Pääkirjoitus: Noidiksi pukeutuneet lapset toimivat Jumalan lähettiläinä – miten suhtautua ristiriitaan?
Perinteet elävät, kuolevat, muuttuvat ja yhdistyvät toisiinsa. Virpomisen perinne elää, koska siinä kietoutuu yhteen kaksi erilaista traditiota.
Kohta ne taas tulevat. Noidiksi ja kummituksiksi tälläytyneet lapset kiertävät ovelta ovelle toivottamassa hyvää terveyttä ja siunausta.
Se vaikuttaa jokseenkin ristiriitaiselta. Noitien ja kummitusten luulisi liittyvän pikemminkin pahan kuin hyvän toivottamiseen.
Virpomisessa yhdistyy kaksi erilaista pääsiäisperinnettä. Kauniisti koristellut pajunoksat ja siunaavat lorut tulevat idästä, pelottavien noitien luudat ja kahvipannut taas tulevat lännestä.
Alun perin noidat eli trullit kiersivät pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lankalauantaina. Silloin Jeesus makaa haudassaan ja pirut pääsevät mellastamaan rauhassa.
Pohjanmaalla pahoja henkiä karkotetaan lankalauantaina edelleen pääsiäiskokkoja polttamalla.
Palmun, oliivin ja pajun viesti on sama: elämä voittaa ja on elämisen arvoista.
Palmusunnuntain pajunkissat ovat palmunlehtien pohjoinen vastine. Aasilla Jerusalemin portista sisään ratsastava Jeesus otettiin vastaan palmunoksia heilutellen.
Siellä, missä palmu kasvaa, juhlitaan palmusunnuntaita edelleen alkuperäisin oksin. Italiassa taas lähdetään palmusunnuntain messusta siunattu oliivipuun oksa kädessä. Meillä uuden elämän toivoa symboloi nupullaan oleva pajupuun oksa. Palmun, oliivin ja pajun viesti on sama: elämä voittaa ja on elämisen arvoista. Kristus voittaa kuoleman vallan.
Perinteet elävät, mukautuvat paikallisiin oloihin ja yhdistyvät toisiinsa. Palmusunnuntain pajuvitsoilla virpovat noidat ovat siitä hyvä esimerkki.
Jotkin perinteet myös kuihtuvat ja katoavat. Onneksi esimerkiksi suomalainen tapa piiskata perheen lapset pitkänäperjantaina on hävinnyt. Vielä 1930-luvulla sellaista tehtiin Kristuksen kärsimyksen muistoksi ja pahojen henkien karkottamiseksi.
Kun ovikello palmusunnuntaina soi, ja oven takana seisoo noidaksi tai ihmissudeksi pukeutunut lapsi, hän kulkee siunaus mukanaan. Suhtaudu häneen Jumalan lähettiläänä, enkelinä.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Palmut huojuivat 1910-luvulla Helsingin Esplanadilla – Stadin nykyisestä palmukeskittymästä löytyy pyhä puu, jollaisen lehviä heiteltiin aasilla ratsastavan Jeesuksen eteen
HengellisyysPalmusunnuntain nimikkopuun lehviä heiluttamalla on kunnioitettu kuningasta ja osoitettu voittoa. Nykyään palmu yhdistetään lomaan ja rentoutumiseen.
