Pääkirjoitus: Uskonnolliset nuoret voivat muita paremmin
Nuorisobarometrin mukaan erityisen vahvaa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on naisilla. Uskonnollisimpia ovat nuoret miehet.
Viime viikolla julkaistun valtakunnallisen Nuorisobarometrin teemana ovat katsomukset ja hengellisyys. Barometri sisältää kiinnostavaa, osin yllättävääkin tietoa nuorten uskonnollisuudesta ja suhtautumisesta eri katsomuksiin.
Se ei yllätä, että nuorten uskonnollisuus on vähentynyt. Barometrin kysymyksiin vastanneista nuorista 22 prosenttia piti itseään uskonnollisena, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 42 prosenttia. Uusi ilmiö on se, että tutkituista 15–29-vuotiaista kaikkein uskonnollisimpia ovat alle 18-vuotiaat nuoret miehet. Sama ilmiö on havaittu laajoissa rippikoulututkimuksissa: toisin kuin on totuttu, pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia.
Uskonnolliset nuoret naiset ovat tutkimuksen mukaan yhtä usein arvoliberaaleja kuin arvokonservatiiveja, kun taas nuoret miehet ovat todennäköisemmin arvokonservatiiveja. Sukupuolten välinen ero on huomattu monessa muussakin tutkimuksessa.
Uskonnollisuutta käsitellään julkisuudessa usein ikävien kokemusten kautta. Nuorisobarometrin mukaan uskonnolliset nuoret ja nuoret aikuiset voivat kuitenkin paremmin kuin ei-uskonnolliset. Erityisen vahvaa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on naisilla. Myös arvokonservatiivisuus linkittyy barometrin mukaan yleensä parempaan hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen elämässä. Poikkeuksen muodostavat uskonnottomat arvokonservatiivit.
Uskontoallergian ajat ovat ohi, ainakin nuorten parissa.
Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan tyttöjen hyvinvointi on viime vuosina heikentynyt erityisen paljon. Vuonna 2022 joka toinen rippikoulupoika kertoi iloitsevansa elämästä, mutta rippikoulutytöistä ja isosista näin koki vain joka kolmas. Rippikoulu kuitenkin vahvistaa selvästi sekä tyttöjen että poikien hyvinvointia.
Nuorisobarometri tuo uuden näkökulman myös jokakeväiseen suvivirsikeskusteluun ja uskontojen näkymiseen kouluissa. Uskontoallergian ajat ovat ohi, ainakin nuorten parissa. Nuorista 86 prosenttia ajattelee, että kaikilla tulee olla oikeus puhua uskonnostaan tai katsomuksestaan koulussa. Vain 11 prosenttia ei pidä Suvivirren laulamista koulussa sopivana. Myös uskonnolliset symbolit saavat nuorten mielestä näkyä niin oppilailla kuin opettajilla.
Nuoret ovat tottuneet siihen ja hyväksyneet sen, että ihmisillä on erilaisia uskontoja ja kukin saa elää sen mukaisesti. Tästä voitaisiin yhteiskunnassa ottaa laajemminkin oppia.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Konservatismi ei ole sairaus
PuheenvuorotJokainen meistä on enemmän konservatiivi kuin liberaali. Demokratia on luonteeltaan konservatiivista, ja jopa hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen on konservatismia eli säilyttämistä, sanoo Tuomas Enbuske.
