YK:n pääsihteeri Antonio Guterres laski 20.12. seppeleen Beirutin satamaräjähdyksessä kuolleiden muistolle. Elokuussa 2020 tapahtuneessa ammoniumnitraatin räjähdyksessä kuoli 218 ihmistä ja loukkaantui 7000. Arviolta 300 000 menetti kotinsa.
Opettajan palkalla ei tule toimeen Libanonissa – työhönsä sitoutuneilla ammattilaisilla on silti intoa kouluttautua lisää
Psykososiaalista tukea käsittelevät Kirkon Ulkomaanavun koulutukset ovat tärkeitä, sillä Libanonissa muistetaan satamaräjähdys ja kärsitään talouskriisistä.
Kirkon Ulkomaanavulla on menossa koulutushanke Libanonin pääkaupunki Beirutissa. Hanketta koordinoiva Emma Pajunen kertoo, että joulukuussa hankkeessa on järjestetty koulutuksia opettajille erilaisista aiheista. Yksi aiheista oli psykososiaalisen tuen antaminen oppilaille.
– Opettajat oppivat, millaista psykososiaalinen tuki on ja milloin lapsi sellaista tarvitsee, Pajunen sanoo.
4. päivä elokuuta vuonna 2020 Beirutin satamassa räjähti. Räjähdys runnoi kaupunkia laajalta alueelta. Kirkon Ulkomaanavun hanke käynnistettiin satamaräjähdyksen jälkeen, koska räjähdys oli aiheuttanut tuhoja noin 200 koulussa. Kirkon Ulkomaanapu toimii kuudessa koulussa.
Opettajat tarvitseva tietoa psykososiaalisesta tuesta, koska räjähdys jätti jälkiä ihmismieliin.
– Oppilaat näkevät räjähdyksestä painajaisia ja muistavat sen myös valveilla ollessaan. Opettajat säikkyvät kovia ääniä, kuten ukkosta.
Yolande Bardaghi puhui opettajille lapsikeskeisestä opettamisesta joulukuun alussa. Keväällä koulutuksissa käsitellään etäopetusta, josta libanonilaisilla opettajilla onkin jo paljon kokemusta.
Innostunutta opiskelua talouskriisin keskellä
Libanon on talouskriisissä, joka on Maailmanpankin arvion mukaan maailman kolmen pahimman talouskriisin joukossa sitten 1800-luvun puolivälin. Arjesta selviäminen on vaikeaa melkein kaikille, ja sitä se on opettajillekin.
Opettajan kuukausipalkka on 1 500 000 Libanonin liiraa. Liiran arvo on romahtanut niin, että dollareiksi muunnettuna palkka on nykyisin noin 60 dollaria kuussa.
Emma Pajunen kävi seuraamassa koulutuspäivää, johon osallistui 15 opettajaa. He tulivat kahdesta eri koulusta. Aihe oli pedagogiikka, ja keskiössä oli lapsikeskeinen opettaminen.
Oppilaat näkevät räjähdyksestä painajaisia ja muistavat sen myös valveilla ollessaan.
Paikallinen kouluttaja Yolande Bardaghi puhui lasten erilaisista oppimisen tavoista ja haasteista sekä siitä, miten opettajan kannattaa ottaa ne työssään huomioon.
– Odotimme jännityksellä, onko opettajilla kiinnostusta tulla vapaa-ajallaan oppimaan uutta tässä tilanteessa, Emma Pajunen jatkaa.
Tunnelma koulutuksessa oli innostunut. Ranskan opettaja Lima Raidy ja tietotekniikan opettaja Aline Bin Issa pitivät koulutusta hyödyllisenä. Raidya innosti yhdessä opiskelu ja myös toisilta opettajilta oppiminen. Bin Issa koki tärkeäksi koulutuksen pedagogisen osuuden. Hän kertoi odottavansa etäopetusta koskevaa koulutusta.
Kirkon Ulkomaanapu tekee koulutushankkeessa yhteistyötä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja René Moawad -säätiön kanssa.
Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeessa Libanonissa kunnostetaan koulujen sisätiloja ja pihoja. Lapset ovat toivoneet pihoille lisää puita ja kiipeilytelineitä. Kuvassa on yksi kouluista, joissa Kirkon UIkomaanapu toimii.
Puolet oppilaista on poissa koulusta
Opettajat saavat hankkeessa koulutusta myös etäopetuskäytännöistä. Libanonissa opetus järjestettiin etäopetuksena melkein kahden vuoden ajan.
Syksyllä 2019 kouluja suljettiin maanlaajuisten, kuukausia jatkuneiden mielenosoitusten takia. Mielenosoituksissa vaadittiin hallituksen eroa ja haluttiin murtaa hallintojärjestelmä, jossa valta jaetaan uskontokuntien kesken.
Seuraavaksi koronarajoitukset pitivät koulut kiinni. Kouluille palattiin vasta syksyllä 2021.
– Joka ainoa oppilas sanoo, että haluaa olla koulussa. Opettajat ovat iloisia tavatessaan oppilaitaan ja nähdessään, että he voivat hyvin, Emma Pajunen kertoo.
Emma Pajunen koordinoi Kirkon Ulkomaanavun koulutushanketta Libanonissa.
Kahden koulun opettajia koulutuksessa tavatessaan hän kuuli, että toisessa niistä oli ennen etäopetukseen siirtymistä vähän yli 500 ja toisessa melkein 800 oppilasta. Surullista on, että pitkän etäopetuskauden jälkeen molemmille kouluille palasi vain noin puolet oppilaista. Toisessa koulussa oppilaita on esikoululaisista kuudes- ja toisessa yhdeksäsluokkalaisiin.
Köyhyyden lisääntyessä Libanonissa lapsista yhä suurempi osa on joutunut töihin tai naimisiin koulunkäynnin sijasta. Osa vanhemmista pelkää koronavirusta, eikä sen takia päästä lasta kouluun.
UNICEF:in marraskuussa julkaiseman raportin mukaan 260 000 kouluikäistä libanonilaislasta ei tällä hetkellä käy koulua. Pakolaislapsista koulun ulkopuolella on 440 000 kouluikäistä.
Kaikesta huolimatta koulutukseen osallistuneet opettajat kuulostelevat toiveikkaina, josko useampi oppilas pääsisi jatkamaan koulua keväällä. Aline Bin Issa kertoi toivovansa eniten sitä, että kaikki palaavat kouluun.
Opettajat Lima Raidy (oik.) ja Joanna Sader osallistuivat koulutuspäivään, joka järjestettiin osana KUA:n koulutushanketta Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
Opettajan palkka ei riitä elämiseen
Opettajat kertoivat Emma Pajuselle, että kaukana kouluista asuvilla kollegoilla on vaikeuksia päästä töihin. Rahat eivät meinaa riittää matkakuluihin.
Polttoaine, mutta myös muut perushyödykkeet, kuten vesi ja ruoka ovat Libanonissa todella kalliita. Ruoan hinta on noussut yli 700 prosenttia lokakuun 2019 jälkeen.
Selvitäkseen Libanonissa ihmiset tarvitsevat sukulaisia, jotka voivat lähettää dollareita ulkomailta. Tai sitten pitää tehdä useampaa kuin yhtä työtä.
– Monilla opettajilla on ilta- ja viikonlopputöitä muilla aloilla. Myös sähkön puute vaikeuttaa opettajien työtä. Valtio jakelee sähköä Beirutissa 1‒3 tuntia päivässä. Kaikki sähköä vaativat työasiat, kuten tulostaminen, pitää ehtiä tehdä sinä aikana, Pajunen kertoo.
Onneksi koulupäivien aikana on valoisaa, eikä luokissa ole vielä kovin kylmä. Oppilaita kuitenkin kehotetaan pukeutumaan lämpimästi.
Opettajien ammattiliitto järjestää lakkoja, joiden takia koulupäivät ovat välillä katkolla.
Kaiken tämä keskellä ihmetyttää, miten opettajat haluavat tulla töihin, eihän työpaikalla ei voi edes säilyttää eväitä jääkaapissa, tai lämmittää ruokaa. Lima Raidyn vastaa tähän, ettei tee työtä vain palkan takia, vaan opettaminen on hänelle elämäntehtävä.
KUA:n koulutushanke Libanonissa jatkuu kesään 2022 saakka. Keväällä järjestetään eniten apua tarvitseville lapsille tukiopetusta parina päivänä viikossa. Kaikissa kuudessa koulussa pidetään kerran viikossa myös hyvinvointiklubi oppilaille.
Kerhossa käsitellään vakavia aiheita, kuten lasten huolia perheiden taloudellisesta selviämisestä. Siellä myös rentoudutaan liikunnan ja taiteen avulla. Köyhimpien oppilaiden perheille annetaan käteisapua, jotta perheet voivat hankkia perushyödykkeitä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Syyrialaiset eivät ole luopuneet toivosta” – sitä tuo pääkaupunkiseudun seurakuntien tuki koulunkäyntiin
AjankohtaistaSyyrian sota on kestänyt yli kymmenen vuotta. Noin 400 000 ihmistä on kuollut, neljä viidestä elää köyhyysrajan alapuolella ja pakolaisia on miljoonia.
