawi vaati, etteivät naiset osallistu työelämään, ja homoseksuaaleja koskevassa fatwassaan hän sanoi: "Vaikka tällaiset rangaistukset voivat vaikuttaa julmilta, ne ovat pitäneet yllä islamilaisen yhteiskunnan puhtautta ja siivonneet perversseistä elementeistä."
Vuonna 2009 al-Qaradawi sanoi talk show'ssaan: "Läpi historian Jumala on määrännyt rangaistuksia juutalaisille heidän turmeluksensa vuoksi. Viimeisimmän rangaistuksen toteutti Hitler."
Kun Ranskassa Muslimiveljeskuntaa edustava Union des Organisations Islamiques de France (UOIF) vuonna 2012 kutsui al-Qaradawin konferenssiinsa Pariisiin, viranomaiset estivät maahantulon. Myös Iso-Britannia ja Yhdysvallat estäneet al-Qaradawin matkustamisen maihinsa.
Ei värväystä jihadismille
Lähes 90-vuotisen historiansa aikana Muslimiveljeskunta ei ole toteuttanut länsimaissa yhtäkään terrori-iskua. Päinvastoin Veljeskunta on johdonmukaisesti tuominnut al-Qaidan ja Isisin Euroopassa masinoimat terroriteot.
Kun Jemenin al-Qaida tammikuussa 2015 iski Charlie Hebdo -lehteen Pariisissa, Egyptin Muslimiveljeskunta tuomitsi teon päättäväisesti Twitterissä: "Tuomitsemme jyrkimmin sanoin terrori-iskun #CharlieHeboon, meidän ajatuksemme & rukouksemme ovat uhrien, heidän perheidensä ja Ranskan kansalaisten kanssa."
Tuomio ei välttämättä ollut itsestään selvyys. Kun tanskalainen Jyllands-Posten syyskuussa 2005 julkaisi kuuluisat pilakuvansa profeetta Muhammadista, Jusuf al-Qaradawi julisti, että "meidän täytyy raivota", ja hän oli myös masinoimassa massiivisia levottomuuksia, joissa kuoli yhteensä ainakin 200 ihmistä. Monien muslimijohtajien tavoin al-Qaradawi vaati tanskalaisten tuotteiden boikotointia. Charlie Hebdo oli julkaissut karikatyyrejä profeetta Muhammadista alastomana, mikä on muslimien kannalta hyvin suuri loukkaus, mutta silti Muslimiveljeskunta reagoi tuomitsemalla terrori-iskun.
Lorenzo Vidinon mukaan Muslimiveljeskunta näyttää yhdestä suunnasta katsottuna täysin väkivallattomalta. Veljeskunta ei esimerkiksi ole rekrytoinut jihadisteja Syyriaan.
– Muslimiveljeskunta on aktiivinen molemmin puolin Syyrian ja Turkin rajaa, mutta ei ole todisteita siitä, että se olisi tarjonnut operationaalista tukea jihadisteiksi pyrkiville Euroopassa, Vidino sanoo.
Useimmat eurooppalaiset vapaaehtoiset liittyvät lähinnä Isisiin tai Jabhat al-Nusraan, joilla Vidinon mukaan on hyvin vähän sympatioita Muslimiveljeskuntaa kohtaan.
Muslimiveljeskunnan suhde terrorismiin on silti kaksijakoinen. Al-Qaradawi on pitänyt palestiinalaisten tekemiä itsemurhaiskuja siviilikohteisiin "jihadin korkeimpana muotona". Eräässä fatwassaan hän on erikseen ottanut kantaa naisten suorittamiin itsemurhaiskuihin toteamalla, että heidän osallistumisensa "marttyyrioperaatioihin... on yksi ylistetyimpiä jumalanpalveluksen muotoja".
Muslimiveljeskunnan oman tulkinnan mukaan kyse ei ole terrorismista vaan oikeutetusta sodasta Israelin miehitystä vastaan. Veljeskunnan kielenkäytössä miehityksellä tarkoitetaan Israelin valtion olemassaoloa. British Muslim Initiativen perustajajäsen Azzam Tamimi on muotoillut asian näin:
"Sanon teille tämän. Ei kipu, ei yhteisöllinen eikä yksilöllinen rangaistus tule vakuuttamaan palestiinalaisia luopumaan heidän oikeuksistaan heidän maahansa, ja koko maa on palestiinalaista. Joka ikinen hiekanjyvä on islamilaista... He olivat sionisteja, ateisteja, sekularisteja, Jumalan kieltäviä yhteisöjä Itä-Euroopasta, jotka olivat tämän projektin [Israel] takana... modernin historian kaikkein epähumaanein projekti..."
Vuonna 2004 Tamimi sanoi BBC-kanavalla, että itsemurhaisku "on suora tapa miellyttää Jumalaa, ja tekisin niin, jos minulla olisi mahdollisuus. Jos voisin mennä Palestiinaan ja uhrata itseni, tekisin niin".
Syksyllä 2016 al-Qaradawi muutti käsitystään sanoessaan, etteivät itsemurhaiskut ole enää tarpeellisia.
Palestiinalaisten kansannousun aikana 2000-luvun alussa useiden Muslimiveljeskuntaan yhdistettyjen avustusjärjestöjen on väitetty rahoittaneen terroristijärjestö Hamasia. Kuva: Jamal Saidi / Reuters / Lehtikuva
Rahanpesua Hamasille
Monella islamilaisella avustusjärjestöllä Euroopassa väitetään olevan yhdyssiteitä Muslimiveljeskuntaan. Auttamistyönsä ohessa nämä järjestöt ovat vuosikymmenten aikana ohjanneet kymmenien miljoonien eurojen edestä varoja terrorismille.
Kun palestiinalaisten kansannousu eli intifada alkoi vuonna 2000, Jusuf al-Qaradawi perusti Union of Good -nimisen kattojärjestön, jonka jäsenenä on yli 50 hyväntekeväisyysjärjestöä. Union of Goodin hallituksessa istui myös FIOE:n pitkäaikainen puheenjohtaja Ahmed al-Rawi.
Union of Good ilmoitti avustavansa hädänalaisia palestiinalaisia, mutta tosiasiallisesti varoja ohjattiin myös Hamasin varustamiseen.
Rahankeräystä varten Union of Good lanseerasi kampanjan nimeltään 101Days. Sen käynnistämiseksi al-Qaradawi julisti fatwan, joka kehotti antamaan almuja (zakat) hädänalaisille. Kampanjaa koordinoi englantilainen avustusjärjestö Interpal, joka myös julkaisi sivuillaan al-Qaradawin fatwan. Interpalin johtaja Essam Yussuf kuului myös Union of Goodin hallitukseen. 101Days-kampanjan hallintoneuvostoon kuului myös Muslim Aid -järjestön perustaja Yussuf Islam, joka lännessä muistetaan paremmin taiteilijanimellä Cat Stevens.
101Days-Kampanjasivu luetteloi yhdeksi osallistuvaksi organisaatioksi vuonna 1984 perustetun Islamic Reliefin, joka toimii yli 40 maassa hädänalaisten hyväksi. Islamic Relief on todettu syyttömäksi terrorismin avustamiseen, mutta silti Ison-Britannian HSBC-pankki sekä sveitsiläiset UBS ja Credit Suisse ovat katkaisseet suhteensa siihen. HSBC:n päätös liittyy epäilyihin, että Islamic Relief olisi tavalla tai toisella edistänyt terrorismia.
Yhdysvaltain valtionvarainministeriö luokitteli Union of Goodin terroristiorganisaatioksi 2008. Yhdysvaltain mukaan Union of Goodin kautta Hamasia rahoittaneisiin järjestöihin kuuluivat paitsi jo mainittu Interpal, myös Ranskassa rekisteröity Committee for Charity and Support for the Palestinians sekä esimerkiksi Al-Aqsa Foundation, jolla on toimintaa useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa.
Interpal sai Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terroristiluokituksen jo 2003. Kaikki järjestöt itse kiistävät syytökset terrorismista. Ison-Britannian korkein oikeus on linjannut, että Interpalin ja Hamasin välillä ei ole yhteyttä.
Yhdysvalloissa Muslimiveljeskunta rahoitti Hamasia vuonna 1989 perustetun Holy Land Foundationin kautta. Vuoteen 2009 mennessä järjestö oli siirtänyt yli 12 miljoonaa dollaria Hamasille. Vuoden 2001 WTC-terrori-iskun jälkeen Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI teki yhteistyötä CAIR:in kanssa. Tämä yhteistyö kuitenkin katkesi vuonna 2008, kun FBI:n poliisitutkinnassa kävi ilmi, että sekä ISNA:lla että CAIR:lla oli yhteyksiä Holy Land Foundationiin. ISNA:ta ja CAIR:ia vastaan ei kuitenkaan ole nostettu syytteitä.
Kanadassa Hamasin saama tuki kanavoitiin International Relief Fund for the Afflicted and Needy (IRFAN) -järjestön kautta. IRFAN oli myös Union of Goodin jäsen.
Vanhoillinen uskontulkinta integraation esteenä
Lorenzo Vidinon mukaan Muslimiveljeskunta ei ole Euroopan tai Yhdysvaltojen kannalta ajankohtainen terroriuhka. Sen sijaan islamistisen ajattelutavan lisääntyminen vaikeuttaa hänen mukaansa maahanmuuttajien integroitumista.
Julkisissa esiintymisissään Muslimiveljeskunnan kannattajat esiintyvät demokratian ja moniarvoisuuden ystävinä.
– Silti kun pintaa raaputtaa, ei ole vaikea havaita, että Veljeskunnan omissa tilaisuuksissa, teksteissä ja verkostoissa markkinoidaan hyvin toisenlaista sanomaa. Katkeranvihainen länsimaisen yhteiskunnan tuomitseminen korruptoituneena, epämoraalisena ja epäoikeudenmukaisena ei ole tavatonta, Vidino sanoo.
– Lisäksi eräissä avainkysymyksissä, kuten uskonnonvapaus, naisten oikeudet tai homoseksuaalisuus, monilla Veljeskunnan johtajilla on näkemyksiä, jotka ovat vakavasti ristiriidassa valtavirran eurooppalaisten arvojen ja perusihmisoikeuksien kanssa, Vidino sanoo.
Tämä koskee ennen kaikkea Lähi-idän veljeskuntalaisia. Eurooppalaistuneet muslimiveljet pyrkivät esittämään näkemyksensä vivahteikkaammin ja maltillisemmin. Vidinon mukaan jotkut Muslimiveljeskunnan tutkijat arvioivatkin, että eurooppalaistunut Veljeskunta voisi yhdistää oman henkisen ja älyllisen perintönsä länsimaisiin liberaaleihin arvoihin ja ihmisoikeuksiin, jolloin syntyisi Lähi-itään napanuoransa katkaissut euro-islam.
– Pessimistisempi analyysi viittaa puolestaan siihen, mitä jotkut pitävät Muslimiveljeskunnan luontaisena kaksinaamaisuutena. Yrittäessään rauhoittaa länsimaita lausunnoillaan integroitumisesta ja ihmisoikeuksista lännen Veljeskunta-aktivistit sydämessään uskovat täysin samaan visioon, jonka heidän kollegansa Lähi-idässä ovat esittäneet, Vidino sanoo.
– Muslimiveljeskunta on aktiivinen molemmin puolin Syyrian ja Turkin rajaa, mutta ei ole todisteita siitä, että se olisi tarjonnut operationaalista tukea jihadisteiksi pyrkiville Euroopassa, sanoo Lorenzo Vidino. Kuva: Anadolu Agency / Getty Images
Huolta aiheuttaa juuri se, miten visio islamilaiseen lakiin perustuvasta yhteiskunnasta sopii yhteen demokratian kanssa. Vidinon mukaan Euroopan muslimiveljeskuntalaiset ovat tietoisia, mitä suvaitsemattomien arvojen avoin kannattaminen merkitsisi heidän asemalleen yhteiskunnassa. Siksi he ulkoistavat radikalismin.
– Kriitikot syyttävät länsimaisia veljeskuntalaisia siitä, että he pelaavat petollista peliä. He (eurooppalaiset veljeskuntalaiset) antavat ei-länsimaisten (Lähi-idän) veljien kertoa, mitä he todella ajattelevat demokratiasta, homoseksuaalisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta, väkivallasta ja suhteista länteen. Pyörittelyllä, vähättelyllä ja pitäytymällä näistä lausunnoista lännen veljeskuntalaiset säilyttävät itse hyväksyttävyytensä lännen eliitin kanssa, Vidino sanoo.
– Kuitenkin pitämällä yllä yhteyksiä niihin, jotka tällaisia lausuntoja antavat ja levittävät kirjoituksiaan, he voivat hiljaisesti antaa tukensa vaarantamatta itseään, Vidino kuvailee.
Saksan sisäministeriö on toistuvasti tuonut ilmi, että Muslimiveljeskunnan ja sille läheisen turkkilaisen Millî Görüsin kaltaiset islamistiliikkeet ovat yhteiskunnalle haitallisia, koska niiden kasvatusote lasten ja nuorten keskuudessa synnyttää islamistisesti asennoituvaa ilmapiiriä Saksaan. Tässä asetelmassa integroituminen voi epäonnistua. Saksan sisäministeriön mukaan tällainen ympäristö saattaa ruokkia myöhempää radikalisoitumista.
Vidinon mukaan muslimivastaisuus Euroopassa on todellinen ilmiö. Joissain tilanteissa Muslimiveljeskunta on kuitenkin tahallisesti käyttänyt tilannetta hyväkseen luodakseen mielikuvaa, että muslimit ovat uhreja.
– Muslimiveljeskunnan taktiikkaan kuuluu liioitella muslimivastaisia tapahtumia ja saada sillä aikaan eräänlainen piiritysmieliala väittämällä, että länsimaiden hallitukset ja yhteiskunnat olisivat vihamielisiä suhteessa muslimeihin ja islamiin yleisesti, Vidino sanoo.
Muslimiveljeskunta toimii myös Suomessa
Suomessa Muslimiveljeskunnan ideologiaa on edustanut vuonna 1987 perustettu Suomen islamilainen yhdyskunta eli Rabita-moskeija. Vuosien ajan Rabita ilmoitti kotisivullaan olevansa FIOE:n eli Federation of Islamic Organizations in Europen jäsen. Ennen vuonna 2011 puhjennutta arabikevättä Rabitan nettisivu sisälsi linkkejä Muslimiveljeskunnan hengellisen johtajan "tohtori Qaradawin" kirjoihin ja luentoihin.
Rabitan toimintakertomuksista 2000–2010-luvuilla käy myös ilmi, että moskeija pyrki jatkuvasti tiivistämään yhteistyötä al-Qaradawin johtaman European Council for Fatwa and Research -järjestön kanssa. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa Rabita ilmaisi suoraan, että tavoitteena on "Muslimiveljeskuntaan panostaminen".
Toinen huomattava suomalainen yhteys Muslimiveljeskuntaan on vuonna 2006 perustettu Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE). Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. Perustamisvaiheissa SINE:n kokouksissa oli läsnä kirjava joukko muslimeja muun muassa šiialaisesta Resalat-yhteisöstä. Lisäksi joukossa oli vuonna 2016 julkisuutta niin sanottuna lelusalakuljettajana saanut Rami Adham, joka oli kuulunut SINE:n valmistelulautakuntaan.
SINE edustaa nykyisin yli 20 muslimijärjestöä, ja se on myös uskontojen välistä vuoropuhelua edistävän USKOT-foorumin perustajajäsen.
Vuosien 2006–2007 aikana SINE:n ensimmäisissä kokouksissa käytiin vilkasta keskustelua, pitäisikö neuvoston allekirjoittaa FIOE:n laatima perusasiakirja European Muslim Charter. Tämä kuitenkin jäi toteutumatta.
Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa Rabita ilmaisi suoraan, että tavoitteena on 'Muslimiveljeskuntaan panostaminen.'
Vuoden 2009 toimintakertomuksen SINE painatti kiiltävälle paperille. Näyttävä ulkoasu sisälsi kohokohtia, joihin kuului muun muassa englantilaisen Friends of al-Aqsan vierailu Helsingissä. Friends of al-Aqsan perustaja on pakistanilaissyntyinen Ismail Patel, joka omin sanoin on kertonut järjestönsä tehtäväksi hälventää Hamasin mainetta "barbaarisena". Vuonna 2007 Patel sanoi järjestönsä varainkeruutilaisuudessa, ettei ole koskaan "kohdannut niin jaloa vastarintaliikettä kuin Hamas".
Kun SINE vuonna 2008 järjesti Suomen ensimmäisen IslamExpon, sen pääpuhujana oli Saksan Muslimiveljeskunnan Islamische Gemeinschaft Deutschlandin puheenjohtaja Ibrahim El-Zayat. Vuoden 2011 IslamExpossa vieraili muun muassa tämän artikkelin alussa mainittu Ison-Britannian veljeskuntalaisiin lukeutuva Anas Altikriti. Hänen lisäkseen puhujana oli kanadalainen professori ja Veljeskunta-aktivisti Jamal Badawi.
Vuonna 2012 Badawi kirjoitti Islamweb.net-sivulla naisten lyömisestä rangaistuskeinona avioliiton pelastamiseksi: "Avioeron sijaan aviomies voi turvautua toiseen toimenpiteeseen, joka ainakin joissain tapauksissa voi pelastaa avioliiton. Tällainen toimenpide on täsmällisemmin kuvattu lempeäksi näpäytykseksi kehoon, mutta ei koskaan kasvoihin, tehden siitä ennemminkin symbolisen kuin rankaisevan toimenpiteen."
Vuonna 2006 Jusuf al-Qaradawin perustaman Islamonline.net-sivuston kysymys–vastaus-palstalla Badawi vertasi siviilikohteisiin itsemurhaiskun tekeviä "marttyyreitä" sotilaisiin, jotka "toisessa maailmansodassa uhrasivat itsensä natsismia vastaan".
Vuoden 2013 IslamExpossa Muslimiveljeskunnan edustajat jäivät vähemmälle. Tuolloin päävieraana oli delegaatio Bahrainista, ja silloin käynnistyi Helsingin suurmoskeijahanke.
Sen jälkeen Muslimiveljeskunta on häivytetty miltei kokonaan Suomen islamilaisen yhdyskunnan ja SINE:n profiilista.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami ja SINE:n entinen puheenjohtaja Anas Hajjar ei halua kommentoida asiaa Kirkko ja kaupungille. Myöskään Suomen islamilaisen yhdyskunnan sekä Suomen islamilaisen neuvoston nykyinen puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse ei halua kommentoida.
Näiden lisäksi Hakunilan kansainvälinen yhdistys on pitänyt yllä suhteita Muslimiveljeskuntaan yhdistyviä henkilöitä. Esimerkiksi vuonna 2010 yhdistys kutsui Rauhanfoorumi-tilaisuutensa puhujaksi aiemmin mainitun Azzam Tamimin.
Egyptin verinen vuosi
Heinäkuussa 2013 Muslimiveljeskunta kohtasi historiansa suurimman katastrofin. Presidentti Muhammed Mursin hallinnon puolustusministeri, marsalkka Abdel Fatteh el-Sisi teki vallankaappauksen ja syrjäytti Mursin.
Vuotta aiemmin virkaansa astunut Mursi oli Egyptin historian ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti. Marraskuussa Mursi antoi väliaikaisen perustuslaillisen julistuksen, joka merkitsi rajattomia valtaoikeuksia presidentille. Kansainvälinen yhteisö ei protestoitunut hauraan demokratian varaan rakennettua uutta islamistista hallintoa.
Mursin lausunnoissa oli uhmakkaita elementtejä. Virkaanastujaispuheessaan hän osoitti halukkuutensa saada vapaaksi sheikki Omar Abdel-Rahmanin (1938–2017), joka oli Yhdysvalloissa tuomittu elinkautiseen vankeuteen terrori-iskun suunnittelusta. Abdel-Rahman oli suunnitellut kuusi kuolonuhria vaatineen pommi-iskun New Yorkin World Trade Centerissä vuonna 1993.
Myös suuri osa muslimeista koki Muslimiveljeskunnan islamistisen hallinnon sortovoimana, ja niinpä mielenosoitukset Mursia vastaan laajenivat alkukesästä 2013.
Joidenkin lehtitietojen mukaan satoja lapsia kidutettiin. Egyptin tuomioistuimet kovensivat rangaistuksia jumalanpilkkalain rikkomisesta, kirkkoja ja kristittyjen omaisuutta poltettiin, kristityt kauppiaat joutuivat sulkemaan liikkeensä, ja Mursin poliittisia vastustajia kidutettiin.
Myös suuri osa muslimeista koki Muslimiveljeskunnan islamistisen hallinnon sortovoimana, ja niinpä mielenosoitukset Mursia vastaan laajenivat alkukesästä 2013. Lopulta heinäkuussa Mursin hallinnon puolustusministeriksi valittu el-Sisi kaappasi vallan.
Elokuussa Egyptin armeija ja poliisi hajottivat Muslimiveljeskunnan mielenosoituksen Rabaa al-Adawijan -aukiolla Kairossa. Useat sadat Mursin kannattajat kuolivat. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch tuomitsi poliisin ja armeijat väkivaltaiset toimet jyrkästi. Järjestön johtaja Kenneth Roth kutsui Rabaa-aukion verilöylyä lähihistorian yhdeksi suurimmaksi yhden päivän aikana toteutetuksi mielenosoittajien tappamiseksi. Human Rights Watchin arvion mukaan pelkästään Rabaa-aukiolla kuoli elokuun 14. päivänä 2013 yli 800 siviiliä.
Joulukuussa Egyptin hallitus luokitteli Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi.
Rabaa al-Adawijan verilöylyn jälkeen Muslimiveljeskunnan kannattajien keskuudessa syntyi Rabaa-käsimerkki, jossa peukaloa pidetään keskellä kämmentä ja muita sormia ylhäällä.
Mursin jälkeen Muslimiveljeskunta katosi maan alle
Muhammed Mursin syrjäyttämisen jälkeen Muslimiveljeskunnan organisaatiot lännessä ovat pitäneet matalaa profiilia. Suomessa Rabitan nettisivut uudistettiin arabikevään alettua niin, että kaikki suorat viitteet Veljeskunnan toimintaan poistettiin. Vuonna 2014 Rabitan hallituksen puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse kiisti Helsingin Sanomien haastattelussa, että Rabitalla olisi mitään yhteyksiä Veljeskuntaan. Hänen mukaansa yksittäisillä muslimijohtajilla Euroopassa voi olla siteitä Egyptin Muslimiveljeskuntaan, mutta mitään muita siteitä eurooppalaisilla järjestöillä ei ole. "Yksi ihminen ei tee järjestöä", Yasin Ararse totesi tuolloin.
Lorenzo Vidinon mukaan Egyptin tilanne vuonna 2013 aiheutti kaikkialla länsimaissa sen, että Muslimiveljeskunta katosi julkisesta keskustelusta. Esimerkiksi Muslim Association of Britain ja Cordoba Foundation, joissa molemmissa tämän kirjoituksen alussa mainitulla Anas Altikritillä on johtava rooli, kiistivät tammikuussa 2016 kaikki yhteytensä Muslimiveljeskuntaan. Altikriti antoi silti henkisen tukensa Muslimiveljeskunnalle sanoessaan Guardian-sanomalehdelle: "Muslimiveljeskunta on kaikkein tärkein demokraattinen ääni, joka omaksuu monikulttuurisuuden, ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Mutta minulla ei ole yhdyssiteitä siihen. Uskon vain, että nämä arvot ovat olennaisia... tavoittaaksemme musliminuoret."
Vidinon mukaan Muslimiveljeskunnan reaktiot ympäri maailman noudattavat hyvin samantyyppistä kaavaa.
– Peruskuvio maailmalla on, että ennen arabikevättä eurooppalaiset järjestöt eivät erityisesti korostaneet yhteyttään Muslimiveljeskuntaan. Kun Mursi tuli valtaan, monet järjestöt olivat melko avoimia tuestaan Veljeskunnalle. Kun Mursi syöstiin vallasta, eri järjestöt salasivat yhdyssiteensä ja kielsivät olevansa missään suhteessa Muslimiveljeskuntaan.
Hallinnollisesti Muslimiveljeskunnan organisaatiot ovat rekisteröityneet kussakin maassa eivätkä ne ole juridisesti yhteydessä. Egyptin Muslimiveljeskunnan laajat kansainväliset yhteydet tulivat kuitenkin ilmi välittömästi Mursin valinnan jälkeen, jolloin Mursi kesällä 2012 kutsui neuvonantajikseen myöhemmin terrorijärjestöksi luokitellun IRFAN-Canadan johtajan Wael Haddaran sekä Islamic Reliefin toisen perustajan Essam El-Haddadin.
Vidino itse ei usko, että Muslimiveljeskunta sellaisenaan voidaan luokitella terroriorganisaatioksi, koska se on niin epäyhtenäinen ja hajallaan.
– Tilanteessa, jossa mikään on harvoin mustaa tai valkoista, on etsittävä harmaata vyöhykettä.
Mikä Muslimiveljeskunta?
- Perustettu 1928 Egyptissä
- Aktiivikannattajien määrää vaikea arvioida. Egyptissä jäseniä arviolta 900 000.
- Maailman suurin islamistijärjestö; pyrkii muodostamaan maailmanlaajan kalifaatin, eli islamilaisen yhteiskunnan, jonka lainsäädäntö perustuu islamin sharia-lakiin.
- Sanoutui irti väkivallasta 1970-luvulla mutta on rahoittanut terroristijärjestö Hamasia.
Lähteitä:
John Thorne and Hannah Stuart: Islam on Campus: A survey of UK student opinions. The Centre for Social Cohesion 2008.
Barry Rubin (toim.): The Muslim Brotherhood. The Organization and Policies of a Global Islamist Movement. Lontoo: Palgrave Macmillan 2010.
Pew Research Center: Muslim Networks and Movements in Western Europe. 2010.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkimusraportti: Muslimiveljeskunta luo tilaa radikalismille, ja siksi EU-maiden on lopetettava sen rahoittaminen
AjankohtaistaTuoreen tutkimusraportin mukaan Muslimiveljeskunnan verkostoon kuuluvat järjestöt esiintyvät demokratian tukijoina, mutta todellisuudessa ne toimivat eurooppalaisia arvoja vastaan.
