Pääkirjoitus: Kaikkia auttavia käsiä tarvitaan
Tuntuu oudolta, että järjestöihin kohdistuvien leikkausten lisäksi niiden työtä näytetään jopa pilkattavan.
Vielä jokunen vuosi sitten Suomessa vallitsi yksimielisyys siitä, että kolmannen sektorin järjestöt ovat valtion ja kuntien tukena olennaisen tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari.
Järjestöt ja seurakunnat tavoittavat ihmisiä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Ne ovat ketteriä toimijoita, tarjoavat vertaistukea, tuovat esille niiden ääntä, joita ei muuten kuulla, ja ovat lisäksi kustannustehokkaita. Ilman järjestöjen ja seurakuntien tekemää ennaltaehkäisevää ja ihmisten elämäntilanteita tukevaa työtä monet ongelmat olisivat paljon vaikeampia ja nielisivät myös enemmän verovaroja. Yhteiskuntarauha ja kokonaisturvallisuus olisivat heikommalla tolalla.
Tuntuu oudolta, että järjestöihin kohdistuvien leikkausten lisäksi niiden työtä näytetään jopa pilkattavan.
Kun edessä on valtion budjettiin kohdistuvia lisäleikkauksia ja hyvinvointialueidenkin rahat ovat tiukoilla, kolmannen sektorin toimijoiden apua tarvittaisiin entistä enemmän. Niin tarvitaan myös kirkon diakoniatyötä ja kasvatusta. Muuten edessä on todella kylmää kyytiä kaikkein heikompiosaisille. Esimerkiksi Kehitysvammaliiton toiminta on vaarassa loppua tyystin, muutosneuvottelut ovat käynnissä.
Kolmannen sektorin toimijoiden apua tarvittaisiin entistä enemmän.
Kirkon tuore Diakoniabarometri tuo esiin seurakuntien diakonian ja kasvatuksen työntekijöiden työssään kohtaamien ihmisten elämäntilanteita: köyhyyttä ja taloudellista niukkuutta, henkistä ja fyysistä väsymystä, kipuja, lisääntyviä mielenterveyden haasteita, yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta.
Helsingin seurakuntayhtymän asiakaskyselyssä puolestaan käy ilmi, että köyhyys ja yksinäisyys liittyvät toisiinsa. Monien tilannetta vaikeuttaa myös digisyrjäytyminen: tarjolla olevan avun hakeminen ei onnistu ilman tukea.
Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteen vaikeutuminen näkyy myös ruoka-avun tarpeen lisääntymisessä. Ruoka-apu.fi-palvelussa mukana olevista 330 toimijasta 71 prosenttia kertoo asiakasmääränsä kasvaneen vuonna 2025. Samaan aikaan jaettava on vähentynyt, sillä kaupat torjuvat aiempaa tehokkaammin hävikkiä. Ruoka-apua hakee Suomessa jopa 200 000 ihmistä vuodessa.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Työssäkäyvien rahat eivät riitä ja pariskuntia päätyy asunnottomiksi – kirkon työntekijät kertovat kasvavasta hädästä uudessa tutkimuksessa
AjankohtaistaSosiaaliturvan leikkaukset ja köyhyys kasautuvat samoille ihmisille, kertovat kirkon diakonian ja kasvatuksen työntekijät. Valtaosa toivoo kirkolta nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista vaikuttamista.
