Sari Kamppi ja Hanne Pekanpalo odottavat lapsia ja lapsiryhmiä Tikkurilan Pienten paikassa.
Tähän tarinaan kuljetaan pienen aasin askelin – hiljaisella viikolla lastenohjaajat kertovat pääsiäisestä
Tikkurilan seurakunnan lastenohjaajat Hanne Pekanpalo ja Sari Kamppi kertovat pääsiäisen tarinan moneen kertaan.
Utelias saapuu Koskikeskukseen, Tikkurilan seurakunnan väliaikaiseen toimitilaan. Pienen odotuksen jälkeen aukeaa ovi Pienten paikkaan. Tulija ohjataan istumaan paikoille, joista kaikki näkevät nuket. Ihan pian alkaa pääsiäiskertomus.
– Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan pääsiäiskertomusta. Minä olen Hanne ja työkaverini on Sari. Keitä te olette? aloittaa ohjaaja.
Nopean esittäytymisen jälkeen Hanne ottaa käteensä yhden nukeista.
– Tämä on Jaakob. Hän kertoo meille, mitä hän näkee. Hän asuu Jerusalemissa. Suuren pääsiäisjuhlan aikaan siellä on paljon ihmisiä. Jaakob on kuullut, että myös Jeesus on tulossa juhlille.
Jaakobkin haluaa sinne, minne ihmisiä on kertynyt ruuhkaksi asti. Pian hän näkee Jeesuksen, joka ratsastaa aasilla. Olisi luullut, että kuuluisa tulija liikkuisi hevosella.
– Ihmiset ottavat palmunoksia ja tervehtivät niillä Jeesusta. Minäkin otan. Tervetuloa Jeesus. Olen kuullut sinusta paljon, Jaakob innostuu.
Sari alkaa jakaa kuuntelijoille huiveja. Niitä heilutellen lauletaan Pienen aasin askeleet jo kuuluu kaukaa tieltä Lasten virsistä.
Pääsiäiskertomus huipentuu iloon ja valoon.
Hiljaisella viikolla lastenohjaajat Hanne Pekanpalo ja Sari Kamppi kertovat pääsiäiskertomusta moneen kertaan.
Useimmiten kuuntelijoina on päiväkotien lapsiryhmiä. Tilaisuuksista kaksi on kaikille avoimia.
– Pääsiäiskertomuksen vaikeimmat kohdat ohitetaan niin, ettei Jaakob ole katselemassa niitä. Hän vain kuulee, kun ihmiset puhuvat niistä myöhemmin, toteaa Kamppi.
– Vaikka lapsi samaistuisi Jaakobiin, hänen ei tarvitse kuvitella katselevansa, kun Jeesusta kidutetaan, jatkaa Pekanpalo.
Pääsiäiskertomus huipentuu tietenkin iloon ja valoon, enkelin ja naisten kohtaamiseen puutarhassa. Sen jälkeen mietitään yhdessä, miten pääsiäinen näkyy nykyelämässä.
On isoja munia, pupuja ja tipuja. Kasvatetaan ruohoa. On virpomavitsoja. Ne kaikki ovat uuden elämän symboleita. Jeesus sai uuden elämän, tiivistyy viesti.
Raamatun kertomusten lisäksi Kamppi ja Pekanpalo ovat käyttäneet tausta-aineistonaan Satu Reinikaisen kirjaa Ihme pääsiäinen. Eri kerhopaikoissa kukin lastenohjaajapari toteuttaa pääsiäiskertomuksen omalla tavallaan
– Idea on kuitenkin sama, pääsiäinen pähkinänkuoressa – lapsennäköisesti, elämyksellisesti ja toiminnallisesti, laulaen ja lorutellen, kertoo varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalo.
Joka paikassa kerronnan apuna on ainakin lyijyjalkanukkeja, kankaita ja monenlaisia lavasteita. Kertomuksiin kuuluu myös ainakin aasilaulu ja leipäloru.
– Odotamme kaikenikäisiä kuulijoita, myös aikuisia ilman lapsia. Nuorimmat kuulijat saattavat olla vauvoja. Lapsille ja perheille suunnatussa toiminnassa on tätä nykyä mukana paljon aivan pieniä, yksi-kaksivuotiaita vanhempineen, Hirvensalo jatkaa.
Kertomus kestää noin puoli tuntia.
Pääsiäiskertomuksia perheille
ti 16.4, kello 10 ja klo 17.30 Pienten paikka, Koskikeskus, Vernissakatu 4.
ti 16.4. kello 10 Kartanonkosken kerhotila, Hagelstamintie 20 A
ja kello 10 Ristipuron kerhotila, Simonkyläntie 11 A.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

"Välillä olen nähnyt noitia, jotka ovat noitia vain melkein" – seitsemänvuotias Verna Sarvas tietää, millainen on hyvä virpoja
Hyvä elämäTänä vuonna Verna Sarvas virpoo ihmissudeksi pukeutuneena. Virpomisen hän aloitti niin pienenä, ettei enää muista.