Pääkirjoitus: Kirkko saa ottaa kantaa, mutta ei heristellä sormea
Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista pitää hyvänä, että kirkko vastustaa vähempiosaisten asemaa heikentäviä leikkauksia ja puhuu ympäristönsuojelun puolesta.
Kirkko ja kaupunki tilasi Verian-tutkimusyhtiöltä kyselytutkimuksen siitä, miten hengellisyys ja politiikka kytkeytyvät toisiinsa. Koska kyselyn vastauskielenä oli suomi, maahanmuuttajia ei vastaajissa juuri ollut. Heidän osallistumisensa olisi todennäköisesti kasvattanut niiden osuutta, jotka sanovat uskovansa Jumalan olemassaoloon.
Tutkimuksen mukaan usko Jumalaan on yleisempää niiden keskuudessa, jotka identifioivat itsensä poliittiseen oikeistoon. Vasemmistolaisimpaan kolmannekseen kuuluvista 24 prosenttia, keskelle asemoituvista 35 prosenttia ja oikeistolaisimmista 43 prosenttia vastasi pitävänsä Jumalan olemassaoloa ainakin todennäköisenä. Kirkkoon kuuluvissa Jumalaan uskovien osuus kasvaa kaikissa ryhmissä, kuten olettaa sopikin.
Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirkon tulee puhua ympäristönsuojelun puolesta (69 %), vastustaa vähempiosaisten asemaa heikentäviä budjettileikkauksia (69 %) sekä puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia (66 %). Vasemmalla yhdeksän kymmenestä vastaajasta toivoo kirkon toimivan näiden väittäminen mukaisesti, mutta myös oikeistolaisimpaan kolmannekseen kuuluvista puolet katsoo, että kirkon on syytä ottaa kantaa näiden asioiden puolesta. Vain joka neljäs oikeistolainen vastaaja on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, ettei kirkko saisi kritisoida vähäosaisiin kohdistuvia budjettileikkauksia.
Kirkko on yhteiskunnallinen keskustelija, ei oppimestari.
Toisaalta puolet vasemmalle sijoittuvista ja 79 prosenttia oikealle sijoittuvista vastaajista pitää hyvänä, että kirkko keskittyy hengellisiin asioihin eikä puutu politiikkaan. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija Kimmo Ketola tulkitsee tätä Kirkko ja kaupungin haastattelussa niin, että kirkon kantojen ei pidä kytkeytyä minkään puolueen ohjelmaan.
Niin oikealla kuin vasemmalla vierastetaan yhtä lailla sitä, että kirkko kertoisi poliitikoille, mikä on oikein tai väärin. Kantaa siis sopii ottaa, mutta sitä ei pidä tehdä ylhäältä päin sormea heristellen. Kirkko on yhteiskunnallinen keskustelija, ei oppimestari. Sen kannanottojen on siksi oltava hyvin perusteltuja ja liityttävä sen omiin arvoihin ja tehtävään.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko saa ottaa kantaa myös poliittisiin kysymyksiin, sanovat puoluepolitiikassa vaikuttavat kirkkovaltuutetut
AjankohtaistaElina Nykyri, Markku Weckman, Petteri Auvinen ja Sini Juuti kertoivat Kirkko ja kaupungille ajatuksiaan uskonnon ja politiikan suhteesta.
