null Pääkirjoitus: Jeesus kiinnostaa nuoria ja Z-sukupolvea

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Jeesus kiinnostaa nuoria ja Z-sukupolvea

Uskonto ja kristinusko eivät ole mihinkään katoamassa.  Jeesus trendaa somessa ja hengellisyys kiinnostaa muutenkin.

Sekä Suomesta että Ruotsista kuuluu nyt kummia. Nuoret ovat alkaneet innostua kristinuskosta ja Jeesuksesta. Pitkään jatkunut uskonnollisuuden hiipuminen ei olekaan väistämätön tosiasia.

Myös Iso-Britanniassa tehty tuore kyselytutkimus kertoo, että Z-sukupolveen kuuluvissa 18–24-vuotiais­sa nuorissa aikuisissa ateistien määrä on vähentynyt puolella, ja kaksi kolmesta tämän ikäisestä luonnehtii itseään ainakin melko hengelliseksi. Kaikki tästä joukosta eivät toki katso olevansa uskonnollisia. Osa on innostunut yleisemmin henkisyydestä, osa kuuluu muihin uskontokuntiin, mutta myös kristinusko kiinnostaa. Tutkimukseen vastasi 10 000 nuorta aikuista.

Ruotsin yleisradio SVT kertoi joulukuussa, ­että tuoreen Nuorisobarometrin mukaan vuoden 2025 ­influensseri on Jeesus. Samaisen barometrin mukaan niiden nuorten määrä, jotka katsovat olevansa uskonnollisia, on melkein kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Tähän kyselyyn vastasi 17 447 iältään 15–25-vuotias­ta ruotsalaista. Barometrin asian­tuntijan mukaan nuoret seuraavat sosiaalisesta mediasta tuttua logiikkaa eli hakevat kristinuskosta nimenomaan persoonaa eli Jeesusta, jolta voi etsiä neuvoja elämään.

Suurten kaupunkien rippikoululaiset ovat maaseudun nuoria uskonnollisempia.

Suomessa on havaittu ­viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa, että nuorten miesten ja poikien sitoutuminen kristin­uskoon on lisääntynyt. Nyt ­uusin rippikoulututkimus kertoo, että myös tyttöjen kiinnostus kristinuskoa kohtaan kasvaa. Kun vuonna 2019 vain 36 prosenttia pojista vastasi kyselytutkimuksessa uskovansa Jumalan olemassaoloon, vuonna 2024 luku oli 62 prosenttia. Tyttöjen luku nousi vuodessa 37 prosentista 50 prosenttiin. ­Uutinen on sekin, että suurten kaupunkien rippikoululaiset ovat maaseudun nuoria uskonnollisempia.

Osa nuorista on aiempaa konservatiivisempia, mutta se ei riitä selittämään tätä ilmiötä. Liberaaleja nuoria on tutkijoiden mukaan enemmän kuin konservatiiveja, ja myös heidän parissaan on uskonnollisia nuoria. Maailmantilanteen aiheuttama yleinen epävarmuus saattaa vaikuttaa, eli sen vastapainoksi haetaan turvaa. Näyttäisi myös siltä, että uskonnottomuuden yleistyminen on tehnyt uskonnosta vastakulttuurin. Kun Suomessa näkyy yhä enemmän muita uskontoja, uskonnosta on tullut luonteva puheenaihe.

Jos hakee elämään merkitystä kristinuskosta, siihen liittyy persoona ja hänen sanomansa – eli Jeesus. Häntä kannattaa seurata muutenkin kuin ­somessa.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.