Pääkirjoitus: Demokratia – paras huonoista

Pääkirjoitus: Demokratia – paras huonoista

Edustuksellinen demokratia vaaleineen ja vanerisine äänestyskoppeineen heijastelee 1900-luvun yhteiskuntaa. Se meni jo.

Kuntavaalien äänestysprosentti putosi viime kerralla alle kuudenkymmenen. Vantaalla äänesti vain puolet äänioikeutetuista. Demokraattinen järjestelmä tuntuu yskivän. Toisaalta: jos seurakuntavaaleissa päästäisiin edes tuollaisiin lukuihin, sitä pidettäisiin suoranaisena äänitsunamina.

Vuoden 2014 seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 15,5. Pääkaupunkiseudulla vaihteluväli oli Kauniaisten ruotsinkielisen seurakunnan 25,1 prosentista Tikkurilan seurakunnan kuuteen prosenttiin.

Toisaalta: demokratiaan kuuluu myös vapaus olla äänestämättä. Edustuksellinen demokratia vaaleineen, valtuustoineen ja vanerisine äänestyskoppeineen heijastelee 1900-luvun yhteiskuntaa. Se meni jo. Globalisaatio ja tekniikan kehitys ovat muuttaneet merkittävästi osallistumisen tapoja. Matala äänestysaktiivisuus ei välttämättä enää merkitse yhteiskunnallista passiivisuutta.

Päättäjät näkyvät laitostuvan hallintoelimiinsä ja hehku tuntuu hiipuvan heidän sydämestään.

Taisi olla Winston Churchill, joka kutsui demokratiaa huonoimmaksi valtiomuodoksi lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu. Ehkä demokratiaa ei siis kannata päästää kuihtumaan. Sitra julkaisi viime viikolla kaksitoista ehdotusta äänestysaktiivisuuden palauttamiseksi. Ehdotuksissa on kaksi keskeistä piirrettä: ne korostavat päätöksenteon tuomista lähemmäksi arkea ja erilaisten ihmisten kohtaamisen tukemista.

Lunastaakseen paikkansa ihmisten mielessä ja sydämessä demokratian on kehityttävä vastaamaan nykymaailmaa, sanoi Sitran asiantuntija Elina Kiiski Kataja ehdotusten saatteessa. Kyse ei siis ole vähemmästä kuin siitä, mitä osallisuus merkitsee. Jo nyt. Tulevaisuudesta puhumattakaan.

Sekä kunnallista että seurakunnallista päätöksentekoa leimaa tappava tottuminen. Päättäjät näkyvät laitostuvan hallintoelimiinsä ja hehku tuntuu hiipuvan heidän sydämestään.

Jos yhteisten asioiden hoitaminen sen sijaan hohkaisi intoa ja intohimoa ja päätökset näkyisivät parempana arkena, saattaisivat vaalitkin kiinnostaa ihan toisella tavalla kuin nyt.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: