Toimittajalta: Kaatuiko suurmoskeija väärin perustein?
Saudi-Arabialla pelottelu saattoi johtaa harhaan, vaikka hankkeessa oli ehkä muita ongelmia.
Suurmoskeija suunnitteilla Suomeen, uutisoi Turun Sanomat 27. toukokuuta 2015. Yle ja Kotimaa24 komppasivat perässä. Asia ei herättänyt keskustelua. Muutamaa viikkoa myöhemmin Kirkko ja kaupunki sekä silloinen pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkolehti Valomerkki kertoivat, että itse asiassa koko hanke huolettaa jopa muslimeja.
Syynä on epäselvä rahoitus – ja sitä rahaa oli luvattu paljon, yli sata miljoonaa euroa. Mutta oli kesä, juhannus, ja kukaan ei sanonut mitään.
Kului kuukausi ennen kuin suurmoskeijasta tuli valtakunnallinen puheenaihe. Syynä oli eroakirkosta.fi-tiedote 22.7.2015. Sen mukaan kesä-heinäkuussa oli ollut poikkeuksellinen eropiikki, jonka yhtenä syynä oli se, että "kirkko rahoittaa suurmoskeijaa". Niin ei kukaan ollut väittänyt, mutta kirkkohallituksen avustama Fokus ry oli hankkeessa keskeinen. Sitä paitsi aivan aluksi kerrottiin, että myös Helsingin Diakonissalaitos on mukana.
Kun hankkeesta nousi porua, Diakonissalaitoksesta ei kuultu enää sanaakaan.
Kesästä 2015 lähtien tutkijat ovat useaan otteeseen tuoneet mediassa esiin moskeijahankkeeseen liittyviä mahdollisia ongelmia.
On esitetty, että koska Bahrain on hyvin riippuvainen Saudi-Arabiasta, moskeijahankkeeseen ujuttautuisi rahoituksen kautta ja saudiarabialaisen wahhabilaisuuden vuoksi fundamentalismia, joka johtaisi pahimmillaan väkivaltaiseen radikalismiin. Näin ollen moskeija ei toimisikaan integroitumisen edistäjänä vaan estäjänä. Muun muassa Saksasta saadut kokemukset ovat tutkijoiden mukaan olleet tällaisia.
Kun tällä hetkellä Saudi-Arabia ja Iran kalistelevat sapeleitaan, šiiayhteisöt eri puolilla Eurooppaa eivät liene mielissään öljyeuroilla rakennetuista sunnalaisista moskeijoista.
Helsingin suurmoskeijahankkeen aktiivimuslimit eivät ole wahhabiitteja. Ei heillä ole mitään yhteyksiä wahhabistisiin liikkeisiin.
Keskustelussa on kuitenkin ollut perustavanlaatuinen ongelma. Helsingin suurmoskeijahankkeen aktiivimuslimit eivät ole wahhabiitteja. Ei heillä ole mitään yhteyksiä wahhabistisiin liikkeisiin.
Oikeastaan koko epäily edes epäsuorana vihjauksena tuntuu loukkaavalta. Entä, jos wahhabismi ei liity asiaan mitenkään?
Helsingin suurmoskeijahanke sai alkunsa vuonna 2013 IslamExpo-messuilla. IslamExpoja järjestettiin Helsingissä kolmesti. Ensimmäinen oli vuonna 2008, toinen 2011 ja kolmas 2013. IslamExpot olivat Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) järjestämiä messuja. Niissä hyvin aktiivisena oli myös Suomen Islamilainen Yhdyskunta.
Vastaavanlaisia messuja pidettiin myös Lontoossa.
IslamExpojen taustalla vaikutti Federation of Islamic Organizations in Europe -kattojärjestö, jota pidetään Muslimiveljeskunnan ideologiaa edustavana organisaationa Euroopassa. Messujen puhujissa oli Muslimiveljeskunnan ideologiaa edustavia henkilöitä.
Useilla suurmoskeija-aktivisteilla taas on taustaa joko SINE:ssä tai Suomen Islamilaisessa Yhdyskunnassa, joka liitetään Muslimiveljeskunnan ideologiaan.
Suurmoskeijahankkeen lähtökohdissa ainakaan päällisin puolin mikään ei viittaa saudiarabialaiseen wahhabismiin vaan toiseen salafistiseen liikkeeseen, Muslimiveljeskuntaan.
Muslimiveljeskunta edustaa poliittista islamia. Sen tavoitteena on rakentaa yhteiskunta, jonka lainsäädäntö perustuu uskonnolliseen lakiin shariaan. Kun Veljeskunta vuonna 2012 pääsi Egyptissä presidentti Muhammed Mursin johdolla konkreettisesti toteuttamaan tavoitteitaan, tulos oli katastrofi.
Iso-Britannia pohti vakavasti, pitäisikö Muslimiveljeskunta luokitella terroristijärjestöksi. Ongelmana on, ettei Veljeskuntaa tavallaan ole edes olemassa, koska sen ideologiaa kannattelevat hyväntekeväisyysjärjestöt, yhdistykset ja yksittäiset henkilöt ovat itsenäisiä.
Yhteyttä al-Qaidaan ei enää ole. Päinvastoin moskeija itse on joutunut terrorismin kohteeksi.
Muslimiveljeskunta myös tuomitsee terrorismin. 1970-luvulla Egyptin Muslimiveljeskunnasta erosi radikaalisiipi, johon kuului muun muassa al-Qaidan nykyinen johtaja, lääkäri Ayman al-Zawahiri. Muslimiveljeskunta tuomitsee al-Qaidan jyrkästi.
Jos kerran suurmoskeijan aktivistit tuntevat enemmän tai vähemmän sympatiaa Muslimiveljeskuntaa kohtaan, eikö ole absurdia epäillä, että he rakentaisivat linnakkeen, joka edistäisi al-Qaida- tyyppisen väkivalta-aatteen leviämistä? Eikö hanke nimenomaan olisi tulppana väkivallalle?
Jos tutkijat olisivat ottaneet suurmoskeijahankkeeseen kantaa tältä pohjalta, yhtenä ennakkotapauksena olisi voinut olla Iso-Britannia. Isossa-Britanniassa tätä tulppa- tai palomuuriteoriaa on kokeiltu. Finsbury Parkin moskeija Lontoossa oli vuoteen 2003 asti al-Qaidan hallussa. Moskeija suljettiin pariksi vuodeksi, mutta kun se avattiin uudelleen vuonna 2005, se jäi tällä kertaa Muslimiveljeskunnan ideologiaan liitetyn Muslim Association of Britainin hallintaan. Yhteyttä al-Qaidaan ei enää ole. Päinvastoin moskeija itse on joutunut terrorismin kohteeksi.
Marraskuussa tuli tietoon, että moskeijan johtokunnan jäsen Mohammed Sawalha on terroristijärjestö Hamasin jäsen.
Muslimiveljeskunnan vaikutus on siintänyt myös Bahrainin päässä.
Tutkijat ovat kahta mieltä siitä, haittaako vai edistääkö Muslimiveljeskunta väkivaltaistumista. Toisten mielestä Veljeskunta on palomuuri, toisten mielestä taas kalteva pinta.
Pidemmän päälle isompana riskinä on nähty, että Veljeskunnan edustama vanhoillinen uskontulkinta sekä sen äärimmäinen tavoite poliittisen prosessin kautta muodostaa kalifaatti eivät sovi yhteen länsimaisen moniarvoisen demokratian kanssa.
Kun Kirkko ja kaupunki aiemmin viime elokuussa kaivoi veljeskuntalaisuuden taustoja, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami ja SINE:n entinen puheenjohtaja Anas Hajjar ei halunnut kommentoida Muslimiveljeskuntaa. Myös Suomen islamilaisen yhdyskunnan sekä Suomen islamilaisen neuvoston nykyinen puheenjohtaja kieltäytyi kommenteista.
Voi olla, että myöskään Veljeskunta-pohjalta suurmoskeijahanke ei olisi edistynyt. Se olisi kuitenkin ollut kokonaan eri prosessi kuin epämääräiseksi jäävä vihjailu siitä, että moskeijan kautta Suomeen leviäisi väkivaltainen jihadismi.
Muslimiveljeskunnan vaikutus on siintänyt myös Bahrainin päässä. Englanninkielinen Bahrain Mirror -lehti kertoi marraskuussa, että Helsingissä vieraillut Bahrainin kuningashuoneen edustaja, šeikki Abdul Latif Mahmood Al-Mahmood oli oman ilmoituksensa mukaan eronnut International Union of Muslim Scholarsista eli IUMS:sta.
Qatarissa päämajaansa pitävä IUMS on Muslimiveljeskunnan hengellisen isän, šeikki Jusuf al-Qaradawin johtama yhdistys.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomalaisen islamkoulun perustaja: "Tärkeää ei ole, millä nimellä kutsut itseäsi, vaan mitä teet"
AjankohtaistaHelsingin Diakonissalaitoksen tiloissa toimiva EIIHS-oppilaitos tarjoaa kolmen vuoden koulutusta "keskitien islamista". Sen sisarkouluja Euroopassa on yhdistetty Muslimiveljeskuntaan.
