Mitä kirkkovaltuutetut ajattelevat poliittisen ajattelun ja uskonnollisuuden yhteydestä? Kirkko ja kaupunki kysyi ajatuksia aiheesta Elina Nykyriltä (vas), Markku Weckmanilta (ps), Petteri Auviselta (sd) ja Sini Juutilta (kok).
Kirkko saa ottaa kantaa myös poliittisiin kysymyksiin, sanovat puoluepolitiikassa vaikuttavat kirkkovaltuutetut
Elina Nykyri, Markku Weckman, Petteri Auvinen ja Sini Juuti kertoivat Kirkko ja kaupungille ajatuksiaan uskonnon ja politiikan suhteesta.
Kirkko ja kaupunki selvitti pääkaupunkiseutulaisten poliittisen suuntautumisen ja uskonnollisuuden suhdetta kyselytutkimuksessa, jonka toteutti tutkimusyhtiö Verian. Kysyimme ajatuksia aiheesta myös neljältä kirkolliselta luottamushenkilöltä, jotka ovat mukana myös puoluepolitiikassa.
Elina Nykyri, 48. Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston ja Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen. Kunta- ja aluevaravaltuutettu Vantaalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
”Vanhempani eivät kuuluneet kirkkoon, mutta liityin itse 15-vuotiaana. Minulla oli aikamoinen etsikkoaika: olin viidennellä luokalla ET-opetuksessa ja kuudennella ortodoksisessa uskonnonopetuksessa. Koska naisten asema ortodoksisessa kirkossa on mikä on, liityin luterilaiseen kirkkoon.
Nuorena en tiennyt puoluekantaani, mutta ajattelen, että vasemmistolaisuudessa ja kristinuskossa on samoja arvoja: lähimmäisenrakkaus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Vasemmistoliittoon liityin 2016. Puolueessa on hyvin suvaitsevainen linja suhteessa uskontoon. Väkeä on monesta eri katsomuksesta ja uskonnosta, ateistejakin on mukana.
Olen liberaali ja mukana kirkon Tulkaa kaikki -liikkeessä. Haluan muuttaa kirkkoa yhdenvertaisemmaksi, suvaitsevaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.
Kirkon pitää mielestäni ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Pitää puolustaa vähävaraisia ja haavoittuvassa asemassa olevia, se lähtee kirkon omista arvoista. Ei kuitenkaan niin, että se menee henkilökohtaisuuksiin tai kirkko arvostelee yksittäisiä poliitikkoja, vaan sen pitää lähteä siitä, minkälaista yhteiskuntaa kirkko ajaa. Siltä pohjalta voi kritisoida, että nyt ollaan viemässä yhteiskuntaa väärään suuntaan. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan pitää tarjota vaihtoehtoja.”
Vasemmistoliittoon kuuluva Elina Nykyri ajattelee, että kristinuskon ja vasemmistolaisuuden arvot sopivat hyvin yhteen.
Markku Weckman, 81. Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsen. Perussuomalaisten varavaltuutettu Vantaalla.
”Kuuluin kokoomukseen 24 vuotta. Siellä kaipasin enemmän koti-uskonto-isänmaa-ajattelua. Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen kypäräpappi oli kokoomuksen tunnus pitkän aikaa, mutta sitten puolue ei enää mielestäni liputtanut näitä arvoja. Perussuomalaisiin liityin vuonna 2021. Perussuomalaisissa isänmaallisuus on selkeää, eikä siellä peitellä sanomaa millään tavalla. Puolueen vaihtoon vaikutti monta asiaa. Myös tiettyä ikäsyrjintää oli aistittavissa. Perussuomalaisissa olemisen koen helpoksi, myös suhteessa uskontoon. Perussuomalaisten aateperustassa ovat isänmaallisuus ja kristillissosiaalisuus. Viime seurakuntavaaleissa perussuomalaisille ei ollut omaa listaa, vaan olin Kokoava seurakunta -listalla.
Sijoitan itseni arvokonservatiivien joukkoon. Yksilönvapaus, perinteiset arvot, itsemääräämisoikeus, ne sijoittaisin arvokonservatiivi-otsakkeen alle.
Koen olevani sellainen arkipäivän uskonnollinen. Olemme opettaneet lapsille ja lapsenlapsille iltarukouksen. En käy kirkossa joka sunnuntai, mutta uskonnollisuus kulkee mukana. Minusta kirkko saa ja sen pitääkin ottaa kantaa asioihin, jotka vaikuttavat ihmisten arvoihin, elämiseen ja olemiseen. Pitää ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuoda esiin näkemyksiä vähäosaisten ja heikompien puolesta. Piispa Teemu Laajasalo on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pidän sitä arvokkaana. Ei ole vain piispojen tehtävä ottaa kantaa, vaan kaikkien kirkossa työskentelevien ja mukana olevien. Kirkkoherrat ovat olleet turhankin varovaisia ottamaan kantaa.”
Markku Weckman vaikutti pitkään kokoomuksessa, mutta on nyt perussuomalainen. Hän kokee, että puolueen suhde kristinuskoon on tällä hetkellä mutkaton.
Petteri Auvinen, 54. Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen, Kannelmäen seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. SDP:n jäsen.
”Suhteeni uskontoon ja puoluekantani eivät liity toisiinsa mitenkään. Uskonto on tullut elämääni jo lapsuudenkodissa, puolue paljon myöhemmin, vasta aikuisena. Ainakin Helsingin demareissa on hyvin monenlaista suhtautumista uskontoon ja kirkkoon. Ei voi sanoa, että demarit ajattelevat niin tai noin.
Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa on useita demareita, mutta demareissa on paljon sellaisiakin, jotka eivät kuulu kirkkoon. Kirkkopolitiikasta kiinnostuneita demareita on kirkon Tulkaa kaikki -liikkeessä. Liikkeen arvot puhuttelevat. Määrittelisin itseni arvoliberaaliksi.
Kirkko voi mielestäni ottaa kantaa myös poliittisiin asioihin, ja niin sen pitääkin tehdä. Erityisesti silloin, kun on tulossa hallituksen tekemiä leikkauksia, joiden seurauksena pienellä toimeentulolla olevilta vain leikataan ja karsitaan, niin on hyvä tehdä. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien puolustaminen ja ympäristönsuojelun puolesta puhuminen ovat sellaisia teemoja, joihin kirkko voi ja sen pitääkin ottaa kantaa.”
Petteri Auvisen mielessä demareissa on monenlaista suhtautumista uskontoon ja kirkkoon. Hän toivoo, että kirkko ottaisi kantaa myös yhteiskunnallisiin teemoihin.
Sini Juuti, 41. Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja Olarin seurakuntaneuvoston jäsen. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu.
”Kannatan inhimillisyyttä, auttamista ja toisen ihmisen huomioon ottamista. Lähdin politiikkaan siksi, että halusin auttaa. Tämäkin liittyy kristillisiin arvoihin. Inhimillisyys on korkein arvoni, muiden yläpuolella. Olin kokoomusnuorissa pari vuotta, erosin välillä ja tulin takaisin. Puolueen toiminnassa, ainakaan kaupunginvaltuustossa, uskonto tai suhde kirkkoon ei tule kovin usein esiin, mutta toki välillä saattaa tulla puheeksi, että olen ollut myös kirkkovaltuuston kokouksessa. Silloin joku voi mainita, että hänkin on joskus ollut mukana kirkon päätöksenteossa.
Kokoomuksessa on kaikenlaisia ihmisiä, mutta valtaosa taitaa kuulua kirkkoon. Perinteisesti oikeistoon kuuluvat ovat olleet uskonnollisempia kuin vasemmistoon kuuluvat. Vaalikonevastauksissa tulee esiin, että kokoomuksessa on sekä arvokonservatiiveja että arvoliberaaleja ja osa sijoittuu keskelle. Itsekin sijoitun sinne.
Kirkko on osa yhteiskuntaa, ja siksi sen tulisi ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Se myös heijastaa niitä kantoja, joita ympäröivässä yhteiskunnassa on. Kirkon on pyrittävä auttamaan niitä, jotka eivät tahdo selviytyä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Kirkko voisi myös ottaa kantaa esimerkiksi alkoholin myynnin vapauttamiseen, sillä tiedetään, että suurkuluttajat juovat suurimman osan myydystä alkoholista. Kirkolla on valtaa, jäseniä ja ihmisten mielissä hyvä asema, josta käsin se voisi näin tehdä.”
Vaalikonevastauksissa tulee esiin, että kokoomuslaisissa on sekä arvoliberaaleja että arvokonservatiiveja. Sini Juuti arvioi sijoittuvansa janan keskivaiheille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkimus: Jumalaan uskova on todennäköisemmin poliittisesti oikealla – silti enemmistö haluaa kirkon puolustavan heikkoja
HengellisyysKirkko ja kaupungin kyselytutkimus paljastaa, että usko ja poliittinen kanta kietoutuvat tiiviisti yhteen pääkaupunkiseudulla. Nuorten ikäluokkien vastauksissa korostuu sukupuolten kasvava ero arvoissa ja uskonnollisuudessa.
