null "Välillä olen nähnyt noitia, jotka ovat noitia vain melkein" – seitsemänvuotias Verna Sarvas tietää, millainen on hyvä virpoja

– Hyvä virpoja heiluttaa oksaa ja osaa virpomislorun, sanoo Verna Sarvas.

– Hyvä virpoja heiluttaa oksaa ja osaa virpomislorun, sanoo Verna Sarvas.

Hyvä elämä

"Välillä olen nähnyt noitia, jotka ovat noitia vain melkein" – seitsemänvuotias Verna Sarvas tietää, millainen on hyvä virpoja

Tänä vuonna Verna Sarvas virpoo ihmissudeksi pukeutuneena. Virpomisen hän aloitti niin pienenä, ettei enää muista.

Miten sinusta tuli virpoja?

– Aloitin niin pienenä, etten enää muista. Opin virpomisen äidiltä. Äiti oppi virpomaan omalta äidiltään.

– Olen virponut noitana, kissana ja pupuna. Tänä vuonna virvon ihmissuden puvussa, noidan lakki päässä ja luuta kädessä. Ihmissusista en tiedä paljon, mutta noidat keittävät juomia. Olen kiltti noita. En huuda ikinä.



Millainen on hyvä virpoja?

– Hyvällä virpojalla on hyvä asu. Välillä olen nähnyt noitia, jotka ovat noitia vain melkein.

– Hyvä virpoja heiluttaa oksaa ja osaa virpomislorun. Jos kiertäisin halloweenina eikä joku antaisi karkkia, tekisin sellaisen kepposen, että panisin karkin sisään hämähäkin. Virpomisessa ei tehdä sellaista.

– Me haetaan isonsiskoni Auroran kanssa oksat itse ja koristellaan kumpikin omamme. Koristeena voi olla höyheniä tai nauhoja tai mitä askartelutavaroista löytyy.

Minä virvon siksi, että saan herkkuja. Joskus niitä syödään vielä juhannuksena.

– Verna Sarvas



Missä ja keitä virvot?

– Käyn virpomassa naapureiden ja kavereiden luona ja mummolassa. Virvon vain tuttuja. He arvaavat jo etukäteen, että olemme tulossa.

– Hyvä virvottava on sellainen, joka antaa Kinder-munan. Minun kaverini käyvät yleensä mummolassa viimeiseksi, koska saavat sieltä jätti-Kinderit.



Mikä on virpomisen tarkoitus?

– Minä virvon siksi, että saan herkkuja. Joskus niitä syödään vielä juhannuksena. Jotkut toiset saattavat virpoa siksi, että saisivat euron, jos sattuvat tarvitsemaan euron johonkin asiaan.



Millainen on ilta­rukouksesi?

– Minulla ei ole iltarukousta. Mutta minulle luetaan iltaisin yhtä kirjaa, joka kertoo perhosista. Pienenä minulle laulettiin Unimatista, mutta pelkäsin sitä hiippailijaa. Laulussa se lyö oveen, kun lamppu on sammutettu. 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.