Vasemmalla kasvaa välimerentaateleita eli taatelipalmuja, joiden lehvät liittyvät olennaisesti palmusunnuntaihin. Oikealla ja alla näkyy, että palmut ovat koristaneet katukuvaa Helsingissä.
Palmut huojuivat 1910-luvulla Helsingin Esplanadilla – Stadin nykyisestä palmukeskittymästä löytyy pyhä puu, jollaisen lehviä heiteltiin aasilla ratsastavan Jeesuksen eteen
Palmusunnuntain nimikkopuun lehviä heiluttamalla on kunnioitettu kuningasta ja osoitettu voittoa. Nykyään palmu yhdistetään lomaan ja rentoutumiseen.
Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja häntä kunnioitettiin heittämällä eteen palmunlehviä. Se oli kohottava hetki ennen vangitsemista ja kuulusteluja, jotka päättyivät ristiinnaulitsemiseen.
Päivän muistoksi vietetään palmusunnuntaita, jolloin Suomessa on perinteisesti heiluteltu pajunoksia eli virpomavitsoja.
Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita juhlitaan edelleen alkuperäisin oksin. Mutta on palmuja huojunut Helsingissäkin!
Vuonna 2015 Hernesaaren Rannassa nautittiin ensimmäistä kertaa drinkkejä palmujen katveessa. Sormet saattoivat kohmettua merituulista, mutta korkeat palmut toivat mieleen etelän rannat, joutilaisuuden ja loman. Sittemmin ravintolakompleksi on lopetettu.
Esplanadinpuistossa oli 1910-luvulla eksoottista tunnelmaa.
Esplanadin puistoon haluttiin 1910-luvun tienoilla mannermaista tyyliä. Siksi sinne tuotiin keväisin palmuja, joiden katveessa kaupunkilaiset flaneerasivat. Kylmän kauden ne viettivät Talvipuutarhassa.
Talvipuutarhan puutarhuri Hilkka Pynnönen arvioi, että Esplanadia koristavat puut olivat kääpiöpalmuja. Talvipuutarhan palmuhuoneen nestori on Espan palmujen lajitoveri, joka on elänyt sijoillaan 1970-luvulta lähtien.
Kääpiöpalmu on sitkeä puu, joka kestää kotiseuduillaan Italiassa ja Kreikassa pientä pakkastakin. Kun ilmastonmuutos etenee, voiko palmuista tulla ympärivuotisia kaupunkipuita pääkaupunkiseudulle?
– Vaikka talvet olisivat vähemmän kylmiä, pimeys meillä on aina seuranamme. Sitä palmu ei kestä.
Palmunlehvien heiluttamista on pidetty kuninkaalle sopivana kunnianosoituksena ja voitonmerkkinä. Tämä kreetantaatelipalmu kasvaa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Hilkka Pynnönen hoitaa Talvipuutarhassa viittätoista palmua, jotka edustavat kymmentä lajia. Helsingin laajin isojen palmujen kokoelma sijaitsee Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa niitä kasvaa 31.
Yksi Kaisaniemen palmuista on välimerentaateli eli taatelipalmu. Pynnönen ja hänen Kaisaniemessä työskentelevä kollegansa puutarhuri Merja Pulkkinen arvioivat, että juuri sen lehviä heiteltiin Jeesuksen eteen.
Raamatun kasvit -kirjan (1996) mukaan taatelipalmu on yksi ensimmäisistä viljelykasveista. Vielä 200-vuotiaana hedelmää tuottavaa taatelipalmua pidettiin elämänpuuna ja pyhänä puuna. Raamatun psalmi 92 vertaa: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu.”
Palmu liittyy kirkkovuoden suurimpiin juhliin, pääsiäiseen ja jouluun. Myös ensimmäisen adventtisunnuntain tekstissä Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, ja ihmiset katkovat palmunoksia hänen tielleen.
Pulkkinen miettii, kuinka se käytännössä onnistui.
– Välimeren taatelipalmulla on voimakkaat okapiikit lehtiruodissa, joten siitä ei ole mukava kiskoa lehviä. Mutta ehkä pitkiä lehviä ei taitettu ihan piikkisestä tyvestä asti?
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle – palmusunnuntai sai nimensä pyhän puun lehvistä, joita heiteltiin Jeesuksen eteen
Hengellisyys AjankohtaistaSiellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään alkuperäisin oksin. Suomessa heilutellaan pajunoksia.
