null Pääkirjoitus: Ahneus ja vallanhimo jakavat maailmaa

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Ahneus ja vallanhimo jakavat maailmaa

Jotta demokratia selviää, pitää yhdessä puolustaa niitä arvoja, joihin se perustuu.

Tuskin olen ainoa, joka aamulla herätessään miettii, kannattaako avata kännykkä ja alkaa lukea uutisia. Maailma on ajautunut tilaan, jossa ahneus, vallanhimo ja voima jylläävät. Maailmanpolitiikassa säännöillä ei näytä olevan väliä. Suurvallat jakavat maailmaa keskenään, ja pienillä mailla ollaan valmiita pyyhkimään pöytää.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa suurvallat jakoivat maailman keskenään ja haalivat käyttöönsä sen luonnonvarat. Niin ne haluavat tehdä nytkin. Toista maailmansotaa edelsi valtionpäämiesten kokous Münchenissä, nyt kaupungissa kokoontui Nato.

Vuonna 1938 Britannian pääministeri Neville Chamberlain tapasi siellä Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin. Chamberlain palasi kokouksesta ja kertoi saavuttaneensa ”rauhan meidän elinajaksemme”. Hinnan maksoi ensin Tšekkoslovakia, sitten Puola ja lopulta koko maailma.

Trumpin hallinto näyttää olevan valmis antamaan Venäjälle kaiken, mitä se haluaa.

Nyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin fanit uskovat taustalla olevan jonkinlaisen nerokkaan suunnitelman. Trump itse sanoo tuovansa maailmaan rauhan. Ei kuitenkaan siltä näytä, vaan pikemminkin vuoden 1938 toisinnolta.

Trumpin hallinto näyttää olevan valmis antamaan sodan aloittaneelle Venäjälle kaiken, mitä se haluaa. Trump syyttää hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa sodasta ja mielistelee diktaattoreita. Heidän kanssaan löydetään yhteisiä etuja. Omilla liittolaisilla Euroopassa ei ole niin väliä: heitä voidaan syyttää sananvapauden polkemisesta ja tukea poliittisesti niitä maita ja puolueita, joita Venäjäkin pitää hyvinä.

Euroopan on aika ryhdistäytyä ja koota rivit.

Euroopan johtajien on syytä miettiä, mitä olisi itse pitänyt tehdä toisin jo vuosia sitten. On aika ryhdistäytyä ja koota rivit. Identiteettipoliittinen riitely ja kulttuurisodat ovat luoneet rintamalinjoja paitsi Yhdysvaltain myös Euroopan sisälle. Samalla on jäänyt huomaamatta todellinen vaara, joka uhkaa koko demokraattista järjestelmää.

Tämän kaiken keskellä on luonnollista tuntea itsensä avuttomaksi. Silti niin ei pidä antaa käydä. Pitää tiedostaa, että meitä erottavista asioista huolimatta olemme kaikki samassa veneessä. Jotta demokratia selviää, pitää yhdessä puolustaa niitä arvoja, joihin se perustuu. Sen tuhannet taas maanantaina, hyökkäyssodan alkamisen kolmantena vuosipäivänä, tekivät osoittamalla Senaatintorilla mieltään Ukrainan ja oikeudenmukaisen rauhan puolesta. 

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.