Pääkirjoitus: Euroopan rajoilla pelataan ihmishengillä
Ceutan kaltaiset tapahtumat ovat uhka niille, jotka oikeasti tarvitsevat apua.
Toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa vuonna 1951 Genevessä solmittu YK:n pakolaissopimus syntyi tarpeeseen. Sellaista sopimusta olisi tarvittu jo aiemmin, kun natsi-Saksan vainoja paenneilta juutalaisilta suljettiin rajoja ja heitä jopa käännytettiin takaisin kuolemaan.
Sopimuksen on allekirjoittanut 149 maata, joukossa Suomi. Sen mukaan pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvaa voi saada myös toissijaisen suojelun tarpeen, kuten sodan, perusteella.
Kun Espanjalle kuuluvan Ceutan rajan ylitti 72 000 ihmistä, joista lähes kaikki ovat palanneet takaisin, kyse ei ainakaan suurimmalta osalta ollut turvapaikan tarpeesta. Pikemminkin tämänkaltaiset ilmiöt ovat uhka niille, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Ne hämärtävät sitä, kuka on pakolainen, ja uhkaavat saattaa koko järjestelmän kriisiin.
Masinoituja tapahtumia käytetään eri maissa monella tapaa poliittisesti hyväksi.
Tämänkaltaisia masinoituja tapahtumia käytetään eri maissa monella tapaa poliittisesti hyväksi niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Aina löytyy niitä, jotka haluavat hajottaa Euroopan unionia.
Ihmiset ovat tässä pelinappuloita, joiden kohtalona on pahimmassa tapauksessa hukkua Välimereen. Turvaa etsiviä pakolaisia, ympäristökatastrofeja pakenevia tai ihan vain paremman elämän toivossa Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia käyttävät hyväkseen salakuljettajat ja ihmiskauppiaat, koronkiskurit, katteettomia lupauksia antavat koulutusagentit, halpatyövoimaa hyödyntävät yritykset ja kaikenlaiset diktaattorit ja itsevaltiaat. Viattomia ihmisiä kuolee heidän uhreinaan.
On perin inhimillistä ja ymmärrettävää, että työttömyyden ja köyhyyden keskeltä halutaan lähteä etsimään parempaa elämää. Niin suomalaisetkin ovat historiansa aikana tehneet. Maasta toiseen muutetaan paitsi työn vuoksi myös opiskelemaan tai rakkauden takia. Siirtolaisuudelle on kuitenkin omat väylänsä, ja vastaanottajamailla on oikeus luoda sille pelisäännöt.
Oikeasti vaarassa olevat ihmiset tarvitsevat turvaa. Heidät on pystyttävä erottamaan joukosta niin, ettei ketään palauteta kuolemanvaaraan, ja maahanmuuttokeskustelussa heidät on syytä erottaa siirtolaisista.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hukkuneiden nimiä luetaan Helsingin Vanhassa kirkossa
AjankohtaistaVälimerelle hukkuneet tai rekkoihin tukehtuneet ovat ihmisiä, eivät numeroita.
