Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Demokratia tuottaa onnellisuutta

Suomi on kärkipäässä paitsi onnellisuudessa myös demokratiassa. Näillä kahdella asialla on vahva yhteys keskenään. Äänioikeutta kannattaa käyttää.

26.03.2025 13:00
Pauli Juusela

Suomi on YK:n tukeman The World Happiness -raportin mukaan jo kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Vaikka se ei aina näkyisi naamasta, niin näin me itse itseämme arvioimme.

Tulos ei tarkoita sitä, ettei parannettavia asioita löytyisi tai että kaikki olisivat onnellisia kaiken aikaa. Onnellisuusraportissa arvioidaan kyselyllä saatuja tuloksia suhteessa erilaisiin muuttujiin, kuten bruttokansantuotteeseen, terveiden elinvuosien odotteeseen, sosiaaliseen tukeen, vapauteen, anteliaisuuteen ja korruption tasoon.

Professori Juho Saari sanoo Kirkko ja kaupungin verkkosivujen jutussa, että Suomella on ollut instituutio-onnea. Arjen kannalta tärkeät palvelut, kuten pankit ja kaupat, liikenne ja tietoliikenne, poliisi ja pelastuslaitos sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, toimivat. Täällä ei tarvitse lahjoa lääkäreitä, opettajia tai poliisia, vaan voimme luottaa viranomaisiin. Tulonsiirrot toimivat. Sairaalahoitoa saadakseen ei tarvitse vakuutusta.

Toimiva demokratia on olennainen taustatekijä tälle kaikelle. The Economist -lehden demokratiaindeksin mukaan maailmassa on tällä hetkellä vain 25 maata, jotka voidaan arvioida täysiksi demokratioiksi. Kärjessä muiden Pohjoismaiden ja Uuden Seelannin kanssa on Suomi.

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia arvoivan Freedom House -järjestön mukaan Suomi on näiden oikeuksien toteutumisessa maailman maista ykkönen, ainoa täydet sata pistettä saanut maa.

Kaikki lähtee lähidemokratiasta.

Demokratiassa oleellista on äänioikeus: saamme itse valita päättäjät sekä kansalliselle että paikalliselle tasolle. Itse asiassa kaikki lähtee lähidemokratiasta. Onkin outoa, että kunta- ja aluevaalien äänestysprosentit ovat pudonneet alhaisiksi, vaikka niissä valitaan ne luottamushenkilöt, jotka hoitavat meitä lähimpänä olevia asioita.

Kuntavaaleissa on kyse kouluista, varhaiskasvatuksesta, asuinympäristöstä, liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä kunnan vetovoimasta yrityksille. Helsingissä kaupunki järjestää myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtivat hyvinvointialueet, joihin päättäjät valitaan aluevaaleissa.

Nyt kannattaa käyttää oikeutta, jota suurimmalla osalla ihmisistä maailmassa ei ole: äänestämistä vapaissa vaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.