null Paavi vetosi joulupuheessaan rauhan puolesta – Venäjä iski Ukrainaan ohjuksilla

Paavi Franciscus piti perinteisen joulupäivän puheensa Rooman Pietarinkirkon pylväikön parvekkeelta. Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva

Paavi Franciscus piti perinteisen joulupäivän puheensa Rooman Pietarinkirkon pylväikön parvekkeelta. Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva

Ajankohtaista

Paavi vetosi joulupuheessaan rauhan puolesta – Venäjä iski Ukrainaan ohjuksilla

Betlehemissä joulua vietettiin Gazan sodan varjossa Jeesuksen syntymäkirkossa.

Paavi Franciscus piti joulupäivänä perinteisen urbi et orbi -puheensa ("kaupungille ja maailmalle") Rooman Pietarinkirkon parvekkeelta. Hän kytki puheensa katolisen kirkon riemuvuoteen, joka alkoi jouluaattona ja jota vietetään koko ensi vuoden ajan.

Paavi avasi jouluaattona Pietarinkirkon Pyhän oven, joka avataan vain riemuvuosien aikana. Riemuvuotta vietetään katolisessa kirkossa normaalisti vain joka 25. vuosi.  Roomaan odotetaan saapuvan vuoden aikana jopa 32 miljoonaa pyhiinvaeltajaa.

Riemuvuoden teemana on nyt Toivon pyhiinvaeltajat. Katolisessa kirkossa ensimmäisen varsinaisen riemuvuoden julisti paavi Bonifatius VII vuodeksi 1300. Paavi Franciscuksen aikana on vietetty vuonna 2015 myös erityistä Laupeuden riemuvuotta.

Paavi Franciscus totesi puheessaan riemuvuoden oven symboloivan Jeesusta, pelastuksen ovea, joka on auki jokaiselle. Hänen mukaansa Jeesuksen syntymä tuo jokaiselle ihmiselle Jumalalta viestin: ”Rakastan sinua, annan anteeksi, tule takaisin luokseni, sydämeni ovi on auki.”

Paavi rukoili, Venäjä vastasi omalla tavallaan

Puheessaan paavi Franciscus vetosi voimakkaasti rauhan puolesta ja mainitsi nimeltä useita maita, joissa on parhaillaan käynnissä sota tai muu vakava konflikti. Paavi rukoili, että aseet vaikenisivat sodan repimässä Ukrainassa, ja kannusti osapuolia dialogiin ja neuvotteluihin oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saamiseksi.

Hän rukoili loppua Lähi-idän sodalle ja kertoi Betlehemin seimen tuovan hänelle mieleen Israelin ja Palestiinan kristittyjen tilanteen. Hän nosti esiin erityisesti Gazan, jossa on sodan seurauksena vakava humanitaarinen kriisi. Paavi rukoili aselevon ja panttivankien vapauttamisen puolesta ja sen puolesta, että alueen asukkaisille saataisiin apua.

Paavi muisti myös Libanonin ja Syyrian kristittyjä, jotka nyt elävät muutoksen keskellä. Hän rukoili, että sodan riivaamalla alueella saataisiin aikaan vuoropuhelu ja rauha.

Tapaninpäivänä paavi vieraili Rooman suurimmassa vankilassa ja avasi siellä kappeliin vievän oven riemuvuoden kunniaksi. Hän halusi tuoda vangeille toivon sanomaa. Paavi oli vankilassa odotettu vieras, sillä hän on käynyt aiemminkin vankiloissa tapaamassa vankeja.

Ukrainan 24. mekanisoidun prikaatin sotilaspappi Yurii piti jouluaaton jumalanpalveluksen lähellä etulinjaa Donetskin alueella. Kuva: Evgeniy Maloletka/AP/Lehtikuva.

Ukrainan 24. mekanisoidun prikaatin sotilaspappi Yurii piti jouluaaton jumalanpalveluksen lähellä etulinjaa Donetskin alueella. Kuva: Evgeniy Maloletka/AP/Lehtikuva.

Ukrainassa myös maan ortodoksit viettivät tänä vuonna toista kertaa joulua gregoriaanisen kalenterin mukaan eli samaan aikaan kuin länsimaissa. Venäjän ortodoksisessa kirkossa noudatetaan yhä juliaanista kalenteria, jonka mukaan Jeesuksen syntymää vietetään vasta tammikuun seitsemäntenä.

Venäjä ei paavin puheita kuunnellut, vaan iski jouluaamuna voimalla Ukrainan energialaitoksiin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä ampui maahan yli 70 ohjusta ja sata lennokkia. Hän tuomitsi hyökkäyksen ja kutsui iskuja epäinhimillisiksi ja sen ajoitusta eli joulua tahalliseksi.

Betlehemin joulua varjosti Gazan sota

Jeesuksen syntymäkaupungissa Betlehemissä joulua vietettiin Gazan sodan ja Israelin miehityksen varjostamana. BBC:n mukaan kaupungissa oli vain hyvin vähän turisteja, vaikka joulu on normaalisti sesonkiaikaa. Jeesuksen syntymäkirkon edustalle ei ollut pystytetty joulukuusta eikä koristeita näkynyt katukuvassa. Palestiinalaiskristityt osallistuivat kuitenkin joulunajan jumalanpalveluksiin.

Kaupungin luterilainen pappi Munther Isaac kertoi BBC:lle, että hänen vanhempansa ja sisarensa ovat niiden muutaman sadan kristityn joukossa, jotka ovat jo 14 kuukauden ajan hakeneet suojaa Gazan kahdesta kirkosta.

Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä vietettiin joulupäivänä messua. Kirkko on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen. Kuva: Matias Delacroix/AP/Lehtikuva.

Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä vietettiin joulupäivänä messua. Kirkko on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen. Kuva: Matias Delacroix/AP/Lehtikuva.

Syyriassa kristityt viettivät ensimmäistä joulua Bašar al-Assadin kukistumisen jälkeen. Heidän joulunviettoaan varjosti huoli ja epävarmuus tulevasta. Sadat kristityt marssivat mielenosoituksissa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa jouluaattona sen jälkeen, kun Syyrian pohjoisosassa sijaitsevassa Suqaylabiyahissa islamistisen Ansar al-Tauhidi -ryhmän vierastaistelijat sytyttivät joulukuusen tuleen.

Damaskosta hallitsevan Hayat Tahrir al-Sham -ryhmän eli HTS:n johtaja Ahmad al-Sharaa julkaisi jouluaattona kannanoton, jossa hän lupasi, että kuusen polttajat saavat rangaistuksen. HTS on vakuuttanut maan kristittyjen saavan elää rauhassa.

Pariisissa Ranskassa oli puolestaan erityinen syy juhlaan. Notre Damessa vietettiin nyt ensi kertaa joulunajan messuja sitten vuoden 2019 tuhoisan tulipalon. Jouluaattona kirkossa pidettiin neljä jumalanpalvelusta, joihin osallistui tuhansia ihmisiä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.