null Osa kävijöistä katosi koronapandemian myötä – Espoon mielenterveysyhdistys ei tiedä, mitä heille nyt kuuluu

Espoon mielenterveysyhdistyksen toiminnanohjaaja Virpi Guttorm toivoo, että yhdistyksen kolmen toimipisteen ovet voitaisiin avata uudelleen ja jatkaa toimintaa.

Espoon mielenterveysyhdistyksen toiminnanohjaaja Virpi Guttorm toivoo, että yhdistyksen kolmen toimipisteen ovet voitaisiin avata uudelleen ja jatkaa toimintaa.

Osa kävijöistä katosi koronapandemian myötä – Espoon mielenterveysyhdistys ei tiedä, mitä heille nyt kuuluu

Koronarajoitukset keskeyttivät ryhmätoiminnan eikä mielenterveyskuntoutujia pystytä nyt tukemaan riittävästi.

Keväällä koronapandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä osa ryhmätoimintaan osallistuneista mielenterveyskuntoutujista katosi eikä heistä ole kuulunut sen jälkeen.

Kun toiminta saatiin uudelleen käyntiin, kaikki eivät palanneet ryhmiin. Espoon mielenterveysyhdistys (EMY) toiminnanohjaaja Virpi Guttorm sanoo, että kadonneista on nyt suuri huoli. Heidän voinnistaan ei ole mitään tietoa.

– Yhdistyksemme toimintaan saa tulla kuka tahansa sellaisena kuin on. Emme kysele kävijöiden nimiä emmekä yhteystietoja. Osa on jo aiemmin antanut meille tietonsa ja jotkut ovat nyt ottaneet meihin yhteyttä. Pystymme soittamaan vain niille, joiden puhelinnumero meillä on. Siksi toivomme ihmisten ottavan rohkeasti yhteyttä meihin, Virpi Guttorm sanoo.

Jotkut kieltäytyvät maskeista, toiset pelkäävät ja jäävät yksin kotiin

Espoon mielenterveysyhdistys yhdistää ja aktivoi psyykkisistä ongelmista kärsiviä monin keinoin. Sillä on Espoossa kolme toimipistettä ja ennen koronapandemiaa noin 60 ryhmää toimintakauden aikana. Lisäksi se järjesti retkiä, leirejä sekä päivittäin pidettiin talkoita ja yhteisiä ruokailuja.

Yhdistys tarjoaa muun muassa vertaistukea, yhdessä olemista. Niillä torjutaan yksinäisyyttä ja tarjotaan kävijöille mielekästä tekemistä. Suuri osa kävijöistä on yksinasujia. Yhdistyksen toiminta on monelle pitkäaikainen ja hyvin tärkeä osa elämää.

Koronan aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet Espoon mielenterveysyhdistyksen kävijöihin monin eri tavoin. Joillekin pitää painottaa, että viranomaisten ohjeet on otettava todesta, kädet on pestävä eikä nyt voi olla lähikontaktissa kenenkään kanssa. Toiset eivät halua tai voi käyttää kasvomaskia ja epäilevät koko asiaa. Jotkut taas pelkäävät taudin tarttumista niin, että ovat linnoittautuneet kotiin neljän seinän sisälle.

Olemme miettineet yhdessä arjen voimavaroja ja mitkä ovat sen päivän kantavia hetkiä.
– Virpi Guttorm

Guttormin mukaan koronan tarttumisen pelko estää joitakin käymästä verikokeessa tai lääkärin vastaanotolla. Silloin perussairauksien, kuten diabeteksen, hoito viivästyy.

Poikkeuksellisena aikana korostuu ihmisen oman mielen hallinta. Guttormin mukaan puhelinkeskustelujen aikana on harjoiteltu hetkessä olemista ja mietitty keinoja suunnata ajatukset hyviin asioihin.

– Olemme miettineet yhdessä arjen voimavaroja. Mitkä ovat sen päivän kantavia hetkiä? Pienistä asioista on nyt tullut suuria, kuten siitä, että tuntee kahvin tuoksun tai voi seurata luonnon tapahtumia. Innostamme kaikkia lähtemään ulos kävelylle, Virpi Guttorm sanoo.

Hän on havainnut, että koronarajoitusten aikana jotkut ovat aktivoituneet ihmissuhteissa. He pitävät nyt aiempaa enemmän yhteyttä esimerkiksi omiin vanhempiinsa, huolehtivat kaverin jaksamisesta ja sopivat yhteisiä kävelytreffejä toisten kuntoutujien kanssa.

Toiminta siirtyi Avomielin-verkkoon

Mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta siirrettiin koronanrajoitusten alettua verkkoon muutamassa päivässä. EMY loi ensin omaa verkkotoimintaa, mutta pian sen tilalle perustettiin pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten yhteinen kohtaamispaikka Avomielin-verkko, joka toimii Discord-keskustelualustalla.

Avomielin-sivuilla voi pelata pelejä toisten kanssa, osallistua levyraatiin, askarrella yhdessä, kysellä toisten kuulumisia ja keskustella tai kertoa omista tuntemuksistaan. Yhdistyksen työntekijä on arkipäivisin seurana ja ohjaamassa nettikeskustelua.

Yhdistykseen on tullut itsetuhoisuudesta kertovia hätäpuheluita, mutta niiden määrä ei ole suuri.

– Valitettavasti vain osa kävijöistämme käyttää nettiä. Kun toimipaikkamme olivat vielä auki, tarjosimme kaikille henkilökohtaista opastusta netissä olevien palvelujen käyttämiseen. Kynnys oli liian korkea eikä opastusta käytetty, Virpi Guttorm sanoo.

Hänen mukaansa kuntoutuminen voi pysähtyä tai ottaa takapakkia, jos elämästä jää pois kuntouttava sisältö.

Virpi Guttorm myöntää, että tällä hetkellä Espoon mielenterveysyhdistys ei pysty auttamaan mielenterveyskuntoutujia riittävästi. Auttamisessa on nyt selkeä vaje. Apua kuitenkin tarvittaisiin. Yhdistykseen on tullut itsetuhoisuudesta kertovia hätäpuheluita, mutta niiden määrä ei ole suuri.

– Yhdistyksemme työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteinen toive on, että voisimme palata arkeen ja avata tilat fyysisille kohtaamisille ja toiminnalle, Virpi Guttorm sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi